Säätiön kesätyöntekijöinä tulevaisuuden osaajia!

Suomen Muotoilusäätiön päätarkoituksena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Toimimme aktiivisesti sillanrakentajina työelämän ja koulutuksen välissä. Tänä vuonna kolme yritystä pääsi mukaan muotoilun kokeiluprojekteihin, joiden toteutuksen säätiö koordinoi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutettiin yhteistyössä alan koulujen kanssa keväällä ja joukosta valikoitui kolme tulevaisuuden osaajaa osaksi Säätiön aktiivista toimintaa kesän ajaksi.

MUOTOILUIDENTITEETIN KASVUA JA LUOMISEN INTOA
Jokainen muotoiluprojekti on aina uniikki matka. Säätiön kautta on vuosien varrella toteutettu n. sata muotoilun kokeiluprojektia, joiden aiheet ja ratkaistavat ongelmat ovat vaihdelleet tilasuunnittelusta teolliseen muotoiluun ja mm. käyttökokemuksen muotoilusta tulevaisuuden ennakointiin. Ohjatussa projektissa muotoilun käyttäjäkokemus avautuu asiakasyrityksille järjestelmällisesti ja Säätiön koordinoinnin ja asiantuntijatuen avulla muotoilun opiskelijat saavat hyvät eväät loistamiseen vaativissakin kokonaisuuksissa. Silta työelämään -harjoitteluprojektit tukevat opiskelijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja antavat tarvittavia valmiuksia sekä kokemusta työelämään. Vastaavasti mukana olevat projektiyritykset pääsevät hyödyntämään tuoretta ajattelua oman tuotekehityksensä tueksi.


Sebastian Högnabba on pian Aalto Yliopiston maisterilinjalta valmistuva teollinen muotoilija (taiteen maisteri), jolla on aikaisempi diplomi-insinöörin tutkinto. Sebastian, tuttavallisemmin Seba on tekninen osaaja, jonka sydäntä lähellä on erityisesti konkreettisten tuotteiden suunnittelu. Hän sai juuri valmiiksi lopputyönsä maisterilinjalta, jonka aihe oli esteettinen tutkimus lasisista aurinkopaneeleista. Seban lempiväri on viininpunainen ja hän inspiroituu mahdollisimman erilaisista ympäristöistä.

Linnea Seeskari on kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Metropolia AMKsta, joka viime vuonna oli vaihdossa arvostetussa Milanon muotoilukoulu NAVAssa. Hän odottaa Säätiön kesätyöstä paljon tiivistä projektityöskentelyä ja vahvaa kokemusta alasta. Linnean lempiväri on punainen, jonka lähtökohtana on lapsuusmuisto punaisista makeisista. Muotoilussa Linnean lähestymistapa on ongelman etsiminen ja sen ratkaiseminen. Hän usein tarkasteleekin elinympäristöään samasta lähtökohdasta ja löytää inspiraation juurikin ongelmakohtien ratkaisujen suunnittelusta.

Ida Gröndahl on kohta kolmannen vuoden sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun opiskelija LAB ammattikorkeakoulusta Lahdesta (Muotoiluinstituutti). Tampereelta kotoisin olevalla Idalla on aikaisempi tradenomin tutkinto pääaineenaan markkinointi. Idalla jokainen muotoiluprojekti lähtee käyttäjäkeskeisyydestä ja visuaalisesta ajattelusta. Hän odottaa kesältä inspiroivaa tiimityöskentelyä ja paljon uusia kokemuksia. Idan lempiväri on myös punainen, koska se on voimakas ja dynaaminen väri. Ida kertoo inspiroitumisen lähteekseen kaiken näkemänsä, kokemansa, tilat ja ihmiset. Hän kuitenkin itse saa ajatuksesta kiinni parhaiten rauhallisissa tiloissa, joissa on ajatuksilla tilaa virrata.
Muotoilun kokeiluprojektien lisäksi kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan Muotoilusäätiön käytännön toimintaan monipuolisesti. Kesän aikana tullaan kuulemaan tulevaisuuden tekijöiden ajatuksia muotoilusta artikkelien muodossa ja he pääsevät suunnittelemaan tulevia tapahtumia.

Lue lisää muotoilun kokeiluprojekteista
Lue Säätiön artikkeleita
Katso säätiön toiminnan esittely





VOISIKO KULUTTAA VÄHEMMÄN? Muotoiluinstituutin TKI-asiantuntijan huomioita.

Katariina Mäenpää on Lahden Muotoiluinstituutin projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija, joka on businessorientoitunut kuluttajakäyttäytymisen tuntija, kehitystyön sujuttaja ja intohimoinen Lahden muotoiluosaamisen esilletuoja. Kuluttamisesta puhuttaessa hän mainitsee lämmöllä roolinsa neljän lapsen äitinä. Koska kulutustottumukset opitaan jo varhain omilta läheisiltä, on hyvä opetella jo kotona vastuullisuutta ja kestävien kulutusvalintojen tekemistä – silloin säästyy erikseen uuden opettelulta. Muutoin kuluttamisen muutos on välttämätöntä.

IHMINEN ON POHJIMMILTAAN LAISKA
Laiskuus on ajanut ihmisen kehittämään arkea helpottavia innovaatioita. Sama pätee kiertotaloudessa ja tässä on muotoilijoilla tärkeä tehtävä. Jotta monipuolinen kierrätys onnistuu, on tuotesuunnittelu ja materiaalivalinnat ratkaisevia. Lisäksi kierrättämisestä on tehtävä helppoa kuluttajille. Julkinen sektori on tärkeä mahdollistajana ja palvelumuotoilulla saadaan prosessit sujuviksi.

Kiertotalouden ympärillä TKI-hankkeissa tapahtuu nyt paljon. Katariina valmistelee mm. juuri hanketta, jossa kampaamoista kierrätetystä hiusjätteestä valmistetaan suodatinmattoja viherrakentamiseen, veden suodattamiseen ja öljyntorjuntaan. Kasvavien kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämistä on vahvistanut omalta osaltaan Lahden toimiminen Euroopan Ympäristöpääkaupunkina 2021. Näkyvä kokonaisuus ja aidot esimerkit ovat herätelleet eri toimijoita aktivoitumaan yhteiseen kehitystyöhön ja tuonut tarpeellista näkyvyyttä tekemiselle.

KATARIINAN VINKIT KULUTTAMISEN HALLINTAAN
1. Aloita helposta: lajittele vaikka kaikki roskat ja kierrätä mitä pystyt. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiseen tulevaisuuteemme. Ohjeistukset eivät auta ellei niitä noudateta.
2. Älä osta mitä et tarvitse. Katariina innostuu avauksista, jotka kyseenalaistavat länsimaalaisen talousteorian perusoletukset.
2. Huomioi kierrätettävyys hankinnoissa ja valmistuksessa Neutraali ei enää riitä! Tulevaisuuden käyttötuotteiden tulisi olla ilmastopositiivisia. Kaikki lähtee yritysten vastuullisesta tuotesuunnittelusta, joka tulisi olla globaali normi. Kuluttajat eivät voisi tehdä vääriä valintoja, mikäli tarjolla olisi vain hyviä vaihtoehtoja.

Katariina vinkkaa, että hyvää lisätietoa kestävästä kehityksestä löytyy Valtioneuvoston kanslian ylläpitämästä osoitteesta kestäväkehitys.fi. Kuvassa hän tutustuu Muotoilusäätiön arkistoituihin lehtiartikkeleihin.


ODOTUKSET KORKEALLA – LAHDEN TUNNETTUUS MUOTOILUKAUPUNKINA KASVAA
Kestävän kehityksen ulottuvuudet otetaan huomioon kaikessa kehitystoiminnassa. Nyt kuluvan Ympäristöpääkaupunkivuoden projekteissa erityisesti huomataan, kuinka muotoilun menetelmiä käytetään yhteiskehitettäessä käyttäjälähtöisiä kiertotalouden ratkaisuja. Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy kaikki täällä tehty työ tehdä näkyväksi. Alueen huonekaluvalmistajien ja Muotoiluinstituutin pitkät perinteet yhdistyvät tätä nykyä elävään kaupunkimuotoiluun, alan aktiivisiin toimijoihin ja tulevaan MALVAAN, Lahden uuteen visuaalisten taiteiden museoon, jossa nostetaan esille myös päijäthämäläistä muotoilua. Yhteiskehittämisessä tärkeintä on positiivinen vire, jota Katariina pitää yhtenä tärkeimmistä työn drivereista. Hän vastasikin juuri päättyneestä Päijät-Hämeen muotoilun tiekartta projektista, jossa toimijoiden roolit nostettiin käytännön tavoitteiden tasolle.

”Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy yhteinen tekeminen tehdä näkyväksi”

-Katariina mäenpää 14.4.2021.

KAIKESTA KURJASTA SYNTYY JOTAIN HYVÄÄ- KORONASTAKIN. Katariina odottaa mielenkiinnolla millaisia uusia arkeamme edistäviä innovaatioita kulunut vuosi synnyttää erityisesti aineettomien, arvokkaiden asioiden äärellä.

SEURAAVA DESIGN TAPAHTUMA:
Lahti Green Design Week YRITYSPÄIVÄ Live Stream 5.5.
Lahti Green Design Week 2021 koko ohjelma

Lue lisää:
Katariinan Linkedin profiili
LAB projektit
kestäväkehitys.fi
Greenlahti.fi

LAHTI GREEN DESIGN WEEK 2021 – YRITYSPÄIVÄ -LIVE STREAM 5.5. KLO 9-16

LAHTI GREEN DESIGN WEEK tarjoaa ainutlaatuisen inspiraatiopäivän yrityksille live verkkotapahtumana 5.5.2021. Päivän aikana kuullaan lukuisia case esimerkkejä eri alojen kärkitekijöiltä ja saadaan vinkkejä mm. kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, ideointiin ja muotoilun suojaamiseen. Suomen Muotoilusäätiö ylpeänä koordinoi ja juontaa yrityksille suunnatun inspiraatiopäivän. Tähän monipuoliseen tapahtumaan voi ilmoittautua verkossa 2.5. saakka.

OHJELMA KESKIVIIKKONA 5.5. KLO 9-16

TERVEHDYS YRITYKSILLE Lahden Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

METSIEN SUOMI– JA UUSI PUU HANKKEET ESITTÄYTYVÄT Kaarina Aro ja Virpi Korhonen, projektipäälliköt


BIOHAJOAVAT PAKKAUSMATERIAALIT Sulapac, Suvi Haimi, toimitusjohtaja & perustaja

LAB YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA Lab, Vesa Härkönen, Yksikön johtaja, Muotoiluinstituutti

NÄIN SUOJAAT MUOTOILUASI Castrén & Snellman, Nina Mikander, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies

MUOVIN UUDET MAHDOLLISUUDET Wiitta Oy, Wille Viittanen, toimitusjohtaja

LOUNASTAUKO

LISÄÄ LUOVUUTTA LIIKKEELLÄ, Johanna Seppänen, Tanssinopettaja & Koreografi

MIELENMAISEMANA PUUN MAHDOLLISUUDET Dsign Oy, Vertti Kivi, Sisustusarkkitehti

KANSAINVÄLINEN MENESTYSTARINA Lunawood, Maija Masalin, Markkinointi- ja tuotehallintajohtaja

KESTÄVÄ KEHITYS JA EUROOPPA Erkki Liikanen, puheenjohtaja

LISÄKSI MM. Ympäristöpääkaupungin innovaatiokilpailun voittajat esittäytyy.

Tilaisuuden tarjoaa Lahden kaupunki, Lahti Euroopan ympäristökaupunki 2021, LAB-ammattikorkeakoulu, Ladec ja Suomen Muotoilusäätiö. Tilaisuudessa noudatetaan THL ohjeita ja suosituksia.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Yrityspäivänä inspiroidutaan! Tilaisuuden juontaa Muotoilusäätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry.

Lue lisää:
Lahti Green Design Week 2021
Suomen Muotoilusäätiö
Lahti Euroopan Ympäristökaupunki 2021

PUU TULEE OLEMAAN TRENDIMATERIAALI ENTISTÄ ENEMMÄN

Hämeen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen kokoaa yhteiseen ääneen yli 1000 alueen jäsenyritystä. Kävimme keskustelemassa muotoilusta ja liiketoiminnan kehityksestä Kauppakamarin toimistolla Lahden keskustassa.

MITÄ AJATTELET MUOTOILUSTA?
Lahti on perinteisesti teollisen muotoilun kaupunki. Muotoilu nousee Lahdesta puhuttaessa heti kärkihopealle urheilun jälkeen. Jussi on koko uransa tehnyt yrityskehitystyötä erilaisista näkökulmista ja muotoilun moninaisuus ”kolahti” hänelle virallisesti vieraillessaan Lahden Muotoiluinstituutissa Jorma Lehtosen vieraana vuonna 2007. Johtaessaan vuosia Lahden messuja hän pääsi tuomaan esille paikallista muotoilua isollakin kädellä ja nykyään jäsenyrityksinä Hämeen kauppakamarissa on monia esimerkillisesti muotoilua hyödyntäviä yrityksiä.

Hämeen Kauppakamarin tiloissa on paljon tauluja ja merkityksellisiä esineitä, joista Jussi kertoo mielellään tarinoita.


MUOTOILUN KÄYTÖN YMMÄRTÄMINEN NOSTAA YRITYKSEN KILPAILUKYKYÄ
Yrityksen kilpailukyvystä puhuttaessa pienikin ero voi lopulta olla merkittävä ero kilpailijoihin nähden. Jussi kannustaa käyttämään muotoilua juurikin kilpailukyvyn parantamiseksi ja erityisesti hän korostaa muotoilun tärkeydestä vientimarkkinoilla.

MUOTOILUN KÄSITTEET SELKOKIELELLE
Jussi kertoo, että monet yritykset toteuttavat liiketoiminnan kehityksessään muotoilua vaikkei puhukaan siitä alan ammattitermeillä. Käytännönläheiset edistysaskeleet ja monia PK-yrityksiä puhuttelevat konkreettiset tuotekehitysprojektit ovat parhaita avauksia muotoilun hyötyjen esittelyyn.

VINKKEJÄ MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISEEN?
Jussi kertoo, että kokemuksensa mukaan usein muotoilun käyttö aloitetaan osana kehitysprojektia tai brändin uudistusta. Uusien toimintatapojen onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan koordinaattori, joka ottaa prosessin haltuun.

Jussilla on työhuoneessaan mm. edellisten sukupolvien toimistotarvikkeita.

Tunnistaisitko tämän modernin taskulaskimemme edeltäjäksi?

MITEN SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖ VOISI AUTTAA PAREMMIN YRITYKSIÄ MUOTOILUN KÄYTÖSSÄ?
Muotoilusäätiö voisi pureutua tiiviimmin yritysten muotoiluymmärryksen kasvattamiseen ja konkreettisesti neuvoa yrityksiä muotoilun käytössä -Jussi pohtii. Yritykset voivat halutessaan lähestyä Säätiötä, mutta uskoisin, että kiireiset yritykset kaipaavat enemmänkin lähestymistä räätälöidyillä täsmäkoulutuksilla -hän jatkaa.

Jussi tietää, että säätiön kautta voi toteuttaa muotoilun kokeiluprojekteja oppilastyönä. Tämä onkin varmasti hyvä tapa auttaa yrityksiä muotoiluprojekteissa, koska koordinointi on hyvin aikaa vievää -hän jatkaa.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA TÄLLÄ HETKELLÄ?
Jussi mainitsee varmasti kolme aihetta, ilmastokeskustelu, hiilinielut ja puun lisääntyvä käyttö. ”Uskon, että puu tulee olemaan trendimateriaali entistä enemmän”, Jussi toteaa. Häntä inspiroi Japanilainen ajatusmalli puun ikuisuudesta.

LUE LISÄÄ:
Hämeen kauppakamari
Suomen Muotoilusäätiö