Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän artikkelin on kirjoittanut Savonia-ammattikorkeakoulusta pian valmistuva muotoilija Janna Rissanen. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä projektimuotoilijana vuonna 2024.
Yksinkertaisesti ilmaistuna
Yritysten elinehtona on tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja muotoilun tavoitteena on tunnistaa tarpeita ja luoda ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä. Jokainen yritys saa alasta riippumatta etua muotoilun käytöstä kehittämisen välineenä, sillä molempien, sekä liiketoiminnan että muotoilun keskiöstä löytyy ihminen, ympäristö, me.
Muotoilu tuo mukanaan luovaa ongelmanratkaisua ja ketteriä työkaluja, jotka tehostavat yrityksen liiketoiminnan kehitystyötä.
Jos yritys ei saavuta liiketoiminnallisia tavoitteitaan haluamallaan tasolla, jossain piilee ongelma. Muotoilijalle liiketoiminnan ongelmakohta näyttäytyy prosessina, johon tutkimisen, suunnittelun, ennakoinnin, kehittämisen ja toteutuksen vaikutuksesta ideoidaan useita ratkaisuja ja löydetään paras mahdollinen lopputulos. Kehitysprosessissa havaittu ongelma
nähdään osana kokonaisuutta, jossa huomioidaan mm. kestävä kehitys ja kasvu, asiakaslähtöisyys ja käyttökokemus sekä kilpailukyky ja erottuvuustekijät.
Kestävää kehitystä ja kasvua
Muotoilun työkaluilla voidaan tukea yrityksen kestävän kehityksen ja kasvun kokonaisuutta. Kehitysprosessissa muotoilija tarkastelee merkityksellisyyden, liiketoiminnan tavoitteiden, laadun, kestävyyden, tuloksellisuuden sekä asiakaslähtöisyyden näkökulmia. Muotoilu lisää kehittämisprosessiin kustannustehokkuutta kiteyttämällä asiakasymmärryksen ja havaitun ongelman sekä pureutumalla alusta asti suoraan ongelman ytimeen, yksinkertaistaen prosessia. Kehittämistyö nostaa esiin tietoa, dataa ja ideoita sekä tunnistaa mahdollisia kriittisiä pisteitä. Näitä oivalluksia hyödyntämällä voidaan luoda relevantteja ratkaisumalleja sekä laskea kustannuksia, jotka johtuvat tarpeettoman monimutkaisista prosesseista, virheiden korjaamisesta myöhemmissä vaiheissa tai asiakastyytyväisyyden heikkenemisestä ja reklamaatioista.
“Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. “
Asiakaslähtöisyyttä ja parempaa käyttökokemusta
Asiakastyytyväisyyden sekä käyttäjäystävällisen lopputuloksen tavoittelu alkaa jo kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa, ja siihen sisältyy olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen tai uusien mahdollisuuksien innovoinnin lisäksi asiakasymmärryksen luominen. Muotoilun työkaluilla kiteytetään asiakkaan tarpeet, tunteet, ajatukset, taustat ja toiminta, käyttäen vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteistyötä tukevia menetelmiä. Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. Asiakastyytyväisyyteen heijastuu suoraan myös yrityksen työntekijöiden tyytyväisyys. Työympäristöä voidaan muotoilun avulla kehittää esimerkiksi yhteiskehittämisen menetelmillä, joissa selkeytetään työympäristön tehtäviä tai tuodaan arvot näkyväksi ohjenuoraksi yrityskulttuurissa. Vahvalla pohjalla toimiva työyhteisö sekä prosessien yksinkertaistaminen korreloi tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen ja siten nopeamman markkinoille jalkautumisen kanssa.
Kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä
Muotoilulla voidaan luoda kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä, jotka houkuttelevat asiakkaita kääntymään yrityksen palveluiden tai tuotteiden puoleen kilpailijoiden sijaan. Kehitystyön lähtökohtana on brändin, kohderyhmän, liiketoiminnan, toimintakentän sekä kilpailijoiden tuntemus. Muotoilun keinoin voidaan rakentaa mieleen jääviä brändejä, visuaalista kommunikaatiota, käyttö- sekä asiakaskokemusta ja elämyksiä, jotka lisäävät haluttavuutta,
tuovat arvoa ja sitouttavat asiakkaan yrityksen palveluiden tai tuotteiden käyttäjäksi. Muotoilun tavoitteena on, että asiakkaalle jää positiivinen muistijälki kokonaisuudesta, aina hetkestä tarpeen heräämisen, brändin puhuttelevuuden, viestinnän tavoitettavuuden, asiakaspalvelun, ostotapahtuman sekä palvelun tai tuotteen miellyttävän ja pitkän aikavälin käyttöön asti. Tyytyväinen asiakas palaa uudelleen ja jakaa hyvää kokemustaan myös eteenpäin, jolloin siitä hyötyy jälleen ihminen, ympäristö, me sekä yritys ja liiketoiminta.
Liity Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Tee lahjoitus Muotoilusäätiölle
Lähteet: Design Forum Finland. Kilpailuetua muotoilusta. Design Forum Finland, Yrityksille. https://designforum.fi/yrityksille/kilpailuetua-muotoilusta/. Luettu 13.2.2024 Kinnunen, Outi. 2019. Palvelumuotoilun uusia tuulia maailmalta – Service Design Global Conference 2019, Toronto. Frankly. https://franklypartners.fi/fi/blogi-palvelumuotoilun-uusia-tuulia-maailmalta-service-design-global. Luettu 13.2.2024
Wyn, Jones. 2022. What is the Value of Design? Medium.
https://medium.com/@wynjonesdesign/what is the value of design 7982060031b Luettu
13.2.2024
Pikover, James.
The Value of Design Thinking in Business. Toptal.
https://www.toptal.com/designers/product-design/design-thinking-business-value. Luettu 13.2.2024
Kuvat: 1: Pexels. Kuvaaja: fauxels: https://www.pexels.com/fi fi/kuva/ihmiset toimisto toissa
teknologia 3183197/
2: Oma kuva-arkisto. 3: Canva. https://www.canva.com
