muotoiluajattelu arkistot - Suomen Muotoilusäätiö

Design Union -Menestyäkseen pienet ja suuret yritykset tarvitsevat muotoiluajattelua ja muotoilijoita

18.10.2022

Muotoiluajattelu antaa liiketoiminnan kehittämiseen merkittävän kilpailuedun ajassa, jossa jokaisen organisaation on ajateltava olemassaolonsa uusiksi. Suomen Muotoilusäätiön kumppaniverkoston jäsen Design Union vahvistaa muotoilun asemaa yhteiskunnassa ja auttaa yrityksiä luomaan muotoilun avulla lisäarvoa liiketoimintaansa. Samalla he mahdollistavat luovien alojen ammattilaisille mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen yritysmaailmassa. Design Unionilla on kattava oma muotoilijaverkosto, joka vastaa asiakasyrityksen haasteisiin räätälöidyillä ratkaisuilla.

MUOTOILUA PAKETOITUNA AVAIMET KÄTEEN-PERIAATTEELLA
Haaste on mahdollisuus ja muotoilu lähtökohtaisesti lähtee aina jonkinlaisen haasteen ratkaisemisesta. Yritysten markkina muuttuu nopeasti ja liiketoimintaa pitää ajatella uudella tavalla. Design Union on tuotteistanut yrityksille paketteja muotoiluajattelun näkökulmasta palvelemaan yritysten kehitystarpeita. Paketit ovat Startti, Suunta, Kehitys ja Valmius. Projekteja johtaa Design Unionin oma projektipäällikkö ja tuotteet on rakennettu niin, että yritys varmasti saa niistä konkreettisen hyödyn. Alla pakettien esittelyt.

STARTTI
Kesto 30 – 60 min. Haluatko tietää, miten yrityksesi liiketoimintaa voi kehittää muotoilun avulla? Maksuttomassa tapaamisessa asiantuntijamme kertoo mitä muotoilu tarkoittaa liiketoiminnan kehittämisessä ja kuinka muotoilua voisi hyödyntää sinun yrityksessäsi.

SUUNTA
3-5 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 3400 euroa. Suunta-palvelussa muotoilijatiimi esittää 3-5 uutta tulokulmaa, ideaa siitä mitä yrityksen haasteelle pitää tehdä sen ratkaisemiseksi.

KEHITYS
6-9 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 6800 euroa. Kehityspalvelussa muotoilijatiimi ratkaisee yrityksen haasteen ja tekee siitä selkeän ratkaisuesityksen. Käytännön toteutuksen yritys voi hankkia sopivaksi katsomaltaan taholta.

VALMIUS
10-15 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 13 200 euroa. Valmius-palvelu pitää sisällään sekä muotoilijatiimin ratkaisuesityksen että käytännön toteutuksen.

KIINNOSTUITKO?
Näin pääsette alkuun.

Ota yhteyttä toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulaiseen p. 044 7318000 tai eija.tanninen-komulainen@designunion.fi

Teemme kartoituksen kehitystarpeestanne. Laadimme ehdotuksen kehitysprojektista ja sen toteuttamisesta. Valitsemme teille muotoilijatiimin laajasta muotoilijaverkostostamme. Projektianne johtaa projektipäällikkömme.

Käytännön toteutus hoidetaan yhdessä yrityksen kanssa niin, että yrityksenne hyötyy siitä varmasti.

Lue aikaisempi artikkeli:
Suomen Muotoilusäätiö Ja Design Union -Yhdessä Edistämässä Muotoilun Käyttöä Yrityksissä

TUTUSTU MAHDOLLISUUKSIEN MUOTOILIJAVERKOSTOON
Verkostossa on voimaa! Design Unionin muotoiluverkosto on muotoilun ammattilaisten ja muotoilusta kiinnostuneiden yritysten kohtaamisalusta. He välittävät eri alojen muotoilijat yhdistäviä muotoilutiimejä ratkomaan yritysten ja organisaatioiden kehittämishaasteita. Palvelut sopivat kaikille yrityksille koosta, toimialasta tai sijainnista riippumatta.

DESIGN UNION PALVEE MYÖS MUOTOILIJOITA
Muotoilun ammattilaisille tarjolla on valmennusta oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaisia työmahdollisuuksia yritysmaailman asiakasprojekteissa ja tilaisuuksia verkostoitumiseen muiden luovien alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ
www.designunion.fi
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Ajatuksia empatiajohtamisesta

31.8.2022

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022).

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien.

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa.

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja.

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään.

Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.

Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet:

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022.

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022.

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022.

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022.

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022.

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022.

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022.

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022.

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022.

Kuva:

Anni Tasala

Aktivoivan ergonomian edelläkävijä Top- Cousins

20.1.2022

Vierailimme Vantaalla Top-Cousins Oy:n toimitusjohtajan Robert Skurnikin luona keskustelemassa ergonomisesta työympäristöstä ja perheyrityksen yli 30-vuotisesta mielenkiintoisesta matkasta. Yritys on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen, joka on erikoistunut suunnittelemaan, valmistuttamaan ja maahantuomaan ergonomisia kalusteita toimistoihin, kouluihin ja koteihin. Yrityksen omassa tuoteportfoliossa on yli 90 tuotetta ja edustusten kautta valikoima nousee satoihin tuotteisiin. Mikä oli Robertin ensikosketus ergonomiaan? Kuinka toiminta on jalostunut matkalla? Mitä ovat aktivoivan ergonomian tuotteet? Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastaukset ja lisäksi kuulimme monta tarinaa vuosikymmenten varrelta.

Erilaiset aktiivituolit, seisomatyön lisäksi ovat yksi aktivoivan ergonomian päätuoteryhmistä. Kuvassa oleva Stoo Ripple on kevyt siirtää ja vähän tilaa vievä aktiivituoli, jonka avulla on helppo pysyä liikkeessä ilman kaatumisvaaraa. Robertin mukaan edelleenkin kalusteissa suosituimmat värit ovat hillityt harmaan sävyt ja valkoinen, mutta väripilkkuja tuntuu mahtuvan joukkoon pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Aktivoiviksi tuotteiksi luokitellaan kalusteita ja tarvikkeita, jotka edesauttavat liikkumista ja muunneltavia, ergonomisia asentoja. Tällaisia ovat aktiivituolien lisäksi mm. erilaiset säädettävät työtasot ja seisontamatot. Yrityksen uusin brändi Hima Furniture -sarja perustuu kokonaan aktivoivaan ergonomiaan ja on suunnattu pääasiallisesti kotiympäristökäyttöön.

Tuoreet Hima tuotteet ovat lähituotettuja ergonomisia design huonekaluja, jotka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Tuotteiden ergonomiset ominaisuudet ovat Top-Cousinsin omaa käsialaa ja designin takana on muotoilija Kasper Nyman. Sarjan lähtökohtana oli suunnitella kotiympäristöön soveltuvia ergonomisia etätyöskentelyn kalusteita. Tuoteperheen päämateriaaleina käytetään massiviipuuta ja kestävää suomalaista koivuvaneria, joka on laminoitu, viilutettu, vahattu tai lakattu. Sarjasta on saatavilla tällä hetkellä himafurniture.fi verkkokaupassa lähes 20 tuotetta.

Top-Cousins on ollut mukana ilmastomuutoksen hidastamisessa yhteistyössä istutapuita.fi kanssa.

Robert on nähnyt toimistotarvikkeiden kehittymisen yli 30 vuoden ajalta. Nostalginen tuotekuvasto toimistotietokonetarvikkeiden alkuajoilta muistuttaa paremmin kuin mikään toimiston digitaalisesta murroksesta, josta ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa vielä. Vaikka ergonomiakin on nykytuotteissa perusvaatimus, muistaa Robert ajan jolloin työergonomiaa vasta tuotiin Suomeen ja sen tärkeyden vakuutteluun tarvittiin paljon tienraivausta.

Yrityksessä työskentelee neljän henkilön tiimi, jolla on sisäänrakennettu muotoiluajattelu aina ergonomia edellä. Robertin ensikosketus ergonomiatuotteisiin oli 80-luvulla, jolloin he kehittivät mm. koivuisen rannetuen markkinoille silloisen ATK-Väline Oy yrityksen nimissä. Top-Cousins Oy:n yksi 90-luvun myydyimmistä ergonomiatuotteista oli kuvan pyörivä hiiripöytä. Robertilla on toimistossa muistona vielä alkuperäinen tuote. Tällaisenaan tuotetta ei ole enää valikoimissa, mutta monia muita jalostuneita ratkaisuja löytyy kyllä.

Kysyimme Robertilta mikä on hänelle itselleen tärkein design tuote. Vastaus tuli heti. Hänellä on vieläkin tallessa isältään saama nahkainen työlaukku, joka on ainakin yli 40 vuotta vanha. Tuotteessa on paljon tunnearvoa, vaikka ei käyttökunnossa enää olekaan.

HYVINVOINNIN JA TYÖHYVINVOINNIN TULISI KULKEA KÄSI KÄDESSÄ
Robertilla on vahva rakkaus missioonsa työhyvinvointikalusteiden edelläkävijänä. Hän kuvailee itseään palvelevana kauppiaana, jota inspiroi ratkaisujen löytäminen, oivallukset ja intuitio. Hän on kiitollinen pitkistä asiakassuhteista ja jokaisesta kuluttajan tekemästä valinnasta kohti parempaa ergonomiaa. Vaikka työfysioterapeutit ovat olleet tärkeitä tienraivaajia kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa, vaatii markkinoilla menestyminen entistä enemmän erottautumista visuaalisesti haluttavilla tuotteilla. Tuotetarjonnan myötä kuluttajien vaatimustaso on myös kasvanut. Modernin työn muutos ei kosketa pelkästään toimistoja vaan töitä voidaan tehdä missä tahansa. Tutkimusten mukaan ihmisten liikkuvuus vähentyi 2000-luvun molemmin puolin. Kiitos liikunnan harrastaminen on sittemmin yleistynyt sekä aikuisilla, että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, kerrotaan THL:n artikkelissa vuodelta 2019. Kaikki mikä aktivoi ihmistä edesauttaa hyvinvointia. Yrityksen tunnuslause onkin kuvaavasti ”Sinun hyvinvointiasi ajatellen”.

LUE LISÄÄ
Top-Cousins
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Haluaako yrityksesi hyödyntää Säätiön koordinoimia muotoiluprojekteja?

Käyttäjäkeskeisestä planeettakeskeiseen suunnitteluun

17.6.2021

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (user-centered design) on jo vuosikymmeniä ollut muotoilumaailman vallitseva suunnittelukäytäntö. Meitä muotoilijoita on opetettu laittamaan suunnittelutyössämme aina käyttäjä etusijalle. Nyt ilmastokriisin aikakaudella, on kuitenkin alettu puhua käyttäjäkeskeisen suunnittelumallien laajentamisesta. Onko käyttäjäkeskeinen ajattelu tänä päivän liian suppeaa? Pitäisikö suunnittelukäytännöissä huomioida ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus? Oma arvioni on että 2020 luvusta tulee planeettakeskeisen suunnittelun vuosikymmen.

1980-luvulla alettiin puhua käytettävyydestä. IT-alalla tapahtuneen nopean kehityksen seurauksena tietokoneet yleistyivät ihmisten kodeissa. Alettiin etsiä keinoja määritellä – ja mitata järjestelmien käytön laatua. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota käyttäjään ja hänen tarpeisiinsa. Suunniteltujen tuotteiden tuli olla käytettäviä ja parhaimmillaan jopa käyttäjäystävällisiä. Käytettävä tuote oli sellainen, jolla käyttäjä pystyi saavuttamaan haluamansa tavoitteet onnistuneesti, tehokkaasti, virheitä tekemättä ja tyytyväisyyttä tuottaen. Fokus tuotekehityksessä alkoi siirtyä käytön opettamisesta tuotteiden käytettävyyden suunnitteluun.

Käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta (user-centered design) alettiin puhua 1990-luvulla. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa korostui käyttäjän asema suunnitteluprosessin keskipisteessä. Käyttäjästä tuli kuningas. Hänen toiveensa ja tarpeensa olivat suunnittelun lähtökohtia, ja käyttäjänäkökulma oli läsnä koko suunnitteluprosessin ajan. Tätä myöten, myös muotoilijan rooli muuttui. Kyky empatisoida ja ymmärtää käyttäjiä nousivat tärkeiksi piirteiksi. Syntyi empaattinen muotoilija.

Tällä vuosituhannella käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta on tullut osallistavampaa. Yhteissuunnittelu (co-design) yhdessä käyttäjien kanssa on noussut yhdeksi 2000-luvun muotoilumaailman tärkeimmäksi ilmiöksi. Käyttäjät eivät ole ainoastaan tietolähteitä, joiden tarpeet meidän on ymmärrettävä. He voivat myös olla aktiivisessa roolissa ratkaisujen kehittämisessä. Kukapa ymmärtäisi tuotteita paremmin, kuin käyttäjä itse? Muotoilijan rooli on mukautunut tähän ilmiöön. Hyvän muotoilijan uudeksi taidoksi nousi käyttäjien luovuuden fasilitointi ja yhteissuunnittelusessioiden järjestäminen. Syntyi fasilitoiva muotoilija.

Sebastian fasilitoivan muotoilijan roolissa Aalto-yliopiston innovatioprojektissa syksyllä 2019.

2010-luvulla olemme nähneet monta tärkeää ilmiöitä muotoilumaailmassa. Muotoilijan työ on muuttunut yhä monialaisemmaksi. Halutaan saada yhä useampi näkökulma mukaan suunnitteluprosessiin ja osallistaa eri toimialojen asiantuntijoita. Meidän päätöksenteostamme on myös tullut yhä enemmän dataan perustuvaa. Muotoilija on kehittynyt vastaamaan näihin tarpeisiin. Hän on laajentanut osaamistaan uusiin toimialoihin ja oppinut tulkitsemaan dataa. Käyttäjä on kuitenkin säilyttänyt asemansa suunnittelun keskipisteessä. Käyttäjä on edelleen ollut kuningas.

Me muotoilijat olemme vuosikymmenten aikana kehittyneet erinomaisiksi käyttäjäkeskeisiksi suunnittelijoiksi. Minun sukupolvelleni käyttäjäkeskeisyys on itsestäänselvyys. Meillä on paljon menetelmiä, jotka auttavat meitä empatisoimaan ja tunnistamaan käyttäjän tarpeet. Osaamme asettua hänen kenkiinsä. Osaamme järjestää osallistavia työpajoja, ja meillä on laaja työkalupakki käyttäjien luovuuden herättämiseksi. Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.

Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.
SEBASTIAN HÖGNABBA 17.6.2021

Maailmassa on kuitenkin huomattu, että maapallollamme on rajansa. Ilmasto lämpenee. Luonnon monimuotoisuus katoaa. Onneksi tähän on nyt reagoitu. Ilmastokriisi ja sen tuomat haasteet ovat nyt jokaisella tiedossa. Olemme tehneet kansainvälisiä sopimuksia, jossa maat sitoutuvat päästöjen vähentämiseen. On asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, ja nyt eletään konkreettisten tekojen aikakautta. Myös yritykset ovat lähteneet mukaan kamppailuun. Tänä päivänä ilmastonmuutoksen torjunta on jollakin tapaa läsnä miltei jokaisen ison yrityksen strategiassa. Monelle se on tärkein yksittäinen liiketoimintaa ohjaava seikka. Business on muuttumassa planeettakeskeiseksi.

Muotoilijana tämän huomaa siitä millaisiksi toimeksiannot ovat muuttuneet. Viimeisen vuoden aikana ilmastovastuullisuus on ollut läsnä joka ikisessä projektibriiffissä, jonka olen saanut. Toimeksiannot ovat muuttuneet. Yritysten strategiat ovat muuttuneet. Mutta miten meidän muotoiluprosessimme? Kannattaako meidän enää suunnitella käyttäjäkeskeisesti? Joo ja ei. Käyttäjäkeskeisyys on edelleen hyvän muotoilun perusperiaate. Meidän täytyy vieläkin ymmärtää käyttäjiä ja osata suunnitella heidän tarpeisiin soveltuvia laadukkaita tuotteita. Tämä tosiasia ei ole kadonnut mihinkään. Mutta käyttäjäkeskeinen ajattelutapa on kenties liian suppea tänä päivänä.

Viime vuosien aikana on alettu puhua planet-centered designista. Uuden suunnitteluperiaatteen tarkoitus ei ole korvata käyttäjäkeskeistä suunnittelua, vaan laajentaa sitä. Suunnittelemme yhä ihmisille, mutta otamme planeetankin mukaan yhtälöön. Maapallomme on tärkeä sidosryhmä muotoiluprosessissa. Samalla tavalla kuin käyttäjäkeskeinen suunnittelu on taannut sen, että käyttäjänäkökulma on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana, planeettakeskeiset menetelmät pitävät huolta siitä, ettei planeetta unohdu. Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme. Näin voimme varmistaa, että maapallo on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana. Ettei se vahingossa pääsisi unohtumaan.

Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme.
Sebastian Högnabba 17.6.2021

Planeettakeskeisyys ei ole ristiriidassa käyttäjäkeskeisyyden kanssa. Päinvastoin. Se on ihmiskunnan intressissä. Pitkällä tähtäimellä planeettamme hyvinvointi on tulevaisuuden käyttökokemusten edellytys. Muotoilijat ovat historian aikana usein ollut edelläkävijän roolissa. Nyt eletään aikaa, jolloin tarvitaan muotoilijoita, heidän ajattelutapaansa ja työkaluja enemmän kuin koskaan. Pidetään huolta, että olemme tämänkin aikakauden pioneereja.

Muotoilijoilla on tärkeä rooli planeettamme hyvinvoinnissa. Suunnitellaan jatkossakin tuotteita jotka takaavat elinympäristömme säilyvyyden.

Suomen Muotoilusäätiö ja Design Union -Yhdessä edistämässä muotoilun käyttöä yrityksissä

21.10.2020

Suomen Muotoilusäätiön yhteistyökumppani Design Union rakentaa tulevaisuutta, jossa muotoiluosaamisen avulla luodaan yhä parempia tuotteita ja palveluita, ja jossa muotoiluajattelu johtaa yhä useamman yrityksen ja organisaation toimintaa. Muotoilusäätiöllä ja Design Unionilla kohtaa yhteiset tavoitteet, muotoilun hyötyjen selkeä avaaminen kaikille yrittäjille ja yrityksille sekä yritysten kanssa toimiville organisaatioille.

Muotoilusäätiön asiantuntijat ovat olleet luennoimassa Design Unionin yritystilaisuuksissa ja yhteistä muotoilun edistämistyötä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.

Kuvassa Marika Linna, Design Unionin Arvonlisää muotoilusta -hankkeen päällikkö ja Aino Määttä, Muotoilusäätiön asiamies, Sinituotteen varatoimitusjohtaja. Aino oli kesäkuussa luennoimassa Jyväskylässä -Kilpailuetua Muotoilusta tapahtumassa kestävän brändin rakentamisesta pitkäjänteisellä työllä.

Haastattelimme Design Unionin toiminnanjohtajaa Eija Tanninen-Komulaista. Eija johtaa Kuopiosta käsin Design Unionin laajaa toimintaa.

Mistä Design Unionin toiminta lähti liikkeelle?

Design Unionin taustaorganisaatio on Kuopion Rouvasväenyhdistys, jolle yrittäjyyden tukeminen käsityön ja muotoilun keinoin on ollut keskeinen missio koko yhdistyksen 160 vuoden olemassaolon ajan. Muotoilun edistämistyötä Design Unionissa on tehty vuodesta 2016 lähtien.

”Aika oli mielestämme otollinen tuoda muotoiluajattelun hyödyt liiketoiminnassa yritysten tietoon. Aloitimme pienellä kehityshankkeella ensin Kuopiossa. Kokemukset ja palaute yrityksistä pilotistamme oli erittäin hyvä ja vahvisti, että Design Union toiminta on tarpeellista ja hyödyllistä yrityksille. ” Eija kuvailee toiminnan alkuvaiheita.

Design Unionin toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen on seurannut uransa aikana muotoilua monesta eri näkökulmasta. Eija on taidehistorioitsija, jolle muotoilu ”kolahti” hänen toimiessaan 80-luvulla Alvar Aalto -museon lehtorina Jyväskylässä.

Eija, Mikä on mielestäsi kiinnostava ilmiö muotoilussa tällä hetkellä?

”Mielestäni todella hyvä ja kiinnostava ajatus on, että muotoiluajattelusta on tulossa ns. kansalaisvelvollisuus. Kaikki ihmiset tarvitsevat muotoiluajattelua. Tulevaisuudessa riittää haasteita ja muotoiluajattelu on loistava keino ratkaista haasteita ja rakentaa parempaa maailmaa.”

Mitkä ovat Design Unionin ydinpalvelut?

VALMENNUS: 6 kk mittaisia valmennus muotoilun hyödyistä liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä. Yhteistyössä businessmuotoilutoimisto Branden kanssa.
INSPIRAATIO-LUENTOJA: huippuasiantuntijoiden Inspiraatio -luentoja muotoilun käytöstä erilaisissa yrityksissä
DIGITAALINEN TYÖKALUPAKKI: kauttamme on saatavissa muotoilun digitaalinen työkalupakki, jonka avulla yritykset voivat testata itsenäisesti eri muotoilun keinojen soveltuvuutta yrityksen kehittämisessä muotoilun keinoin.
HANKEVALMENNUS: Autamme yrityksiä muotoilulähtöisten kehityshankkeiden kirjoittamisessa.
MUOTOILIJAVERKOSTO: Design Unionilla on useiden kymmenien muotoilijoiden verkosto. Välitämme yrityksille heidän kehitystarpeeseensa sopivat muotoilijat. Johdamme nämä muotoiluprosessit.

Kurkkaa esimerkkicase muotoilulähtöisen palveluliiketoiminnan kehityksestä.

Design Union toimii tällä hetkellä Kuopiossa, Jyväskylässä, Joensuussa, Iisalmessa, Varkaudessa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa, Viitasaarella, Keuruulla, Jämsässä, Saarijärvellä ja Äänekoskella.

Millaisia terveisiä lähetätte muotoilun käyttöä suunnitteleville yrityksille?

Muotoilu on kilpailuetu. Rohkeasti kannattaa kokeilla mitä hyötyä muotoilusta on yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Usein muotoilun hyödyntäminen on erittäin kustannustehokasta ja sen avulla saadaan isoja parannuksia. Muotoiluajattelu hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa todella tärkeää.

Mikä mielestänne on suurin syy miksi yritys ei hyödynnä muotoilua liiketoiminnassaan?

Muotoilua ja sen hyötyjä liiketoiminnan kehittämisessä ei ymmärretä vielä riittävästi. Muotoilun ostaminen saattaa olla haastavaa, koska siihen ei olla vielä totuttu. Design Union on syntynyt nimenomaan olemaan näissä asioissa yritysten apuna.

Valmennukset ja inspiraatioluennot ovat suosittuja tuotteita Design Unionilla. Kuvassa luentoa pitämässä KONE WORX:in johtaja ja Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen.

LUE LISÄÄ:
Suomen Muotoilusäätiön verkkosivut
Design Unionin verkkosivut
Design Unionin videoita