Alvar Aallon myydyin huonekalu on kolmijalkainen jakkara numero 60. Jakkara lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 1933, Lontoossa Wood Only-messuilla. Julkisista tiloista jakkara tuli ensimmäisen kerran käyttöön Viipurin kirjastossa 1935. Sen ulkonäkö on säilynyt muuttumattomana yli 80 vuotta, ja silti se vieläkin miellyttää silmää. Jakkara 60 on löytänyt paikkansa niin julkisista tiloista kuin yksityiskodeista. Sitä käytetään istuimena, apupöytänä, yöpöytänä, eteisen tuolina ja varatuolina. Miksi Alvar Aallon suunnittelu kiehtoo yhä, vielä yli 80 vuoden jälkeen?
Aalto omaksui 1920-luvulla funktionalismin, mutta ei sitoutunut noudattamaan bauhauslaista suoraviivaista funktionalismia. Hän lähti 1920–1930 luvulla korostamaan humanistisempia ja sosiaalisempia arvoja. Tämä näkyy kauttaaltaan Aallon suunnittelussa: hän halusi suunnitella ihmiseltä ihmiselle. Aallon suunnittelua leimaa lämmin humanismi ja dynaaminen suhde ihmisen ja luonnon välillä.
Alvar Aallosta tuli 1950-luvulla suomalaisten arkkitehtien johtohahmo. Hän sai isoja toimeksiantoja ja voitti kilpailuja. Hän sai osakseen myös kansainvälistä tunnustusta. Aallon hienostunut materiaalintaju, yksilöllisyyden ja yksinkertaisuuden yhdisteleminen, paikallisuuden ja modernismin yhteensovittaminen nostivat hänet maailmanmaineeseen.
Näkymä Alvar Aallon ateljeesta Helsingin Munkkiniemessä
Ennen sotia Aalto käytti enimmäkseen funktionalismiin miellettyjä klassisia elementtejä, valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja ja kevyen näköisiä rakenteita. Mutta sotien jälkeen tilalle tuli inhimillisempi ja maanläheisempi tilankäsitys ja elävä tiilipinta. Aallon “punatiilikaudeksikin” nimetyn ajanjakson merkittävimpiä töitä ovat Säynätsalon kunnantalo (1952), Muuratsalon koetalo (1954), Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956), Helsingin kulttuuritalo (1958) ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (1959).
”Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa.”
Vieraillessani Säynätsalon kunnantalolla kiinnitin ensimmäisenä huomiota tilan tunnelmaan. Ilmapiiri oli aivan ainutlaatuinen – tuntui kuin olisin astunut ystäväni kotiin. Sisäänkäynti oli hyvin intiimi ja vaatimaton, ei korkeaa kattoa tai mahtipontista tilantuntua. Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa. Kunnanvaltuuston juhlasali kohosi muuta rakennusryhmää korkeammalle, ja olikin melkoinen yllätys, että rakennuksesta löytyi kirkkomainen istuntosali. Jos alakerran pääaula ja käytävä tuntuivat olohuonemaisen kodikkailta, yläkerran tunnelma oli aivan toisenlainen. Aalto oli tunnetusti taitava valonkäyttäjä, ja sen huomasi läpi koko rakennuksen. Kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen suunnittelu, mikä oli Aallolle hyvin ominaista, näkyy myös Säynätsalossa. Huonekalut ja valaisimet ovat kaikki Aallon Artekille suunnittelemia.
Kunnantalon ylimmässä kerroksessa sijaitsee istuntosali. Porraskäytävän ikkunoiden asettelu on hyvä esimerkki Aallon taitavasta valonkäytöstä.
Koti ja kodikkuus ovat päässeet yhä isompaan rooliin nykypäivänä. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kotona. Koronapandemia asettikin todellisia haasteita kodille, ja osoitti kodin merkityksen. Kodin on oltava, niin kuin Aallon jakkara, käytännöllinen, kestävä ja esteettisesti miellyttävä. Etätyön lisääntyessä ja kodin funktioiden muuttuessa tietyt asiat pysyvät kuitenkin samana. Vaadimme yhä suunnittelulta samoja asioita, ja Aallon aikaiset arvot ovatkin ajankohtaisempia kuin koskaan – yksilöllisyys, yksinkertaisuus, paikallisuus ja modernismi. Aalto painotti myös ihmistä osana luonnon monimuotoisuutta. Uskon, että siksi Aallon merkitys arkkitehtuurille onkin yhä tänäkin päivänä kasvussa. Hänen filosofiansa ja on hyvin sopusoinnussa uuden ekologisen ajattelumallin kanssa. Joten suunnitelkaamme mekin, ihmiseltä ihmiselle.
LUE LISÄÄ ARTIKKELEITA
TUTUSTU MUOTOILUSÄÄTIÖN NETTISIVUIHIN
LIITY MUOTOILUSÄÄTIÖN KUMPPANUUSVERKOSTOON
