MUOTOILU EI HYVÄKSY PÄÄLLE LIIMATTUJA SLOGANEITA – JUKKA ORESTO

Saimme vieraaksemme Muotoilusäätiölle vuosikymmeniä ansioitunutta kehitystyötä tehneen monitoimimiehen Jukka Oreston. Moni muistaa hänet hotelli- ja ravintola-alalta, toinen Bon Apetit- TV ohjelmasta ja jotkut Lahden ammattikorkeakoulusta. Jukka on vuosien varrella vaikuttanut satojen opiskelijoiden palveluajatteluun koulutusmaailmassa ja luotsannut omaa konsultointiyritystä vuodesta 1995. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden Tiedepuiston toimitusjohtajana. Haastattelun keskiössä on Jukan laaja näkemys muotoilusta, kokemuksellisuudesta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta.


Mitkä ovat Jukka ensimmäiset muistikuvasi muotoilusta?
Sankarimuotoilijoiden kultainen 60-luku ja Lahden Muotoiluinstituutin kautta Bauhaus ja taidepohjainen ajattelu. Molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Muistan elävästi muotoilijoiden kipuilleen aluksi identiteettinsä kanssa taiteen ja liiketoiminnan vaa´assa. Tietenkään muotoilun arvo ei pienene liiketoiminnan ymmärryksestä, päinvastoin. Parhaat muotoilijat ymmärtävät myös yrityksen taloutta, tuotantoa ja kokonaiskuvaa.

Mitä oman kokemuksesi mukaan muotoilu on tuonut liiketoimintaan?
Muotoilu on tuonut erilaisen, voimakkaasti visuaalisen lähestymistavan ratkaista haasteita visuaalisen lopputuotteen lisäksi. Muotoilu parantaa businesta ja lähtökohtaisesti muotoilun ostaja ostaa ammattitaitoa, käyttäjälähtöistä ongelmanratkaisua tarpeisiinsa. Muotoilu ei hyväksy päälle liimattuja sloganeita. Visuaalisen muotoilun puolella mm. mainostoimistoilla on heidän tapansa ajatella kaupallisesti. Muotoilija vastaavasti käyttää kokonaisvaltaista osaamistaan lähteä haasteessa liikkeelle moninaisesta näkökulmasta. Värit, muodot, taustatutkimus, typografia, tunnepohja ja kokonaisymmärryksen luonti kurkistavat pintaa syvemmälle matkalla kohti lopputulosta.

Mistä inspiraatiosi ja kehittämishalusi pursuaa?
Erilaisuus ja ärsykkeet ruokkivat minua. Rakastan haastaa omia itsestäänselvyyksiäni. Ajattelen, että ainoa tapa kehittää omaa ajattelua on olla vahvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vieraampi vastaan tuleva asia on, sitä enemmän se stimuloi miettimään uusia mahdollisuuksia erilaisesta näkökulmasta. Asenne on myös äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan. Minulla on edelleenkin kova halu kasvattaa omaa ymmärrystäni. Työhistoriani on opettanut, että mitä suurempiakin asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. Haluaisin nähdä enemmän tukea liike-elämässä niille, jotka ajattelevat asioita uudesta ja innovatiivisesta näkökulmasta. Uusille tavoille löytyy aina tavalla tai toisella hallinnollinen ratkaisu, mutta usein hallinnolla voidaan valitettavasti jo ideointivaiheessa pilata uudet tavat toimia. Hyvällä hallinnolla voidaan kuitenkin myös tukea uuden syntymistä ja luoda uutta. Tämä tietysti edellyttää, että hallinnosta ja taloudesta vastaavat ammattilaiset ovat alusta asti mukana uuden luomisessa esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.


”Asenne on äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan”

-Jukka Oresto

Sinulla on vahva tausta palvelutoimialan kehittämisestä. Mitä ajattelet kokemuksien muotoilusta?
Minua huolestuttaa, että onko ihmisellä enää ollenkaan omaa kokemusta. Kuinka moni tekee enää mitään yksin ja luotetaanko enää omiin aisteihin? Pitääkö kaiken olla valmiina ja luotetaanko vain siihen, mikä voidaan kokea yhdessä ja vain niin kun sen kaikki muutkin kokevat? Pitääkö kaiken olla ennalta suunniteltua ja pitääkö samaa ratkaisua ujuttaa kaikille? Valmiin elämystuotteen rakentaminen on haastavaa jollei mahdotonta. Palveluntuottaja voi kyllä tarjota mahdollisuuden kokea, mutta elämystä tai kaikkia erilaisia tapoja kokea palveluntuottaja ei voi etukäteen päättää.

On harmillista, että erilaisuus ei ole enää myyntivaltti missään vaan kaikki suunnitellaan kaikille sopivaksi. Erilaistaminen tehdään korkeintaan hinnalla eli mitä kalliimpaa sen harvemman saatavilla tuote tai palvelu ovat. Puitteet voi kyllä rakentaa kokemukselliseksi ympäristöksi, mutta kokemus on aina asiakkaan oma ja sama tuote tai palvelu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla. Asiakkaiden erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaiset tavat kokea voisivat ehkä olla kokemuksen muotoilun lähtökohtina. Elämä, kokemus ja erilaiset tavat kokea rikastavat tapaamme ajatella ja mahdollistavat uudella tavalla ajattelemisen.


Jukka rohkaisee avaamaan oman kokemuksen toisten käyttöön, mutta muistuttaa myös, että pitkällä kokemuksella voidaan työelämässä usein myös tyrmätä uusi ajattelu. Kerro kaikki mitä tiedät ja katso mitä tulee. Dialogin periaate kuitenkin on, että se mikä on uutta tapahtuu kun kaksi erilaista tai erilaisen osaamisen omaavaa ihmistä kohtaavat toisensa sellaisena kun ovat ”ei kenenkään maalla”. Kumpikaan ei etukäteen määrittele toista joksikin vaan antaa toiselle mahdollisuuden olla toinen.


Kerro yleispäteviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle käyttäjälähtöisessä palvelukokemuksen kehityksessä?
-Muista, että asiakkaasta saa aina paljon enemmän tietoa palvelutilanteessa, kun hän sanallisesti kertoo. Aisti hänen käyttäytymistään ja seuraa mihin kaikkeen asiakas kiinnittää huomiota. Keskittymällä aidosti palvelutilanteeseen ja kirjaamalla ylös huomiot saat välitöntä palautetta kehityskohteista.

-Ota huomioon, että palvelutilanne on aina asiakkaalle haastavampi. Kehitä palvelutilannetta siitä lähtökohdasta, että ohjaat asiakasta oikeaan suuntaan yksilölliset erot ja tarpeet huomioiden

-Kyseenalaista, palveleeko tämä toimintamalli meitä parhaiten? Voisiko meilläkin tätä asiaa kehittää muotoilun keinoin?

-Kehittämisen pitää aina olla mielekästä tekijöilleen. Mieti keinoja mielekkyyden lisäämiseen, muitakin kun sanallisia

-Varmista, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä. Ennen kun tarjotaan ratkaisuja täytyy olla vahva tieto mihin oikeasti ratkaisua haetaan. (Esimerkkinä ravintolassa asiakas kysyy onko teillä tarjolla kevyitä annosvaihtoehtoja? Mikä kenenkin mielestä on kevyttä?)

Jukka tietää, että faktaa lataamalla ei luoda kokemusta. Kaikessa kehitystyössä on hyvä miettiä prosessin lisä-arvo.

Mikä lähityöelämän kokemus on jäänyt vahvasti mieleesi?
Kyllä se on covid-19 ja tapa jolla se muutti palaverirumbaa. Näen, että etäpalaverit palautti uskon osaamiseen ja ammattilaisuuteen. Työelämän tapa toimia kehittyi hetkessä ennen kaikkea osaamista hyödyntäen ja keinoja löytäen. Minusta tuntui, että tämä toiminnan muutos teki palavereista ammattimaisempia, asiasisältöisempiä, tehokkaampia ja täsmällisempiä. Koko muutos on tuntunut kokemuksena oudolla tavalla ”Back to business” hypyltä. Teamsissa et aisti toisen tuntemuksia elekielen kautta, vaan keskiössä on sanallinen ja kuvaava toiminta.

Lue muita Muotoilusäätiön artikkeleita

TEOLLISTEN PALVELUIDEN MUOTOILU NOUSUSSA

Haastattelussa Lahden Seudun Kehitys LADEC:n liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle, jolla on yli 20-vuoden kokemus liiketoiminnan kehittämistyöstä. Mikko kävi luonamme monitoimitiloissamme Lahden tiedepuistossa verkostoitumassa. Lahden alueella on yli 11 000 potentiaalista yritystä, joilla on mahdollisuus kehittyä Ladec:n palveluiden avulla. Suomen Muotoilusäätiöllä ja Ladecilla on paljon yhteistä. Molemmat haluavat yritysten menestyvän kehitystyön avulla.

Mikko Kyleä inspiroi kehitystyössään kohtaamiset, joka herättää vastapuolessa intoa, ajatuksia ja tekemisen meininkiä.

”360” AJATTELUA YRITYSRAJAPINNASSA
Mikko haluaa tuoda yritysten asioita laajasti esille ja haastaa yrittäjät ajattelemaan monia mahdollisuuksia. Kehitystyössä välillä saattaa eksyä termiviidakkoon ja tärkeää olisikin keskittyä käytännön läheisiin sanamuotoihin. Esimerkiksi muotoilukehityksen sijaan hän puhuisi yrityksille käytännön tuotekehityksestä ja käyttäjälähtöisestä suunnittelusta. ”Esimerkit inspiroivat aina ja niiden avulla aiheita on helppo lähestyä” -hän jatkaa. Ladecissa on menossa nyt mm. Suomen paras yrityspalvelu -hanke, jossa yhtenä osana tullaan toteuttamaan kymmenen esimerkkiprojektia joiden avulla saadaan yrityksille tuoreita apukeinoja toteuttamaan nopeampaa tuotekehitystä.

MIKÄ ON MIELESTÄSI SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖN MERKITYS?
”Olla yhdistämässä muotoilua ja yrityksiä. Toimimaan aktiivisesti siinä välissä” -Mikko kuvaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Hän oli aikoinaan töissä muotoilun tutkimuslaitos ry:ssä ja muotoilun merkitys on hänelle hyvinkin läheinen aihe. Syntyperäisenä Lahtelaisena Mikko on kokenut muotoilun olevan läsnä aina monessa asiayhteydessä.

Muotoilun avulla menestymistä ei voi toitottaa liikaa. ”Kehitystyössäkin hyvänä lähtökohtana on, että kehitettävä asia täytyy jonkun osata kuvastaa/mallentaa.”-hän toteaa.

Lahden alueen yrityksille järjestetään paljon kehitystyöpajoja ja tuoreimmassa alueen muotoilustrategiaa luovassa työpajassa keskuteltiin mm. teollisten palveluiden muotoilusta. Tämä aihealue koskettaa monia valmistuksen kanssa tekemisissä olevia yrityksiä suoraan ja välillisesti.

Mikko pitää tärkeänä yritysten muotoiluymmärryksen lisäämistä. Se paaluttaa käytännössä tavoitteet tuotekehitykselle. Juuri tällaista täsmäpalvelua Suomen muotoilusäätiö mm. tarjoaa.

LUE LISÄÄ:
www.ladec.fi
www.designfoundation.fi



Voitaisiinko yritykset ankkuroida Suomeen muotoilun avulla?

Muotoilusta ja elinkeinoelämästä keskustelemassa Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtaja Valtteri Simola.

Valtteri Simola Lahden Seurahuoneen loungessa kesäisellä aamukahvilla.

Lahden Teollisuusseura on yksi Suomen Muotoilusäätiön perustajatahoista ja säätiön tukija yli 10 vuoden ajalta. Valtteri Simola on Lahtelaisen elinkeinoelämän energinen luottomies. Hän on päässyt seuraamaan Teollisuusseuran toimintaa jo lapsesta lähtien isänsä jalanjäljissä. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitusammattilaisena yrityksissä ja säätiöissä pääpainona intohimo elinkeinoelämän kehitykseen. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Starkki- ketjun maajohtajana (nykyinen Stark)

Mitä muotoilu merkitsee Sinulle Valtteri Simola?

Ensin tulee mieleen vahvasti tuotepuoli. Se miten muotoilu parantaa käytettävyyttä, varmistaa tuotteen/palvelun asiakastyytyväisyyttä ja luo lisäarvoa. Vahvana pointtina näen myös asiakkaan ostopäätöksen vahvistamisen muotoilun avulla.

Missä muotoilun saralla olisi mielestäsi paljon kehitettävää?

Konkreettisena esimerkkinä ainakin etätyössä huomaa selvän kehittämistarpeen erilaisten kommunikaatiosovellusten käyttäjäystävällisyydessä.

Millaista muotoiluun liittyvää kehitystyötä toteutatte tällä hetkellä Lahden Teollisuusseurassa?

Teollisuusseura on ennen kaikkea paikallisen elinkeinoelämän ääni. Kehitystyössä ja hankkeiden eteenpäin viennissä muotoilu tulee väistämättä mukaan tavalla tai toisella. Seuralle keskeisiä lähiajan tavoitteita on olla mukana kehittämässä alueen oppilaitosten koulutustarjontaa vastaamaan alueen yritysten osaamistarpeisiin. Kansainväliset- ja kieliopinnot ovat avainasemassa paikallista osaamista ajatellen, koska esimerkiksi Lahden Teollisuuseuran yrityksistä yli 70% toimii vahvasti kansainvälisesti.

Toinen iso asia on alueen infrahankkeet. Olemme mukana kehittämässä mm. moottoritietä, lentoratahanketta ja kaupungin logistiikkaa yritysten kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Lahden Teollisuusseura myi Seurahuoneen kiinteistön Osuuskauppa Hämeenmaalle vuonna 2011, joka toteutti kiinteistössä laajan peruskorjauksen. Näin hotelli- ja ravintolatoiminta jatkui vahvasti Päijät-Hämäläisessä ohjauksessa.

Lahti tunnetaan vahvasti muotoilukaupunkina. Mikä on mielestäsi Suomen Muotoilusäätiön tärkein tehtävä?

Säätiön tärkein tehtävä on edistää ja helpottaa muotoilun käyttöä yrityksissä. Oppilaitosten tehtävä on opettaa perusteet ja luoda hyvät lähtökohdat muotoilutyöhön. Säätiö taas toimii integraationa oppilaitosten ja yritysten välissä. Tämä mahdollistaa yrityksille matalan kynnyksen aloittaa muotoilun käyttö eri tarpeisiin. Siitä voi sitten siirtyä jatkossa muotoilutoimiston asiakkaaksi tai mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen opiskelijayhteistyön seurauksena. Joka tapauksessa yhteistyöstä hyötyy kaikki osapuolet.

Toivon säätiön myös keskittyvän enemmän muotoilun elinkeinopuoleen, kuin taidepuoleen, koska kehittyvä kotimainen elinkeinoelämä hyödyttää kaikkia.

Teollisuusseuran näkökulmasta elinkeinoelämän kokonaisuudelle on tärkeää luoda toimintaympäristö, jossa yritykset viihtyvät pitkällä tähtäimellä. Tähän vaikuttaa mm. logistiset mahdollisuudet, toimiva arki, koulutus-, harrastus-, kulttuuri-, luonto-, ja urheilumahdollisuudet. Muotoilun avulla voidaan kehittää paljon näitä kaikkia osa-alueita.

Tärkeää yrityksille on myös oman kustannustehokkuuden nosto ympäristöä kunnioittaen. Tästä tullaan varmasti jakamaan paljon monistettavia esimerkkiä LAHTI EUROOPAN YMPÄRISTÖKAUPUNKI 2021 -jälkimainingeissa.

Nyt panostetaan myös paljon digitalisaatioon ja virtuaalisten tuotteiden kehitykseen. Ei maailma tule pyörimään pelkästään virtuaalisesti. Fyysisyys on vahva osa ihmisyyttä ja se ei tule häviämään mihinkään. Lahden alueen kansainvälistyneiden menestysyritysten päätuotteet ovat suurimmaksi osaksi konkreettisia tuotteita ja palveluja. Meidän pitäisi keskittyä auttamaan myös menestyneitä yrityksiä vielä paremmin.

Valtterilla on laaja näkemys ideaalisesta toimintaympäristöstä Lahden seudun elinkeinoelämän kehittyessä. Verkostoissa on voimaa! Hän suosittelee rohkeasti kaikkia yrityksiä käyttämään Suomen Muotoilusäätiötä väylänä muotoilun käyttöön.


Lue lisää:
Lahden teollisuusseura
Suomen muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Greenlahti