Ihmiskeskeinen suunnittelu: Palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun silta

Ihmiskeskeisen suunnittelun pohjana toimii käyttäjien ja kohderyhmien osallistaminen kehitettävissä olevaan asiaan. Tarkoituksena on osallistaa ihmiset koko prosessiin, ei vain sen alkupäähän, loppupäähän tai näihin molempiin. Kuinka tällainen sitten käytännössä onnistuu? Yksi vastaus voi löytyä palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun piiristä.


Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta. Kyse on kohde- ja sidosryhmien osallistavasta prosessikokonaisuudesta, jossa palveluita ja liiketoimintaa kehitetään ihmiskeskeisin menetelmin. Palvelumuotoilu on kuin työkalupakki, jonka perustana toimii muotoiluajattelu. Työkalupakin menetelmiä on lukuisia, kuten esimerkiksi asiakasymmärryksen kasvattaminen haastattelujen avulla, havainnoimalla, tutkimuksilla, työpajoilla ja visualisoinneilla. Palvelumuotoilu tähtää yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen ihmiskeskeisesti asiakastyytyväisyyttä ja -sitoutuvuutta nostamalla. Palveluista muotoillaan asiakkaiden näköisiä.


UI/UX suunnittelu

UI/UX suunnittelu on käyttöliittymä ja -kokemussuunnittelua. Niiden tehtäväalue liittyy verkkosivu- ja ohjelmistokehitykseen. Kuten palvelumuotoilussa, UX-suunnittelussa keskitytään käyttäjäkokemuksen muotoiluun. Painopisteet ovat muun muassa kohderyhmän tunnistamisessa, interaktiivisuudessa, käyttäjätutkimuksessa ja prototyypeissä. UI-suunnittelu puolestaan keskittyy itse käyttöliittymiin, eli siihen miltä esimerkiksi verkkosivu tai mobiilisovellus visuaalisesti näyttää.


UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun erot sekä yhteneväisyydet

Jotta ymmärrettäisiin paremmin UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja sekä yhteneväisyyksiä, käsitellään ensin UX- ja UI-suunnittelun erot ja yhteneväisyydet.

UX-suunnittelussa tunnistetaan ja ratkaistaan käyttäjien ongelmia. Siinä muotoillaan ja kuvataan käyttäjän matka, joka auttaa UI-suunnittelua muotoilemaan vuorovaikutteisia ja visuaalisia ratkaisuja. Käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelusta voitaisiin siis sanoa, että UX-suunnittelu sisältää UI-suunnittelun.

UI-suunnittelu keskittyy visuaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yrityksen brändiä. Suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttöliittymästä mutkaton, vetoava ja intuitiivinen. Tämäkin on aivan kuten palvelumuotoilussa, mutta keskittyen verkkoympäristöihin.

UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja ei ole aivan helppoa määritellä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia. Molempien tarkoitus on muotoilla paras mahdollinen kokemus käyttäjille.

Suurin ero UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on se, että UX-suunnittelussa muotoilijat pyrkivät parantamaan käyttäjäkokemusta yksinkertaistamalla prosessia käyttäjille. Tarkoituksena on kehittää käytettävyyttä. Palvelumuotoilussa taas ideana on yksinkertaistaa prosessia, jota yritykset käyttävät vuorovaikutuksessaan käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

UX-suunnittelu tähtää käyttäjille mutkattomaan kokemukseen, kun taas palvelumuotoilu tähtää mutkattomaan liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää polullaan. UX-suunnittelu tarkastelee käyttäjälle ja asiakkaalle välittömästi näkyviä asioita, kun taas palvelumuotoilu toiminta keskittyy myös teatterin verhon taakse ”koneistoon”. UX-suunnittelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan.


Kaiken takana on ihminen

On hyvä laittaa käyttäjä aina keskiöön, mikäli haluaa paremman mahdollisuuden luoda liiketoimintoja, jotka markkinat ostavat välittömästi. Menestyvän liiketoiminnan luominen edellyttää muun muassa sitä, että tunnistetaan alipalveltuja ja ehkä jopa tiedostamattomiakin tarpeita.

Jotta tällaiseen pisteeseen päästäisiin, on potentiaalisten asiakkaiden tuominen mukaan osaksi prosessia hyvä alku. Ihmiskeskeisellä suunnittelulla voidaan kirkastaa tarpeita, kehittää palveluja, testata niitä ja iteroiden luoda lopulta käytäntöön sopiva ratkaisu, joka palvelee niin asiakkaita kuin liiketoiminnallisiakin intressejä.

Palvelumuotoilu sekä UI/UX-suunnittelu ovat hyviä aloja ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistamiseen ja niitä on tehokas käyttää yhdessä. Tämän päivän muotoilun pääasiallinen tavoite on useimmiten juuri se, kuinka kaiken takana tulisi olla ihminen.


Kirjoittaja

Anni Koivisto on kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta LAB Muotoiluinstituutista valmistunut muotoilija. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä muotoilijana ja projektikoordinaattorina vuonna 2023.


Muut kirjoittajan artikkelit:

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta


Lähteet:

Ihmiskeskeisyys syntyy dialogissa: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-syntyy-dialogissa/ (viitattu 5.12.2023)

Ihmiskeskeisyys paradigmaksi: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-paradigmaksi/ (viitattu 5.12.2023)

Tiedätkö mitä ongelmaa ratkaiset?: https://www.valtiolla.fi/tiedatko-mita-ongelmaa-ratkaiset/ (viitattu 5.12.2023)

What is human-centered design?: https://online.hbs.edu/blog/post/what-is-human-centered-design (viitattu 5.12.2023)

Onko meillä yhteinen suunta vielä keväthankien jälkeen?: https://www.valtiolla.fi/onko-meilla-yhteinen-suunta-viela-kevathankien-jalkeen/ (viitattu 5.12.2023)

UX- ja UI-suunnittelu – mitä ne ovat ja mikä rooli niillä on verkkosivu- ja ohjelmistoprojektissa?: https://www.hurja.fi/blogi/ux-ja-ui-suunnittelu-mita-ne-ovat/ (viitattu 5.12.2023)

What is the difference between UX and Service Design and why UX alone is not enough: https://attentioninsight.com/what-is-the-difference-between-ux-and-service-design-and-why-ux-alone-is-not-enough/ (viitattu 5.12.2023)

UX vs. Service Design: https://www.nngroup.com/articles/ux-vs-service-design/ (viitattu 5.12.2023)

Service Design and UX Design, close but not the same thing: https://www.linkedin.com/pulse/service-design-ux-close-same-thing-assist-digital/ (viitattu 5.12.2023)


Kuvaajat Unsplash.com (ensimmäisestä viimeiseen):

Modestas Urbonas (artikkelikuva)

Sigmund

Timothy Cuenat

Jason Goodman

Timon Studler

(Anni Koivisto, omakuva)

Käyttäjäkeskeisestä planeettakeskeiseen suunnitteluun

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (user-centered design) on jo vuosikymmeniä ollut muotoilumaailman vallitseva suunnittelukäytäntö. Meitä muotoilijoita on opetettu laittamaan suunnittelutyössämme aina käyttäjä etusijalle. Nyt ilmastokriisin aikakaudella, on kuitenkin alettu puhua käyttäjäkeskeisen suunnittelumallien laajentamisesta. Onko käyttäjäkeskeinen ajattelu tänä päivän liian suppeaa? Pitäisikö suunnittelukäytännöissä huomioida ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus? Oma arvioni on että 2020 luvusta tulee planeettakeskeisen suunnittelun vuosikymmen.

1980-luvulla alettiin puhua käytettävyydestä. IT-alalla tapahtuneen nopean kehityksen seurauksena tietokoneet yleistyivät ihmisten kodeissa. Alettiin etsiä keinoja määritellä – ja mitata järjestelmien käytön laatua. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota käyttäjään ja hänen tarpeisiinsa. Suunniteltujen tuotteiden tuli olla käytettäviä ja parhaimmillaan jopa käyttäjäystävällisiä. Käytettävä tuote oli sellainen, jolla käyttäjä pystyi saavuttamaan haluamansa tavoitteet onnistuneesti, tehokkaasti, virheitä tekemättä ja tyytyväisyyttä tuottaen. Fokus tuotekehityksessä alkoi siirtyä käytön opettamisesta tuotteiden käytettävyyden suunnitteluun.

Käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta (user-centered design) alettiin puhua 1990-luvulla. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa korostui käyttäjän asema suunnitteluprosessin keskipisteessä. Käyttäjästä tuli kuningas. Hänen toiveensa ja tarpeensa olivat suunnittelun lähtökohtia, ja käyttäjänäkökulma oli läsnä koko suunnitteluprosessin ajan. Tätä myöten, myös muotoilijan rooli muuttui. Kyky empatisoida ja ymmärtää käyttäjiä nousivat tärkeiksi piirteiksi. Syntyi empaattinen muotoilija.

Tällä vuosituhannella käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta on tullut osallistavampaa. Yhteissuunnittelu (co-design) yhdessä käyttäjien kanssa on noussut yhdeksi 2000-luvun muotoilumaailman tärkeimmäksi ilmiöksi. Käyttäjät eivät ole ainoastaan tietolähteitä, joiden tarpeet meidän on ymmärrettävä. He voivat myös olla aktiivisessa roolissa ratkaisujen kehittämisessä. Kukapa ymmärtäisi tuotteita paremmin, kuin käyttäjä itse? Muotoilijan rooli on mukautunut tähän ilmiöön. Hyvän muotoilijan uudeksi taidoksi nousi käyttäjien luovuuden fasilitointi ja yhteissuunnittelusessioiden järjestäminen. Syntyi fasilitoiva muotoilija.


Sebastian fasilitoivan muotoilijan roolissa Aalto-yliopiston innovatioprojektissa syksyllä 2019.


2010-luvulla olemme nähneet monta tärkeää ilmiöitä muotoilumaailmassa. Muotoilijan työ on muuttunut yhä monialaisemmaksi. Halutaan saada yhä useampi näkökulma mukaan suunnitteluprosessiin ja osallistaa eri toimialojen asiantuntijoita. Meidän päätöksenteostamme on myös tullut yhä enemmän dataan perustuvaa. Muotoilija on kehittynyt vastaamaan näihin tarpeisiin. Hän on laajentanut osaamistaan uusiin toimialoihin ja oppinut tulkitsemaan dataa. Käyttäjä on kuitenkin säilyttänyt asemansa suunnittelun keskipisteessä. Käyttäjä on edelleen ollut kuningas.

Me muotoilijat olemme vuosikymmenten aikana kehittyneet erinomaisiksi käyttäjäkeskeisiksi suunnittelijoiksi. Minun sukupolvelleni käyttäjäkeskeisyys on itsestäänselvyys. Meillä on paljon menetelmiä, jotka auttavat meitä empatisoimaan ja tunnistamaan käyttäjän tarpeet. Osaamme asettua hänen kenkiinsä. Osaamme järjestää osallistavia työpajoja, ja meillä on laaja työkalupakki käyttäjien luovuuden herättämiseksi. Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.

Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.

SEBASTIAN HÖGNABBA 17.6.2021

Maailmassa on kuitenkin huomattu, että maapallollamme on rajansa. Ilmasto lämpenee. Luonnon monimuotoisuus katoaa. Onneksi tähän on nyt reagoitu. Ilmastokriisi ja sen tuomat haasteet ovat nyt jokaisella tiedossa. Olemme tehneet kansainvälisiä sopimuksia, jossa maat sitoutuvat päästöjen vähentämiseen. On asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, ja nyt eletään konkreettisten tekojen aikakautta. Myös yritykset ovat lähteneet mukaan kamppailuun. Tänä päivänä ilmastonmuutoksen torjunta on jollakin tapaa läsnä miltei jokaisen ison yrityksen strategiassa. Monelle se on tärkein yksittäinen liiketoimintaa ohjaava seikka. Business on muuttumassa planeettakeskeiseksi.

Muotoilijana tämän huomaa siitä millaisiksi toimeksiannot ovat muuttuneet. Viimeisen vuoden aikana ilmastovastuullisuus on ollut läsnä joka ikisessä projektibriiffissä, jonka olen saanut. Toimeksiannot ovat muuttuneet. Yritysten strategiat ovat muuttuneet. Mutta miten meidän muotoiluprosessimme? Kannattaako meidän enää suunnitella käyttäjäkeskeisesti? Joo ja ei. Käyttäjäkeskeisyys on edelleen hyvän muotoilun perusperiaate. Meidän täytyy vieläkin ymmärtää käyttäjiä ja osata suunnitella heidän tarpeisiin soveltuvia laadukkaita tuotteita. Tämä tosiasia ei ole kadonnut mihinkään. Mutta käyttäjäkeskeinen ajattelutapa on kenties liian suppea tänä päivänä.

Viime vuosien aikana on alettu puhua planet-centered designista. Uuden suunnitteluperiaatteen tarkoitus ei ole korvata käyttäjäkeskeistä suunnittelua, vaan laajentaa sitä. Suunnittelemme yhä ihmisille, mutta otamme planeetankin mukaan yhtälöön. Maapallomme on tärkeä sidosryhmä muotoiluprosessissa. Samalla tavalla kuin käyttäjäkeskeinen suunnittelu on taannut sen, että käyttäjänäkökulma on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana, planeettakeskeiset menetelmät pitävät huolta siitä, ettei planeetta unohdu. Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme. Näin voimme varmistaa, että maapallo on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana. Ettei se vahingossa pääsisi unohtumaan.

Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme.

Sebastian Högnabba 17.6.2021

Planeettakeskeisyys ei ole ristiriidassa käyttäjäkeskeisyyden kanssa. Päinvastoin. Se on ihmiskunnan intressissä. Pitkällä tähtäimellä planeettamme hyvinvointi on tulevaisuuden käyttökokemusten edellytys. Muotoilijat ovat historian aikana usein ollut edelläkävijän roolissa. Nyt eletään aikaa, jolloin tarvitaan muotoilijoita, heidän ajattelutapaansa ja työkaluja enemmän kuin koskaan. Pidetään huolta, että olemme tämänkin aikakauden pioneereja.


Muotoilijoilla on tärkeä rooli planeettamme hyvinvoinnissa. Suunnitellaan jatkossakin tuotteita jotka takaavat elinympäristömme säilyvyyden.