Työllisyys tähtäimessä (1.1.2015-31.12.2015)

Suomen Muotoilusäätiö ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu valmistelivat yhteistyössä ”Työllistyminen tähtäimessä” -projektin, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ns. käynnistysrahoituksen vuodelle 2015 osana Lahden ammattikorkeakoulun strategiarahoitusta. Myönnetyllä rahoituksella käynnistettiin projektin suunnittelu ja pilotointi.

Hankkeen tavoitteena oli edistää muotoilualan opiskelijoiden työllistymistä laadukkaan työharjoittelumallin avulla. Harjoittelun mallia kehitettiin yhdessä yritysten ja muotoilun opiskelijoiden kanssa. Mukana kehitystyössä oli kahdeksan eri toimialan yritystä sekä opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta, Metropoliasta sekä Aalto-yliopistosta.

Hankkeen avulla lisättiin myös pk-sektorin muotoiluymmärrystä ja vahvistettiin oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

MuotoCo (1.9.2014-31.3.2015)

MuotoCo oli usean eri toimijan välinen yhteishanke, jonka tavoitteena oli kartoittaa pk-yritysten muotoilutarpeita, aktivoida yrityksiä hyödyntämään muotoilua enemmän liiketoimintansa kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on tehdä näkyväksi pirkanmaalainen muotoilun toimintaympäristö sekä aktivoida toimintakenttää. Hankkeen tilaajana ja rahoittajana olivat Ely-keskus ja Tredea Oy.

Suomen Muotoilusäätiö toimi hankkeessa sisällön kehittäjänä ja osallistui aktivointitilaisuuksiin (sparkkauksiin).

(Lisätietoja: http://muotoco.fi/ )

Silta+ (1.4.2014-31.3.2015)

Silta+ -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa muotoilukoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen aikana pyrittiin löytämään ne keinot, joiden avulla muotoilukoulutus saadaan vastaamaan elinkeinoelämän muuttuviin haasteisiin. Hankkeessa rakennettiin silta tulevaisuuden muotoilukoulutuksen ja uudistuvan teollisuuden välille. Osatavoitteena oli myös selvittää mahdollisuudet yhdistää ammattikorkeakoulun ja yliopiston muotoilukoulutus ja tutkimus.

Hanke toteutettiin yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, ministeriöiden ja elinkeinoelämän kanssa. (Hankkeen rahoittivat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, Suomen valtio, Päijät-Hämeen liitto ja Suomen Muotoilusäätiö.)

INCUS (1.10.2014-30.4.2015)

INCUS-hankkeella lisättiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä alueen pk-yritysten välille luomalla yritysjohtajille suunnattu vertaisoppimiseen perustuva toimintamalli. Hankkeen taustalla oli ajatus, että yritysten yhteistyökykyä ja ajatustenvaihtoa lisäämällä yritysten kilpailukyky paranee.

Hankkeen ydinsisältönä olivat noin kymmenelle alueelliselle yritykselle järjestetyt yritystilaisuudet. Tilaisuuksien teemat haettiin ennakkoon tehtävillä haastatteluilla. Tilaisuuksien toteutustapa etsittiin yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suomen Muotoilusäätiön vetämä INCUS-hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Laatukeskuksen, Päijät-Hämeen Ely-keskuksen ja alueen yritysten kanssa.  Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan Unionin sosiaalirahasto.

Pirkanmaan ID2017 (1.10.-30.11.2013)

Pirkanmaan ID2017 -hankkeen esiselvitysvaiheessa selvitettiin muotoilun koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä tarkasteltiin maakunnallisen muotoilukoulutuksen käynnistämisen mahdollisuuksia Pirkanmaalla. Lisäksi esiselvitys asemoi muotoiluosaamisen osaksi Pirkanmaan kasvuohjelmaa, osaamisstrategiaa ja teollisuuden uudistumista.

Novellus (5.1.2011-30.6.2014)

Novellus muotoilun aktivointihankkeessa rohkaistiin Hämeen alueen pk-yrityksiä hyödyntämään muotoilua uudentyyppisten avoimien seminaarien ja räätälöityjen muotoiluklinikoiden avulla. Seminaareissa esiteltiin käytännön esimerkein, miten yritys voi parantaa kilpailukykyään muotoilun avulla ja miten yhditetään käyttäjälähtöistä muotoilua, teknologiaa ja tulevaisuuden tutkimusta toisiinsa. Muotoiluklinikoille asiantuntijatiimi koottiin yritysten tarpeiden mukaan. Novellus-hanke toteutettiin Hämeen ELY- keskuksen tuella.

Muotoilun aktiointihanke (1.11.2011-31.5.2013)

Muotoilun aktivointihankkeessa edistettiin muotoilun ja muotoiluosaamisen käyttämistä suomalaisissa pk-yrityksissä. Aktivointihankkeen tavoitteena oli viestittää muotoilun mahdollisuuksista ja muotoilun hyödyntämisestä pk -teollisuuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeella luotiin myös edellytyksiä haasteellisille kehittämisprojekteille, joissa muotoilun rooli on keskeisesti mukana. Hankkeen toteuttivat Tekes ja Suomen Muotoilusäätiö.

Keskeisin sanoma yrityksille oli kysyntä- ja käyttäjälähtöisen osaamisen lisääminen kilpailuetujen aikaansaamiseksi yrityksissä sekä panostaminen innovatiivisten tuotteiden, palveluiden, menetelmien ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen.

Pirkanmaan Design Networks (1.5.-31.10.2013)

Pirkanmaan Design Network hankkeen tavoitteena oli parantaa pirkanmaalaisten yritysten kilpailukykyä muotoilun avulla. Hankkeen tavoitteina oli myös selvittää alueen toimintaympäristöä, arvioida nykyistä muotoiluosaamista, hahmottaa muotoiluosaamisen tarpeita sekä haalia mahdollisimman laaja-alaisesti osaavia yhteistyökumppaneita.

Pirkanmaan Design Network -hanke rakennettiin laajan yhteistyöverkoston varaan. Hankkeen taustalla olivat Suomen Muotoilusäätiö, Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Tampereen kauppakamari, Tredea sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Yhteistyötä tehtiin  lisäksi Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Muotoilu ja kilpailukyky (Alihankintamessut 2013)

Tampereella 24. – 26.9.2013 pidetyt alihankintamessut olivat sekä suuren yleisön (noin 17 000 messuvierasta) että muotoilun juhlaa. Messuteeman keskiössä oli tällä kertaa muotoilu ja Suomen muotoilusäätiöllä oli näkyvä ja keskeisen suuri rooli aiheen käsittelyssä messujen yhteydessä. Paitsi säätiön omalla osastolla, muotoilun merkitystä ja asemaa pohdittiin myös avajaispäivän seminaarissa, joka kokosi messukeskuksen luentosalin ääriään myöten täyteen. Vastauksia kysymyksiin ”Tuotekehitys ja muotoilu yritysten kilpailukykytekijänä” haettiin noin 120 hengen voimin.

Säätiö kokosi omalla osastollaan yhteen muotoilun ystäviä, yrityksiä, suunnittelutoimistoja sekä rahoitusasiantuntijoita Tekesistä ja Ely -keskuksista. Osastolla säätiön edustajat  jakoivat lisätietoa säätiön toiminnasta, tarkoitusperistä, aikaansaannoksista ja kehittämistään toimintamalleista. Messuilla pääsivät esiintymislavalle myös kotimaiset suunnittelutoimistot vuoroajoin. Säätiön ja sen asiantuntijoiden kanssa järjestettiin myös neljä sparrausklinikkaa valituille, kotimaisille pk-yrityksille. Yhdessä Tekesin ja Elyn rahoitusasiantuntijoiden kanssa haettiin uusia ideoita yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä näkemään, kuinka muotoilu voi olla kiinteä osa myös yrityksen kansainvälistymisen kehittämistä.

Lahti Design -näyttely (29.6.-27.7.2012)

Näyttelyssä tutustuttiin teolliseen muotoiluun uudesta näkökulmasta. Teemana oli: Muotoilu työllistää. Suomen Muotoilusäätiö kokosi Lahti Design –näyttelyn yhteistyössä kymmenen päijäthämäläisyrityksen kanssa. Näyttelyssä oli mukana Iskun, Hartwallin, Fazer Oululaisen, Kempin, Versowoodin, Haltonin, L-Fashion Groupin / Luhdan, Stora Enso Packaging, Teknowaren ja Oilonin tuotteita. Sibeliustalon Metsähallissa oli esillä myös tulevaisuuden suunnittelijoiden, Lahden muotoiluinstituutin opiskelijoiden töitä. (Lisätietoa: www.lahtidesign.fi)

D-force hanke (17.8.2009-31.12.2011)

Suomen Muotoilusäätiö toteutti osan Euroopan Aluekehitysrahaston tukemasta D-Force -hankkeesta, joka testasi käyttäjälähtöistä tuotekehitysmallia nuorten muotoilijoiden työpajatoiminnalla Etelä-Suomen alueella. Tulokset välitettiin muotoilualan korkeakoulutusta kehittäville ja opetusta suunnitteleville tahoille.

Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen Muotoilusäätiö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Aalto-yliopisto (Design Factory), Turun yliopisto (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) ja Lahden ammattikorkeakoulu.

Muotoilun ja median palvelukeskus (2008-2013)

Hanke keskittyi pysyvän muotoilun ja median palvelukeskuksen suunnitteluun, testaamiseen ja rakentamiseen vuoteen 2013 mennessä. Hankkeella synnyttiin 20 pysyvää muotoilun tutkimuksen ja kehityksen työpaikkaa Suomeen sekä viisi uutta muotoiluyritystä. Hanketta tuki Euroopan Aluekehitysrahasto.