Suunnittelun digihurmassa ei sovi unohtaa yhteissuunnittelun merkitystä -muotoilujohtaja Ilona Törmikoski

Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.

Suunnittelun ammattilaisista koostuva tiimi on valmiina auttamaan ja kehittämään strategioita niin selviytymiseen kuin menestymiseen. Vaikuttavalla referenssilistalla Polku Consultingin palveluihin luottaa mm. Aalto-yliopisto, Acre, Business Finland, Finavia, Finlayson, Helsinki, Hus, Kuusankoski, Marimekko, Metsä Group, Suunto ja mm. poliisi sekä hyvinvointialueet. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani


Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.


MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN
Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.

MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA
Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA?
Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.


ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?

Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.

Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.

Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.


EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ?
Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla.
Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.


Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.


Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua?
Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.


ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE
Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.

Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.

ILONAN VINKKI YRITYKSILLE
Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.

POLKU CONSULTING YHTEYSTIEDOT
Ilona Törmikoski
Muotoilujohtaja
Teollinen muotoilija DL / Sisustusarkkitehti SIO MA
ilona@polkuconsulting.fi GSM +358 40 5833860
https://www.polkuconsulting.fi/

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Suomen Muotoilusäätiö

Toimintamalleja yritysjohdolle muotoilun hyödyntämiseen -Riitta Huuhtanen

Riitta Huuhtanen on tuore Suomen Muotoilusäätiön hallituksen jäsen, joka toimii Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtajana, Hallituspartnerit Helsingin partnerina sekä kolmen perheyrityksen (Pharmia Oy, Niini & co Oy ja Saintex Oy) hallituksen jäsenenä. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kalevala Korun toimitusjohtajana. Haastattelimme Riittaa muotoiluista ja sen merkityksestä yritysjohdon näkökulmasta.

Muotoilu on integroitava liiketoimintaprosesseihin
Riitan pääviesti on selkeä. Tuotteen tai palvelun muotoilussa muotoilun asiantuntija on otettava mukaan kehitysprosessiin heti alkumetreiltä lähtien. Hyöty tästä on kaksisuuntainen – tuote- tai palvelukehityksessä koko tiimi näkee muotoilun hyödyt ja vastaavasti muotoilija näkee muut kehittämiseen vaikuttavat näkökulmat (esim. taloudelliset, asiakaslähtöiset, tekniset ym.. ) Muotoilua ei voi tehdä kuplassa vaan osana tuotteen tai palvelun kehitysprosessia – muotoilu ei ole itsetarkoitus vaan funktionaalisuudesta on pidettävä huolta.

Riitta kokee operatiivisen uran jälkeen päätoimisen hallitustyöskentelyn erittäin mielenkiintoisena, koska perehtyminen erilaisten yritysten kehitykseen tuo haastetta myös henkilökohtaiseen kehitysmatkaan. Vieressä rakas oma koira Arska.


Muotoilijan pitää opetella puhumaan bisnestä
Taannoin käytiin keskustelua siitä miksi muotoilijat eivät pääse johtoryhmiin – hallituksista puhumattakaan. Riitta uskoo ovien avautuvan kun myös muotoilija osaa ”puhua bisnestä” eli nähdä muotoilun osana liiketoimintaa, jossa myös tuotannon, tuotekehityksen, myynnin ja asiakastarpeiden näkemys huomioidaan. Suomessa tukeudutaan edelleen useasti muotoilun kultakauteen, jolloin sodanjälkeisessä maailmassa muotoilugurujen asemaan nostetut taitajat nostettiin merkittävään rooliin. He ovat asemansa ansainneet, mutta samalla muotoilukäsityksestä tuli yksilökeskeistä. Kuitenkin muotoilija pitäisi nähdä osana monipuolista osaajien tiimiä joka yhdessä saa aikaan hyviä tuloksia, liittyypä se sitten käyttäjälähtöisyyteen, funktionaalisuuteen, innovaatioihin tai kilpailuedun luomiseen.

Vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu vaan välttämättömyys
Maailma on siirtymässä kiertotalouteen. Kestävä kehitys määrittelee jatkossa toiminnan linjat ja vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu vaan välttämättömyys. Tämä haastaa yritykset ja sen myötä muotoilijat pohtimaan materiaalinkäyttöä, menetelmiä, hankintaketjuja ja mm. kierrätettävyyttä. Riitta uskoo, että Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet olla tässä kehityksessä etupainotteisesti mukana. Ehkäpä tästä muotoilun sarasta voisi olla uudeksi suomalaisen muotoilun kulta-ajaksi?

NÄIN INTEGROIT MUOTOILUN LIIKETOIMINTAAN TOP 3
1. Kaikki lähtee yrityksen muotoiluymmärryksen luonnista. Tähän hyvä kumppani on puolueeton asiantuntija esim. Suomen Muotoilusäätiö.
2. Muotoilija on hyvä ottaa osaksi yrityksen kehitystiimiä heti alusta lähtien, jotta kaikki prosessit tukevat toisiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisessa.
3. Muotoilun funktionaalisuudesta on pidettävä aina huolta. Toimivuus ja käyttäjälähtöisyys on avainasemassa. Tästä konkreettinen esimerkki on nähtävissä mm. kasvavien verkkokauppojen käyttäjäystävällisyydessä.

Muotoilun käyttö on yksi tärkeä osa yritysjohtamista
Riitta on nähnyt uransa aikana muotoilua monessa eri toimintaympäristössä. Toimiessaan Kalevala Korun toimitusjohtajana hän näki läpileikkauksen laajan muotoiluyhteistyön johtamisesta korumuotoilun ympärillä. Nyt vastaavasti toimiessaan Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtajana, näkee Riitta laajemmassa viitekehyksessä tasokkaan suomalaisen muotoilun käytön tuoman kilpailuedun. Suomalaisen Työn Liitto myöntää mm. arvostetun Design From Finland merkin. Riitta toivoo, että pitkäjänteisen muotoilun edistämistyön seurauksena isossa mittakaavassa Suomi nähtäisiin monipuolisen muotoilun edelläkävijämaana ja kaikki yritykset tarttuisivat muotoilun tuomiin mahdollisuuksiin liiketoiminnassa.

Kiinnostava ilmiö muotoilussa juuri nyt?
Riitta on havainnoinut ihmisten maskikäyttäytymistä ja ennen kaikkea sitä, kuinka kasvomaskit toimivat viestimisen kanavana. Ne ilmentävät käyttäjänsä luonnetta ja persoonaa. Naisilla silmien meikkaaminen on korostunut ja monesti maski on yhdistetty sopivasti pukeutumiseen päähineiden ja huivien kanssa. Mielenkiintoista on seurata tätä suojautumisen kehitystä ja katsoa miten se kehittyy ja muuttuu vallitsevan tilanteen mukaan.

Lue lisää:
Suomalaisen Työn Liitto
Design From Finland
Avainlippu
Suomen Muotoilusäätiö