Graafisen ilmeen suunnittelu – Chicago Drift

19.4.2024

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa toteutetuissa muotoiluprojekteissa. Projekteissa pian valmistuvat muotoilijat pääsevät aidoiksi asiantuntijoiksi ja projektit ohjaa Säätiön asiantuntija. Tilaaja saa nopeasti kokonaisvaltaisen ymmärryksen muotoiluprosessin läpiviennistä ja projektissa toteutetun materiaalin käyttöönsä täysin oikeuksin. Tämä toimintamalli tukee muotoiluopiskelijoiden työelämätaitoa ja kasvattaa samalla tilaajayrityksen muotoiluprosessiymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Tässä artikkelissa kurkistetaan Graafisen ilmeen suunnitteluun Finn-drift Oy:n tuottamalle Chicago Drift -tapahtumalle. Projektitiimissä työskenteli muotoilun opiskelija Janna Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä projektin ohjaajana ja koordinoijana Muotoilusäätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry.

Projekti toteutettiin maaliskuussa 2024 ja viikoittaiset palaverit asiakkaiden kanssa tukivat projektin etenemistä. Toteutusvaiheita olivat alkukartoitus ja benchmark, innovointi ja alustava suunnittelu, visuaalinen työstö ja sisällön tuotanto sekä lopuksi aineiston luovutus.

Muotoilusäätiön projekteissa noudatetaan Säätiön projektikaaviota. Kaavio tukee toteutusta vaihe vaiheelta ja jo projektin suunnitteluvaiheessa määritetään tarvittavat työmäärät kuhunkin vaiheeseen. Muotoiluprojektit koostuu taustatyövaiheesta ja suunnitteluosuudesta. Viikkopalavereissa jokainen projektin vaihe tehdään näkyväksi ja toteutus edistyy suunnitelman mukaisesti.

SUUNNITTELUN VAIHEITA
Projekti aloitettiin tutustumalla yritykseen ja toimialaan sekä haluttuun tyyliin ja tapahtuman luonteeseen. Alustavan suunnittelun pohjalta luotiin ymmärrystä siitä, millaista ilmettä tapahtumalle haluttiin luoda ja mitä asioita haluttiin korostaa. Chicago Drift -tapahtuman visuaalisen ilmeen rakentamisessa pääpaino oli kuvitusmaisen logon ja oivaltavien elementtien luomisessa. Driftauksen, autojen ja räjähtävän tunnelman lisäksi tapahtuman teemana oleva yhdessä/yhteisö sekä tapahtumapaikka – Lahti sai näkyä. Piirtämistyylissä sai revitellä kunnolla! Pelkistetty, selkeä ja logomainen tyyli ei tähän menoon sopinut, vaan logosta haluttiin vahvasti graafinen, sarjakuvamainen, ronski ja räiskyvä, joka erottuu edukseen tapahtumakentällä. Väreissä haluttiin ilmentää järjestäjätahon värejä ”takapiruna” sekä tuoda esiin myös Lahti ja Lahden Pelicans.

Kuvitusprojekteissa tärkeää on alussa hakea esimerkkejä miellyttävästä kuvitustyylistä. Tässä vaiheessa usein etsitään esimerkkejä ja viitteitä jo olemassa olevista kuvista. On myös äärimmäisen tärkeää selvittää muiden toimijoiden tyylejä, jotta tuleva ilme erottuu edukseen eikä sekoitu jo olemassa oleviin ilmeisiin. (Kuvan kuvat lainattu netistä)

MITÄ TAPAHTUMAILMEEN LOPPUKANSIO SISÄLSI?
Typografiaan valikoitui kokonaisuutta tasapainottavat linjakkaan selkeät fontit. Logosta tuotettiin myös tekstiversiot sekä graafisten elementtien ja tekstin yhdistelmäversioita somekäyttöä silmällä pitäen. Tapahtuman teeman ympärille rakentuvat muut graafiset elementit olivat yleisö ja hyvä tunnelma sekä Lahden radiomastoista muodostuvat ratakartiot. Projektin viimeisessä vaiheessa, aineiston luovutuksessa koostettiin loppupalautuskansio, josta löytyi käyttövalmiit logot, materiaalit ja elementit sekä paino-, teippaus- ja digitaaliseen käyttöön, aineiston käyttöohjeita värikoodeineen, esimerkkejä toteutuksesta mm. asiakirjapohjien, somemarkkinointipohjien ja tapahtumajulisteen muodossa sekä viikkopalaveriesitykset.

Tapahtumakuvitus rakentui piirrettyjen autojen, värisavun ja Lahden mastoja muistuttavien tolppien ympärille. Elementtejä voi käyttää yhdessä tai irrallaan. Vauhdin tunne rakentui kääntyvien renkaiden ja savun muodon avulla.

Tapahtumakuvituksessa on myös tärkeää näyttää esimerkkejä kuvitusten käyttöön. Ohessa valokuvan päälle piirretty pikavedos kuvitusten esimerkkikäytöstä tapahtumapaikalla.

Tapahtumakuvituksiin usein liittyy myös oheisrekvisiitta tapahtumatyöntekijöille tai myytäviksi tuotteiksi. Projektissa ideoitiin pikavedoksena tuotteisiin kuvituksen käyttömahdollisuuksia.

Uusi ilme pääsi esille ensimmäisenä American Car Show-tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa pääsiäisenä 2024. On aina hieno hetki nähdä, kuinka tapahtumailme herää eloon näkyvien elementtien kautta. (Kuva Finndrift/Janne Karvonen)

PROJEKTITIIMIN KOMMENTIT
”Tässä graafisen ilmeen suunnitteluprojektissa päästiin revittelemään kunnolla. Oli mielenkiintoista pureutua vauhdin tunteen kuvittamiseen ja värien tehokeinoihin halutun tunnelman luonnissa. Kiitos Finn-driftille asiantuntevasta yhteistyöstä ja hyvästä meiningistä!” -Projektitiimi Janna Rissanen (Savonia-amk) ja ohjaaja Heli Pöyry (toimitusjohtaja, Suomen Muotoilusäätiö)

Chicago Drift 2024 -tapahtumaan voit tutustua lisää tapahtuman verkkosivuilla www.chicagodrift.fi

Lue lisää Muotoilusäätiön projekteista
Tutustu Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Lue lisää artikkeleita

Muotoilija Ilona Törmikoski sai Plootu Fennican muotoilusarjan kunniamaininnan Kolmio-rappuvalolla

20.3.2024

Muotoilujohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski sai tiistaina 19.3.2024 klo 12 muotoilusarjan kunniamaininnan Konepaja 2024-tapahtumassa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Juuri uuden yrityksen Design Lead Oy:n perustanut Ilona Törmikoski on pitkän linjan muotoilukouluttaja, joka haluaa luoda parempaa ympäristöä ja mahdollistaa kansainvälisten brändien syntyä ja kehittää tuote- ja palveluinnovaatioita ympäristöön yhdessä laajan verkoston ja asiakkaiden kanssa. Ilona on suunnitellut tuhansia opasteita eri puolille Suomea eri rakennusprojekteissa oman toiminimen Polku Consultingin kautta. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.

Palkittava tuote on tehty ohutlevystä työstämällä alunperin Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen rakennukseen. Kolmio-rappuvalon muotoilu on eleetön ja ajaton, jotta se sopii eri tyylisiin rakennuksiin ja on helppo toteuttaa. Yksityiskohdat tuotteeseen syntyi tiiviissä yhteistyössä tuotantoyhteyden Heikki Kuulusan kanssa.

” Kolmio-rappuvalon muotoilussa otimme huomioon, että valon voi kiinnittää seinä- tai kattopintaan, joko viittamaisesti 90-asteen kulmassa tai sitten seinän suuntaisesti, riippuen näkyvyyteen kulkusuuntaan. Sen takia sen muoto on kolmio päältäpäin”, Ilona kuvailee tuotteen syntyä.

Rappuvaloon on leikattu esimerkiksi osoitteen numero tai kirjain peltiin aukkona, tarvittaessa molemmin puolin, ja sisällä on sähköä säästävä led-valon lähde, joten se näkyy pimeässäkin pitkälle perinteisen teipatun valokuution sijaan. Merkintä onkin helpommin havaittavissa äärisääolosuhteissa, vesi- että lumisateessa. Lisäksi rappukirjaimen alapinnan saa alaspäin valaisevana, joten avaimet ja lukkokin on helpompi nähdä pimeässä oven viereen sijoitettuna.
Kolmio Rappuvalon tuotanto on Neon-Teos Oy:ssä Kouvolassa ja sen voi maalata arkkitehtuuriin sopivaan sävyyn tai struktuurisävypinnalla. Perusvarastoväreinä on musta, valkoinen, ruskea ja harmaa, mutta opastetta saa myös kaikissa RAL Classic-sarjan väreissä paitsi helmiäiset ja hohtavat perushintaan. ”Perussävyihin kuuluu siis myös esimerkiksi pinkki, taivaan sininen tai ruohon vihreä, joka antaa uusia mahdollisuuksia julkisivujen suunnitteluun, mutta herkkä tässä tulee olla, ettei rikota julkisivumääräyksiä.” Ilona kuvailee. (Kuva Kolmio-rappuvalo, sisältö G-kirjain, tunnelmakuva pimeässä. Kuva: Ilona Törmikoski 2023)

Ilmastoasioista inspiroitunut Ilona Törmikoski näkee opasteet myös kestävän kehityksen tuotteena

Koska opasteet ovat pieniä, niissä voi hyödyntää isoista tuotteista jääneitä hukkapaloja. Pajatoiminnasta jää erilaisia levyjä, tankoja ja putkia, ja Ilona näkee, että niitä olisi erityisen kiinnostavaa hyödyntää juuri eri tyyppisissä opasteissa.

Työn syntyyn vaikuttaneet henkilöt, toimenkuva ja organisaatio
Suunnittelija: Muotoilujohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski, Polku Consulting
Tuotanto: Heikki Kuulusa, mallin työstö, Neon-Teos Oy
Myynti: Juha-Matti Pääkkönen, Novela Oy

Muotoilijan esittely
Kolmio Rappuvalon on suunnitellut Oulusta Helsinkiin kotoutunut teollinen muotoilija, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski. Muotoilujohtajan koulutuksen saaneella Ilonalla on tilojen palvelumuotoiluun ja opastemuotoiluun erikoistunut yritys nimeltään Polku Consulting ja juuri perustettu muotoilujohtamiseen erikoistunut Design Lead Oy Ltd. Ilona on kehittänyt Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen tilaviestintää yli 10 vuoden ajan erinäisten projektien parissa. Ilona opettaa tilojen muotoilua palvelumuotoilun menetelmin, luennoi opastesuunnittelusta kansainvälisestikin ja ohjaa lopputöitä Aalto-yliopistolle arkkitehtuurin laitoksella. Hän tarjoaa konepajayrityksille muotoilujohtamisen ja muotoilupalveluita.

Plootu Fennica -kilpailusta
Plootu Fennica -tuomaristo saa joka toinen vuosi arvioitavaksi korkeatasoisia ohutlevyinnovaatioita ja palkitut tuotteet saavat käyttää Plootu Fennica kunniamerkkiä. Plootu Fennica on Teknologiateollisuuden järjestämä ja lisätietoa saa kilpailun sivustolta http://www.plootufennica.com/ Kilpailu on jaettu kolmeen tasavertaiseen sarjaan: teollisuus, muotoilu ja oppilaitokset. Rahapalkinnot jaetaan siten, että koko kilpailun voittajatyö – Vuoden ohutlevytuote – ja oman sarjansa voittaja saa suurimman rahapalkinnon ja muiden sarjojen voittajat toiset hiukan pienemmät rahapalkinnot. Lisäksi tuomaristo voi palkita jokaisesta sarjasta töitä kunniamaininnoilla. Rahapalkintojen yhteenlaskettu arvo on tuhansia euroja. Lisäksi tarjolla on paljon näkyvyyttä messuilla ja lehdissä sekä alan toimijoiden keskuudessa. Jokaisen kilpailun jälkeen kaikki tärkeimmät tekniikan alan lehdet ovat noteeranneet kilpailussa palkittuja töitä ja yrityksiä. Kaikki voittajat sekä kunniamainittavat esitellään näyttävästi suurella Plootu Fennica -messuosastolla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Konepaja-messuilla.

Teollisuussarja
Teollisuussarja on tarkoitettu teollisuusyrityksille ja teollisuuden parissa toimiville henkilöille. Teollisuussarjaan osallistuvan työn arvostelussa kiinnitetään huomiota tuotteen innovatiivisuuteen, rakenteeseen ja valmistustekniikkaan. Aikaisempina vuosina kilpaluissa menestyneissä tuotteissa on yhdistetty oivallisesti eri materiaaleja ja tuotantotekniikoita saavuttaen huomattavia etuja ja säästöjä. Aiempia palkittuja löytyy mm. kotien allaskalusteina sekä auto-, paperi- ja elektroniikkateollisuudesta.

Muotoilusarja
Muotoilusarja on tarkoitettu muotoilijoille ja töille, joissa muotoilulla on suuri merkitys. Muotoilusarjaan osallistuvan kilpailutyön arvostelussa painotetaan eniten muotoilua, käytettävyyttä, tuotteen suunnittelun lähtökohtia ja valmista yhtenäistä kokonaisuutta, joka on järkevästi tai luovasti valmistettavissa. Palkittuja vuosien varrelta ovat esimerkiksi lukuisat kalusteet, kassakaappi ja tietotekniset laitteet.

Oppilaitossarja
Oppilaitossarja on avoin kaikille opiskelijoille ja oppilaitoksille. Osallistua voivat joukkueet ja/tai yksittäiset opiskelijat niin korkeakouluista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista kuin ammatillisista oppilaitoksistakin. Työn arvioinnissa kiinnitetään huomioita ohutlevytuotteen tarpeellisuuteen, kekseliäisyyteen, rakenteeseen ja valmistustekniikkaan ulkoasua unohtamatta. Rahapalkinnon lisäksi voittajalle tai voittajajoukkueelle on tarjolla työharjoittelupaikat ohutlevyteollisuuden parissa. Aikaisemmin on palkittu esimerkiksi tarve-esineitä, kuten puunkantoteline ja ottimia sekä valaisimia.

LUE LISÄÄ
Polku Consulting
Ilona Törmikoski – Linkedin
Lue Muotoilusäätiön muita artikkeleita

Artikkelin teksti: Ilona Törmikoski ja Heli Pöyry.

Miten muotoilu tukee liiketoiminnan kehittämistä?

23.2.2024

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän artikkelin on kirjoittanut Savonia-ammattikorkeakoulusta pian valmistuva muotoilija Janna Rissanen. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä projektimuotoilijana vuonna 2024.

Yksinkertaisesti ilmaistuna
Yritysten elinehtona on tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja muotoilun tavoitteena on tunnistaa tarpeita ja luoda ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä. Jokainen yritys saa alasta riippumatta etua muotoilun käytöstä kehittämisen välineenä, sillä molempien, sekä liiketoiminnan että muotoilun keskiöstä löytyy ihminen, ympäristö, me.

Muotoilu tuo mukanaan luovaa ongelmanratkaisua ja ketteriä työkaluja, jotka tehostavat yrityksen liiketoiminnan kehitystyötä.
Jos yritys ei saavuta liiketoiminnallisia tavoitteitaan haluamallaan tasolla, jossain piilee ongelma. Muotoilijalle liiketoiminnan ongelmakohta näyttäytyy prosessina, johon tutkimisen, suunnittelun, ennakoinnin, kehittämisen ja toteutuksen vaikutuksesta ideoidaan useita ratkaisuja ja löydetään paras mahdollinen lopputulos. Kehitysprosessissa havaittu ongelma
nähdään osana kokonaisuutta, jossa huomioidaan mm. kestävä kehitys ja kasvu, asiakaslähtöisyys ja käyttökokemus sekä kilpailukyky ja erottuvuustekijät.

Kestävää kehitystä ja kasvua
Muotoilun työkaluilla voidaan tukea yrityksen kestävän kehityksen ja kasvun kokonaisuutta. Kehitysprosessissa muotoilija tarkastelee merkityksellisyyden, liiketoiminnan tavoitteiden, laadun, kestävyyden, tuloksellisuuden sekä asiakaslähtöisyyden näkökulmia. Muotoilu lisää kehittämisprosessiin kustannustehokkuutta kiteyttämällä asiakasymmärryksen ja havaitun ongelman sekä pureutumalla alusta asti suoraan ongelman ytimeen, yksinkertaistaen prosessia. Kehittämistyö nostaa esiin tietoa, dataa ja ideoita sekä tunnistaa mahdollisia kriittisiä pisteitä. Näitä oivalluksia hyödyntämällä voidaan luoda relevantteja ratkaisumalleja sekä laskea kustannuksia, jotka johtuvat tarpeettoman monimutkaisista prosesseista, virheiden korjaamisesta myöhemmissä vaiheissa tai asiakastyytyväisyyden heikkenemisestä ja reklamaatioista.

“Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. “

Asiakaslähtöisyyttä ja parempaa käyttökokemusta
Asiakastyytyväisyyden sekä käyttäjäystävällisen lopputuloksen tavoittelu alkaa jo kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa, ja siihen sisältyy olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen tai uusien mahdollisuuksien innovoinnin lisäksi asiakasymmärryksen luominen. Muotoilun työkaluilla kiteytetään asiakkaan tarpeet, tunteet, ajatukset, taustat ja toiminta, käyttäen vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteistyötä tukevia menetelmiä. Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. Asiakastyytyväisyyteen heijastuu suoraan myös yrityksen työntekijöiden tyytyväisyys. Työympäristöä voidaan muotoilun avulla kehittää esimerkiksi yhteiskehittämisen menetelmillä, joissa selkeytetään työympäristön tehtäviä tai tuodaan arvot näkyväksi ohjenuoraksi yrityskulttuurissa. Vahvalla pohjalla toimiva työyhteisö sekä prosessien yksinkertaistaminen korreloi tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen ja siten nopeamman markkinoille jalkautumisen kanssa.

Kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä
Muotoilulla voidaan luoda kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä, jotka houkuttelevat asiakkaita kääntymään yrityksen palveluiden tai tuotteiden puoleen kilpailijoiden sijaan. Kehitystyön lähtökohtana on brändin, kohderyhmän, liiketoiminnan, toimintakentän sekä kilpailijoiden tuntemus. Muotoilun keinoin voidaan rakentaa mieleen jääviä brändejä, visuaalista kommunikaatiota, käyttö- sekä asiakaskokemusta ja elämyksiä, jotka lisäävät haluttavuutta,
tuovat arvoa ja sitouttavat asiakkaan yrityksen palveluiden tai tuotteiden käyttäjäksi. Muotoilun tavoitteena on, että asiakkaalle jää positiivinen muistijälki kokonaisuudesta, aina hetkestä tarpeen heräämisen, brändin puhuttelevuuden, viestinnän tavoitettavuuden, asiakaspalvelun, ostotapahtuman sekä palvelun tai tuotteen miellyttävän ja pitkän aikavälin käyttöön asti. Tyytyväinen asiakas palaa uudelleen ja jakaa hyvää kokemustaan myös eteenpäin, jolloin siitä hyötyy jälleen ihminen, ympäristö, me sekä yritys ja liiketoiminta.

Liity Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Tee lahjoitus Muotoilusäätiölle

Lähteet: Design Forum Finland. Kilpailuetua muotoilusta. Design Forum Finland, Yrityksille. https://designforum.fi/yrityksille/kilpailuetua-muotoilusta/. Luettu 13.2.2024 Kinnunen, Outi. 2019. Palvelumuotoilun uusia tuulia maailmalta – Service Design Global Conference 2019, Toronto. Frankly. https://franklypartners.fi/fi/blogi-palvelumuotoilun-uusia-tuulia-maailmalta-service-design-global. Luettu 13.2.2024
Wyn, Jones. 2022. What is the Value of Design? Medium.
https://medium.com/@wynjonesdesign/what is the value of design 7982060031b Luettu
13.2.2024
Pikover, James.
The Value of Design Thinking in Business. Toptal.
https://www.toptal.com/designers/product-design/design-thinking-business-value. Luettu 13.2.2024
Kuvat: 1: Pexels. Kuvaaja: fauxels: https://www.pexels.com/fi fi/kuva/ihmiset toimisto toissa
teknologia 3183197/
2: Oma kuva-arkisto. 3: Canva. https://www.canva.com

Muotoilusäätiö näkyi virallisena kumppanina Suomen johtavassa designtapahtumassa Habitaressa

5.10.2023

Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 13.-17.9.2023. Tämän vuoden teema Yhdessä/ Together nosti esiin yhteenkuuluvuuden tunnetta haastavien aikojen keskellä. Sen ohella teema käsitteli maailman murrosta, ja sitä, miten meidän on yhdessä pohdittava uusia näkökulmia kuluttamiseen ja asumiseen. Messukeskuksen sanoin, meillä on tällä hetkellä tarve tuntea yhteenkuuluvuutta, sekä velvollisuus pitää yhdessä toisistamme ja luonnosta huolta.

Suomen Muotoilusäätiö oli Habitaren virallisena yhteistyökumppanina osallistavalla 60m2 vastuullisuusosastolla ja järjestämällä ohjelmaa Habitaren lavalle. Muotoilusäätiön päivittäisten tietoiskujen lisäksi Säätiön kutsumina puhujina tapahtumassa oli Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom ja Postin designjohtaja Marjukka Mäkelä. Muotoilusäätiö tarjosi yrityskumppaneilleen lisäksi kutsuvierastilaisuuden, kutsulippuja ja osallistumisetuja tapahtumaan.

Katso videolta Suomen Muotoilusäätiön osastosisältö, jonka tiivistää toimitusjohtaja Heli Pöyry. Kuvatuotanto Helsingin Kuva.

Muotoilusäätiön osasto koostui viidestä pääohjelmasta

Säätiön opiskelijaprojektitiimin toimesta toteutettu osasto oli jatkoa Lahti Design Weekin WOW-vastuullisuusnäyttelylle. Vastuullisuutta peilattiin Utopia & Dystopia -installaation kautta ja kävijät saivat vinkkejä vastuullisuusteoista kertomiseen Säätiön vastuullisuussymbolien avulla. Tykkäyskopissa oli matalan kynnyksen ehdotuksia yksilön arjen vastuullisuuteen. Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen esitteille vielä kerran uuden elämän.

Yhteistaideteokseen osallistui yli 1000 messukävijää

Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen kulttuurikohteiden ja LAB-ammattikorkeakoulun esitteille vielä kerran uuden elämän.

Valmiit origamiohjeet olivat antamassa inspiraatiota, mutta taideteokseen osallistumisessa kannustettiin vahvasti vapaaseen ideointiin. Teosta ympäröivät Iskun ylijäämämateriaalista valmistetut Kivikko-rahit.

Dystopia teos -rikkoutuneiden peilien maailma

Installaatiossa käsiteltiin epäjärjestyksen, rauhattomuuden ja vastuuttomuuden symboleja- esineitä, jotka ovat luotu tarkoitusta varten ja jotka ovat menettäneet tarkoituksensa. Huoneen tunnelmaa korosti Janneblancon AR-teos, jonka taakse kätkeytyi tuhojen ja katastrofien maailma. Muotoilija Janne Autio oli paikalla kertomassa teoksestaan, lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja rikkoutuneiden peilien maailmasta.

Utopia teos – tulevaisuuskuvia

Huoneessa pyöri tekoälyn generoima tulevaisuuskuva siitä miltä urbaanin ympäristön kestävä skenaario voisi näyttää. Kuvakoosteen mukaan ihanteellisesta tulevaisuudesta ei löytynyt saasteita, roskaa eikä katastrofeja, mutta suureksi yllätykseksi ei myöskään ihmisiä. Osa messukävijöistä totesi, että ehkä niin voisi olla parempi.

Yksi asia on varma jonka haluamme tulevaisuudessamme säilyttää ja se on suomalainen puu. Huoneessa oli esillä Janna Rissasen ja Sanna Rytkösen opinnäytetyönään suunnittelemat sydänpuu-tuolin prototyypit. Männyn sydänpuusta suunnitellut tuolit ovat harvinaisuus, sillä huonekaluteollisuudessa sydänpuu materiaalina on tuntemattomampi.

Vastuullisuussymboliikkaa -Kuvituksilla vastuullisuustekojen nostoja

Muotoilusäätiön tämän vuoden laajin projekti oli suunnitella ja lanseerata vastuullisuuden kuvituspankki yritysten vapaaseen käyttöön. Suunnittelu toteutettiin AEL-apurahalla ja lanseeraus Päijät-Hämeen Liiton AKKE-rahoituksella.

Miksi yrityksen kannattaa tehdä vastuullisuusteot näkyväksi? Vastuullisuusraportit ja strategiat ovat yritykselle tärkeitä, mutta viestinnällisesti haastavaa luettavaa suurelle yleisölle. Näyttämällä vastuullisuustekosi luot luottamusta ja läpinäkyvyyttä, sekä tuot ilmi yrityksesi kehittämishalun. Kuvituksia voi käyttää vapaasti vastuullisuusteoista kertomiseen.

Vastuullinen yritys ymmärtää oman toimintansa vaikutukset ympäristöön, talouteen, ihmisiin, koko yhteiskuntaan ja yhteiseen planeettaamme. Yrityksen vastuullisuus ei ole lisäarvo vaan itseisarvo, jonka tiedostaminen ja läpinäkyvyys on elinehto kestävässä liiketoiminnassa. Lue lisää ja lataa symbolit

Tykkäyskoppi – vastuullisuuslupauksista tekoihin

Ohjelma mahdollisti ihmisten tutustumisen arkisiin vastuullisuustekoihin, jotka oli laadittu yhdessä Lahden kaupungin ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Teot olivat sellaisia, joita jokainen voi itse arjessaan helposti toteuttaa. Tykkäyskoppi oli kuvitteellinen Instagram-näkymä, jossa jokainen sai käydä tykkäämässä manuaalisesti sydäntarroilla omasta vastuullisuuslupauksestaan.

Muotoilusäätiön tietoiskut FOLK-lavalla

Habitaressa kuultiin Muotoilusäätiön palvelutarjonnasta yleishyödyllisenä muotoilunedistäjänä yrityskentässä ja tutustuttiin kaikille vapaaseen käyttöön suunniteltuihin vastuullisuuskuvituksiin. Tietoiskut ja puheenvuorot piti Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry. Säätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayritykset, yrityskumppanuusverkosto, Lahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.

Suomen Muotoilusäätiö kiittää yhteistyöstä

Habitare oli kokonaisuudessaan täynnä inspiroivia kohtaamisia. Kävijöitä tapahtumassa oli 41 563. Lauantaina kävijämäärä ylsi suurimpaan lukemaan, peräti 11 061 kävijään yhdessä messupäivässä. Muotoilusäätiön osastolla kävi juttelemassa yli 2000 messukävijää ja installaation rakennukseen osallistui n. 1000 henkilöä, joista osa oli Habikids-kierroksella mukana olevia lapsia. Säätiön järjestämät tietoiskut ja luennot tavoittivat satoja kuulijoita. Suomen Muotoilusäätiö kiittää kaikkia osallistujia, kävijöitä, Messukeskusta ja Habitarea monipuolisesta tapahtumayhteistyöstä. Muotoilusäätiön osallistumisen tapahtumaan mahdollisti Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoitushanke. Habitare toimi osana hanketta Säätiön vastuullisuudenkuvituspankin lanseeraustapahtumana.

Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Nähdään kirjamessuilla

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Rakkaudesta karttoihin -Pekka Valla

16.3.2023

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Pekka Valla, joka opiskelee muotoilua Metropolia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

INTOHIMONA KARTAT
Kartat ovat aina olleet minulle suuren intohimon ja mielenkiinnon lähde. Muistan vieläkin hyvin, miten erään videopelin mukana tuli taitettu A3:sen kokoinen kartta piirrettynä keskiaikaiseen tyyliin. Tämä paperi huokui mystiikkaa ja lumosi minut: täysin ylimääräinen osa toi itse peliin niin paljon lisää henkeä ja elämää. Olen tämän jälkeen ihaillut erilaisten fantasiamaailmoiden karttoja ja piirtänyt myös omiani täysin kuvitteellisista paikoista, ja olen huomannut mielenkiintoni sisällyttävän myös muunlaiset tietoa visualisoivat kuvalliset esitykset eli infografiikka.

Vaikka oma mielenkiintoni karttoihin onkin subjektiivista ja lähtöisin fantasiamaailmoista, niistä on tietenkin ollut myös oikeassa elämässä hyötyä. Jo kauan ennen nykyistä infografiikkaa karttoja käytettiin esimerkiksi merenkäyntiin, ja oikean informaation tarkkuus ja luotettavuus ei ollut pelkästään tärkeää vaan usein myös kriittinen tekijä elämän ja kuoleman välillä. Kun alus halusi paikasta A paikkaan B, navigointia auttoi jo olemassa olevaan tietoon vertaaminen kartasta, jotta valittu reitti olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen. Sotien ja taisteluiden lopputulos on samoin tavoin usein riippunut paikallisen maantiedon tuntemisesta, ja näissä asioissa ihmismuistiin luottaminen korvattiin kartoilla. On toki pakko sanoa, että monet historialliset kartat ovat taiteiltuja eli kauneus viety tärkeän viestinnän edelle, jolloin tarkoitusperä muuttuu informatiivisesta kuvasta taide-esineeksi.

Tämän lisäksi kartat ovat tarkentuneet ajan myötä ja monet niistä ovat voineet olla täysin harhaanjohtavia. Nykyaikana tarve fyysisille kartoille on toki vähentynyt, mutta suurin osa meistä käyttää esimerkiksi Google Maps-sovellusta päivittäin.

KARTTOJEN -JA YLEISTETYSTI INFOGRAFIIKAN ON TARKOITUS OPASTAA ”OIKEAAN SUUNTAAN”.
Niitä näkee huomaamattaan ihan jokapäiväisessä elämässä ja ne opastavat meitä ikään kuin alitajuntaisesti. Koska ihmisen aivot ovat hyviä tunnistamaan kuvioita ja trendejä, visuaalisuus helpottaa aivojemme kognitiivista kykyä saada informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että infografiikka on usein tehokkaampi antamaan meille tarvittavaa tietoa esimerkiksi tekstipalstaan verrattuna. Yleinen sanontahan on, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Digitalisaation ja joukkoviestinnän kehittyessä tämä visuaalinen tiedottaminen on yhä tärkeämpää, varsinkin oikean tiedon saaminen ja aiheen korrekti ymmärtäminen.

Infografiikalla voi paljastaa huijauksia, tulkita maailmaa ja jopa yrittää muuttaa sitä. Tässä tarvitaan silloin siis muun muassa muotoilijaa, vaikkapa sitten palvelun tai käyttöliittymän suunnittelussa. Alalla käytännöllisyys ja käytettävyys ovat tärkeitä avainsanoja onnistuneen tuotteen teetättämisessä. Muotoilijalle rooli infografiikassa voi esimerkiksi olla tärkeän tiedon läpituonti ja turhan, ylimääräisen tai hämmentävän tiedon poistaminen. Tiedon mahdollinen väärinymmärtäminen pitää minimoida ja tämä on usein infografiikan suurin ongelma: miten tuottaa mahdollisimman yksinkertaistettua kuvaa, joka samalla kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Tehokas ja toimiva infografiikka on silti myös visuaalisesti kihelmöivä ja huomiota herättävä – silmille siis mielekäs. Kauniit kuvat ovat yhtä mielenkiintoa herättäviä kuin niihin sisälletty informaatio. Kuten juuri minulle kävi, kun näin videopelin mukana tulleen taitellun kartan.

Pekka Valla on Suomen Muotoilusäätiöllä mukana yrityksille vapaaseen käyttöön tulevien vastuullisuussymbolien suunnittelussa, jossa hän pääsee käyttämään osaamistaan tiedon kuvittamisessa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto
Lahti Design Week 11.-17.5.

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto KONE People Flow Centerissä

9.2.2023

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Kumppanuusverkoston yritykset haluavat olla mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä ja verkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja.

Vierailimme KONEella Hyvinkäällä Timo Tiaisen (Head of Strategic Design for Innovation) ja Sakari Nisulan (Senior Specialist, Strategic Foresight) vieraana oppimassa ja inspiroimassa KONEen tulevaisuuden tutkimuksesta ja ennakoinnista. Koneen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Heidän ydinosaamista on ymmärtää miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan ja he tekevät liikkumisesta turvallista, mukavaa ja sujuvaa. Vuonna 2020 Koneen liikevaihto oli 9,9 miljardia euroa, ja vuoden lopussa henkilöstöä oli yli 60 000. Yhtiön B-sarjan osake on listautuneena Helsingin pörssissä.

Timo Tiainen on Suomen Muotoilusäätiön pitkäaikainen hallituksen jäsen, aktiivinen muotoilun edistäjä ja puolestapuhuja. Luennon ja showroomiin tutustumisen jälkeen tutustuimme KONEen Hyvinkään tehtaaseen, jossa valmistetaan erikoishissitilauksia.

Showroomissa oli esillä monenlaisia hissikonsepteja ja materiaalivaihtoehtoja. Ääniohjaus on koskettamattomuuden aikakauden tuoreimmista suosikeista käyttöliittymissä.

Tiedätkö miltä hissin moottori näyttää? Kuvassa yksi suurimmista konehuoneettomien hissien moottoreista.

”Ennakointi tuo monenlaisia etuja. Se auttaa mm. sietämään epävarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja antaa syötettä innovaatiotyöhön” -Sakari Nisula

”Kaikki päätöksentekijät ovat kiinnostuneita mitä maailmassa voi tapahtua. Maailma muuttuu arvaamattomasti ja nopeasti. Muotoilun keinoilla pystytään visualisoimaan asioita, joita ei vielä ole.” -Timo Tiainen

Mukana vierailulla oli edustajia mm. seuraavilta tahoilta: Saintex, Smartteri, Muud, Polku Consulting, Makron, Pedro, LAB-ammattikorkekoulu ja Suomen Muotoilusäätiö.

Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Säätiö on mukana järjestämässä vuoden 2023 Lahti Design Weekiä ja yrityskumppanien yhteistyötapahtumia. Päähankkeena tänä vuonna Säätiö suunnittelee ja lanseeraa yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Symbolit lanseerataan toukokuussa 2023 Lahti Design Weekillä.

Ennakkotilaa yrityksellesi vastuullisuussymbolit

Kiinnostunut kumppanuudesta tai yhteistyöstä?
Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049

Suomen Muotoilusäätiö lanseeraa yrityksille vapaat vastuullisuusymbolit toukokuussa 2023

18.1.2023

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilusäätiön toimialue on koko Suomi ja Säätiön kotikaupunki on Lahti. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Suomen Muotoilusäätiö suunnittelee, toteuttaa ja lanseeraa kaikille yrityksille avoimen vastuullisuustyökalupankin sisältäen vastuullisuussymbolit sekä ohjeistuksen vastuullisuustekoihin ja symbolien käyttöön vuonna 2023. Vastuullisuustyökalujen ja symbolien suunnittelu toteutetaan AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutetaan Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Työkalut lanseerataan Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä Lahti Design Weekillä toukokuussa ja jalkautustapahtumat jatkuvat koko vuoden.

MUOTOILUN KOULUISTA VALIKOITU PROJEKTITIIMI ALOITTI INNOKKAANA VASTUULLISUUSSYMBOLIEN MUOTOILUN 13.1.2023

Kattavat alan koulujen rekryt toteutettiin joulukuussa 2022 ja Säätiön projektitiimiin valikoitui Pekka Vallas (Metropolia AMK), Anna Jokinen (XAMK) ja Janna Rissanen (Savonia AMK). Projektikoordinaattorina toimii Anni Koivisto (LAB-Muotoiluinstituutti) jatkavana viime vuoden tiimistä ja hankepäällikkönä Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry. Ohjausryhmässä toimii Säätiön hallituksen lisäksi Elina Aakko Päijät-Hämeen Liitosta ja Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

Kuvassa uusi muotoilun opiskelijoista koostuva projektitiimi Pekka Vallas, Anna Jokinen ja Janna Rissanen. Takana ohjaaja Heli Pöyry.

VASTUULLISUUSSYMBOLIEN SUUNNITTELUN TAUSTAKARTOITUS
Perinteisesti muotoiluprojektit aloitetaan projektisuunnitelman teolla ja kokonaisymmärryksen luonnilla. Säätiön projektit noudattavat Muotoilusäätiön projektikaaviota. Kaavio helpottaa aikataulutusta, budjetointia ja työvaiheita. Työvaihesuunnitelma ja aikataulu sovittiin heti koko kevään osalta, jotta monipaikkakuntaisen tiimin sitoutuminen projektiin helpottui. Muotoiluprojektin etenemisen lisäksi hankkeessa on paljon taustatyötä ennen kuin valmiit vastuullisuussymbolit ovat saatavilla yrityksille. Tässä vaiheessa kartoitetaan ja kilpailutetaan tarvittavia digiympäristön teknisiä muutoksia ja tehdään lanseeraussuunnitelmaa.

Alkukartoitus sisälsi ymmärryksen hakua ja benchmarkkausta symboleista, vastuullisuuden eri osa-alueista yritysnäkökulmasta ja värien merkityksestä kuvituksissa. Mielikuvan luonti ja avoin ymmärryksen haku aiheesta on avainasemassa projektin aloituksessa varmistamassa muotoiluprojektin oikeaan suuntaan etenemistä. Alkukartoituksessa pidimme lähipäivän koko tiimin kesken ja lisäksi edistimme kartoitusta etätyöskentelynä. Tiimillä on keskinäiset välivaiheteamsit, WhatsApp-ryhmä ja sähköpostiryhmä lähi- ja etäpäivien lisäksi. Ohjausryhmälle raportoidaan joka kuukausi. Seuraava ohjausryhmän kokous on 16.2.2023.

Benchmarkingissa haettiin olemassa olevia ja yleisesti käytettyjä esimerkkejä vastuullisuuden kuvituksista. Keskustelu ja analysointi liikkui väreistä symbolien muotokieleen, merkityksiin ja tarinoihin kuvitusten taustalla. Sana symboli on johdettavissa Kreikan sanaan symballein, joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan aate ja esine yhdistyy symbolissa kokonaisuudeksi. Monet käytössä olevat, yleisesti tunnetut symbolit ovat olleet käytössä pitkään ja niiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa ja faktaa.

MIKÄ ON MAAILMAN TUNNETUIN SYMBOLI?
Me saimme selkeän käsityksen benchmarkingissa. Mitä Sinä olet mieltä? Paljastamme tuloksemme seuraavassa artikkelissa.

Siirry hankkeen sivulle
Tilaa ennakkoon yritysten vastuullisuussymbolit
Siirry Suomen Muotoilusäätiön etusivulle
Liity Säätiön yrityskumppanuusverkostoon

Suunnittelun digihurmassa ei sovi unohtaa yhteissuunnittelun merkitystä -muotoilujohtaja Ilona Törmikoski

8.12.2022

Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.

Suunnittelun ammattilaisista koostuva tiimi on valmiina auttamaan ja kehittämään strategioita niin selviytymiseen kuin menestymiseen. Vaikuttavalla referenssilistalla Polku Consultingin palveluihin luottaa mm. Aalto-yliopisto, Acre, Business Finland, Finavia, Finlayson, Helsinki, Hus, Kuusankoski, Marimekko, Metsä Group, Suunto ja mm. poliisi sekä hyvinvointialueet. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani

Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.

MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN
Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.

MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA
Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA?
Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.

ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?

Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.

Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.

Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.

EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ?
Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla.
Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.

Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.

Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua?
Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.

ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE
Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.

Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.

ILONAN VINKKI YRITYKSILLE
Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.

POLKU CONSULTING YHTEYSTIEDOT
Ilona Törmikoski
Muotoilujohtaja
Teollinen muotoilija DL / Sisustusarkkitehti SIO MA
ilona@polkuconsulting.fi GSM +358 40 5833860
https://www.polkuconsulting.fi/

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Suomen Muotoilusäätiö

Yritykset tarvitsevat tukea työelämän muotoilussa -Smartteri

1.12.2022

Ratkaisukeskeinen työorganisaatioiden kehityskonsultti Johan Moilanen Smartterilta auttaa yrityksiä monipuolisten kehitysprojektien läpiviennissä. Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani on ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisija, jonka intohimo on auttaa yrityksiä viemään kehitysprosessit tehokkaammin läpi jalkauttaen samalla uudet toimintamallit. Johanilla on itse yli 20 vuoden kokemus logistiikka- ja teknologiakehitysprojekteista. Haastattelimme Johania hyödyistä, joita ulkopuolinen kehityskonsultti tuo yritykseen.

Työskentelymallin organisointi on avainasemassa kaikessa yrityksen kehitystyössä. Mikäli yhteinen kehitysmalli uupuu, voi sekin olla toiminnan kehittymisen este tai ainakin vaikeuttaa ja hidastuttaa kehitysprojektien läpivientiä. Yhteistyö usein lähteekin liikkeelle yhteisen työskentelymallin määrityksestä, jossa punnitaan olemassa olevat resurssit ja osapuolien tärkeys projektissa.

Miksi kehityskonsultin palkkaaminen on kannattavaa projekteihin?
Usein uusissa projekteissa yrityksen sisällä palkataan projektityöntekijä, jonka ympärille määritetään asiantuntijat ja johtoryhmä projektin ympärille. Tämä prosessi voi olla kallis ja hidas toimintamalli yritykselle. Riski on myös rekrytoinnin onnistumisessa ja muuttuvan toimintaympäristön tuomissa haasteissa. Strateginen suuntaus markkinoilla on, että yritysten täytyy pystyä jatkuvasti nopeampaan ja tehokkaampaan tuotekehitykseen. Hyvä ja turvallinen vaihtoehto on ottaa projekteihin ulkopuolinen asiantuntija projektikonsultin muodossa vastaamaan kehitysprojektin läpiviennistä. Tilapäinen vaihtoehto ei sido liikaa resursseja, mutta on nopea vaihtoehto kehitystyöhön.

Miten hyödynnät muotoilua yrityskonsultoinnissa/kehitysprojektien läpiviennissä?
Muotoilun prosessi on hyvin toimiva kaikessa tuotekehityksessä. Jokaisen kehitysprojektin läpivientiin kuuluu monia vaiheita, joita voidaan lähestyä muotoilun menetelmillä. Haastattelussa tutustuimme Suomen Muotoilusäätiön käyttämään projektityöskentelymalliin, jonka totesimme toimivan hyvänä ohjenuorana yrityksillekin. Tärkeänä osana projekteja on vastuuhenkilö, joka koordinoi projektin läpiviennin. Johanille projektien läpivienti on omaa ydinosaamista Smartterissa.

Ohessa kuva Suomen Muotoilusäätiön muotoiluprojektien projektityömallista. Kehitystyössä harvoin on pikavoittoja. Se on määrätietoista työskentelyä kohti haluttua päämäärää sisältäen monia eri vaiheita. Hyvä projektinjohtaja tunnistaa tarvittavat resurssit eri vaiheisiin ja osaa ajatella tehokkaasti ja monipuolisesti yhdistäen tarvittavaa osaamista.

Kehityskonsultin yksi tärkeimmistä tehtävistä usein on olla yrityksen sisäinen tulkki
Viestintä on tärkeä osa työkulttuuria. Ihmiset työyhteisössä saattavat ymmärtää asiat eri tavalla omasta katselukulmastaan. Hyvä kehityskonsultti osaa taitavasti ohjeistaa ja koordinoida kehitystyötä kaikkien osapuolien näkökulmasta kohti yhteistä tahtotilaa. Selkeä viestintä, osallistaminen ja tiedon hierarkisointi säästää myös yrityksen resursseja ja kallista aikahukkaa.

Visualisointi kehitystyön apuna pitäisi olla tärkeämmässä roolissa
Me kaikki olemme työelämässä kohdanneet projektioppaita, ohjesääntöjä ja kirjasia yrityksen kehitystoimenpiteistä. Työelämän ja projektien hektisyys johtaa siihen, että tärkeä sisältö ei saata tavoittaa kohdeyleisöänsä liian pitkillä sanomilla tai tiedon sisäistäminen voi viedä turhan paljon aikaa. Niin kuin kuluttajamarkinoinnissa, on yritysten sisäisessä kehitystyössä hyödynnettävä nopeampaa ymmärryksen luomista aiheesta kun aiheesta. Tässä hyvänä keinona on käyttää enemmän jatkossa visualisointeja ja kuvituksia sanojen sijaan. Erilaisten symbolien käyttö onkin selvästi lisääntynyt kaikessa viestinnässä.

Kysyimme Johanilta mikä muotoiltu esine hän olisi ja miksi?
Johan vastasi, että olisi jokin Alvar Aallon suunnittelemista monikäyttörakennuksista, koska niissä on otettu huomioon ihmiset, elämä, tunteet ja funktionaalisuus. Samanlailla kun hänen omassa toiminnassaankin konsulttina.

Johan asuu Lahdessa, mutta työskentelee ympäri Suomea. Vastapainoa ajatustyölle tuo oma perhe sekä laskettelu- ja pyöräilyharrastus. Smartterin toimipiste sijaitsee Lahden Tiedepuistossa.

LUE LISÄÄ
Smartteri
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto

Rekry Suomen Muotoilusäätiön harjoittelupaikkoihin on avoinna!

25.11.2022

Suomen Muotoilusäätiö etsii vuoden 2023 palkallisiin projektityöharjoitteluihin muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelujen kesto vaihtelee sopimuksen mukaan. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, visuaalista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua, viestintää ja muotoilun edistämistyötä Säätiön tapahtumissa.

Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus, portfoliosi ja CV viimeistään ti 21.12.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo alkutalvesta ja osa on kesäprojekteja.

Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.

Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Anni Koivisto LAB Muotoiluinstituutista, Veera Tolonen Metropoliasta ja Saulus Puukko Aalto-yliopistosta. Alla projektityöntekijöiden artikkeleita:

Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiön projektitiimissä -Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

POSTED ON 12 ELOKUUN, 2022BY VEERA TOLONEN

Ajatuksia empatiajohtamisesta

POSTED ON 31 ELOKUUN, 2022 BY ANNI KOIVISTO

Tekoälyn Hyödyntäminen Teollisessa Muotoilussa

POSTED ON 7 HEINÄKUUN, 2022 BY SAULUS PUUKKO

Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön toimitusjohtaja, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka.

LUE LISÄÄ
Säätiön yritysprojektit
Yritysjohdon muotoiluymmärrys pitäisi olla itseisarvo

Young Finnish Design -Nousevien muotoilijoiden lahjakkuutta, yritysyhteistyötä ja kansainvälisiä näyttelyitä

17.11.2022

Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani Young Finnish Design on kahden muotoilijan Heidi Maria Huovisen ja Elisa Luodon perustama yritys. Young Finnish Design tarjoaa suunnittelupalveluita yrityksille laaja-alaisesti. Heillä työn tekee aina nouseva muotoilija. Missiona on tuoda esille nuoret nousevat muotoilun lahjakkuudet. Elisa ja Heidi ovat molemmat muotoilijoita ja taiteen maistereita Aalto-yliopistosta. Opintojen aikana he huomasivat kuinka vaikeaa nuorten muotoilijoiden on saada työtä ja päättivät, että kehittävät toimivan ratkaisun muotoilijoiden ja yritysten yhdistämiseksi. Tällä hetkellä Young Finnish Design tekee yhteistyötä jo yli 20 yrityksen kanssa Suomessa ja ulkomailla.

Sisustamisen & kalustamisen uudet tuulet – Puu innoituksen lähteenä

Ohessa kurkistus lähiaikojen muotoiluyhteistyöhön tilaustyönä yrityksille, kuten Annala, Halwest, Hyssny ja Zigzagzurich. Kaikkia tuotteita inspiroi puu modernilla ja luovalla lähestymistavalla.

Nuorten suomalaisten muotoilijoiden suunnittelua esillä Irlannin Design Weekillä

Hidden treasures -näyttely kokoaa nuorten suomalaisten muotoilijoiden prototyyppejä ja luonnoksia sisustustuotteista Irlannin Design Weekille. Näyttelyn tavoitteena on esitellä laajemmalle yleisölle nuorten muotoilijoiden töitä, jotka eivät vielä ole tuotannossa. Jokainen teos on uniikki ja useimmat prototyypit ovat nuorten muotoilijoiden itse käsin tekemiä. Hidden treasures -näyttelyssä on esillä kalusteiden, valaisimien, piensisustustuotteiden ja tekstiilien prototyyppejä ja luonnoksia. Näyttelyssä on esillä yhteensä 29:n nuoren muotoilijan työtä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Lahden muotoiluinstituutista, Aalto-yliopistosta, Metropoliasta, Turun Ammattikorkeasta sekä Ammattiopisto Tavastiasta.

Hidden treasures on Young Finnish Designin perustajien Elisa Luodon ja Heidi Maria Huovisen kuratoima näyttely. Näyttely tarjoaa muotoilijoille mahdollisuuden esitellä portfolion uumeniin unohtuneet suomalaisen designin kätketyt aarteet kansainvälisellä areenalla. Luoto ja Huovinen työskentelevät päivittäin nuorten muotoilijoiden kanssa edistäessään heidän suunnitteluaan tuotantoon yhdistämällä nuoria muotoilijoita yritysten kanssa.

“Hidden treasures -näyttely on yksi tapa puskea nuoria muotoilijoita eteenpäin urallaan. Näyttelyt tarjoavat muotoilijoille näkyvyyttä mediassa, sekä mahdollisuuden verkostoitua alan yritysten ja toimijoiden kanssa. Uransa alussa olevalle muotoilijalle nämä ovat tärkeitä asioita, sillä useasti yksi asia poikii toisenkin. Muotoilijan tulee olla pitkäjänteinen oman uransa edistämisen suhteen ja siksi myös näyttelyillä on merkittävä rooli muotoilijan uralla.” -Luoto toteaa.

Hidden treasures -näyttely kunnioittaa suomalaisen ja irlantilaisen muotoilun vuoropuhelua tuomalla Kilkennyyn esille tuoretta nuorten suomalaisten muotoilijoiden suunnittelua, jota ei muualla ole vielä ollut nähtävillä. Näyttelyn avaa valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ja Suomen Irlannin suurlähettiläs Raili Lahnalampi osallistuu tapahtumaan. Hidden treasures – näyttely Kilkennyssä Irlannissa National Design & Craft Galleryssä 17.11.2022 – 28.1.2023.

Miten aloitan yritysyhteityön Young Finnish Designin kanssa?
Yrityksille Young Finnish Design tarjoaa suunittelupalveluita, joissa yhdistyy nousevat muotoilijat ja luotettava projektinjohto. Työn tekee aina nouseva muotoilija. Tiimiltä onnistuvat niin pienet kuin suuretkin projektit. Yritys saa kalusteiden-, sisustustuotteiden-, nettisivujen-, brändin ja tekstiilien suunnittelua. Oma projektinjohto takaa sen, että kommunikaatio yrityksen ja muotoilijan välillä toimii saumattomasti ja että suunnittelutyö pysyy aikataulussa ja budjetissa. Muotoilua voi hankkia projektiluontoisesti tai kuukausimaksulla. Heiltä onnistuvat myös suunnittelukilpailujen järjestäminen!

Ole yhteydessä
Elisa Luoto, CEO, +358 50 540 094 5, elisa.luoto@youngfinnishdesign.com
Heidi Maria Huovinen, Creative Director, +358 40 590 388 9, heidi.huovinen@youngfinnishdesign.com
https://www.youngfinnishdesign.com/

Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön yritysprojektit

Mitä lisäarvoa laadukas tuote- ja kalustemuotoilu tuottaa yrityksille? -Sari M. Design Studio

10.11.2022

Suomen Muotoilusäätiö haastatteli muotoilun moniottelijaa, tuotemuotoilija ja sisustusarkkitehti SIO Sari Matikkaa, joka on tuore Säätiön yrityskumppaniverkoston jäsen. Sari M. Design Studio on kattava muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimisto Tampereella, joka on erikoistunut yksilölliseen ja erottuvaan suunnitteluun toimiessaan laajasti ympäri Suomen.

Haastattelimme Saria laadukkaasta tuotekehitysosaamisesta, tasokkaasti toteutetun muotoilun merkityksestä sekä vinkeistä onnistuneeseen muotoilijatoimeksiannon tekoon. Sarille design thinking (muotoiluajattelu) on elämäntapa – tapa kokea ympäristöä.

LAADUKAS TUOTEKEHITYSOSAAMINEN KOOSTUU KOLMESTA VAIHEESTA

TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN

selkeä tavoite, millä erottaudutaan kilpailijoista
selviteltäviä ja analysoitavia asioita: käyttäjäryhmä, markkinatilanne, loppuhinta, tulevaisuuden trendit, valmistustapojen selvittelyä, liiketoiminnan mahdollisuudet, yrityksen nykytila ja sen mahdollisuudet
▻ muotoilu- ja luonnosvaiheeseen jatketaan selkeällä tavoite- ja projektivaihesuunnitelmalla

2. LUONNOSVAIHE

testataan luonnosvaiheessa ideoita monipuolisesti
arvioidaan luonnoksia toimivuuden, ilmeen ja kustannusvaikutusten kautta
3d-mallinnuksia, tuotevisualisointeja
prototypointia ja hahmomalleja
prototyyppi mahdollistaa kehitettävän tuotteen tai palvelun testaamisen käyttäjillä
▻ toteutusvaiheeseen valitaan toteutettava malli

3. TOTEUTUS JA YKSITYISKOHTIEN HIOMINEN

Valmis tuotantomalli muokataan valmistajan tuotantoon soveltuvaksi.
Tarkastellaan kulurakennetta ja hinnoittelua, tarvitseeko muutoksia?
Tuotteen lanseeraus, messut, alan tapahtumat – millä tyylillä mallisto esitellään + aineisto
Pakkaus (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Laadukkaat valokuvat, jotka viestivät konseptia ja tuotetta (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Tuotteen tarina kiteytetään markkinointisuunnitelmaan (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Jatkuva kehitys, huomioidaan asiakkaiden palaute, voidaan päivittää tai muuttaa tuotetta vuosien saatossa

EROTTUVAA MUOTOILUA
Sari muotoilee uusia arvoja sisältäviä tuotteita, kalusteita ja konsepteja. Laadukkaalla tuotekehitystyöllä, tuotteistuksella ja tuotekonseptoinnilla parannetaan kilpailukykyä, erotutaan kilpailijoista ja nostetaan käyttäjien kokemaa arvoa. Muotoilutoimeksiannon lähtökohtana voi olla huomattu tarve/puute tuotevalikoimassa, uusi materiaali tai innovatiivinen palvelu, teknologia tai näiden yhdistelmä.

Esimerkkikuvat Sarin suunnitteluyhteistyöstä huonekaluvalmistajalle. Niemen Tehtaat Oy, Casia-kalustemallisto. Lähtökohtana oli tammipuisten kodin kalusteiden suunnittelu määritellylle kohderyhmälle. Suunnittelu Sari Matikka & Petra Lassenius.

”Joskus haluamme myös provosoida ja vaikuttaa asioihin muotoilun keinoin.”
-Muotoilija Sari Matikka

MITÄ LAADUKAS TUOTE- JA KALUSTEMUOTOILU MERKITSEE TILAAJALLE?

• Erinomaista käytettävyyden ja kestävyyden suunnittelua, joka nostaa käyttäjän kokemaa arvoa
• Muodon suunnittelua omaleimaiseksi ja kauniiksi
• Brändin ja sen arvon vahvistamista
• Liiketoiminnan potentiaalin kasvattamista
• Laajaa tietoutta ja kokemusta materiaaleista ja valmistustavoista
• Ekologisuuden ja kiertotalous näkökulmien huomioimista

Sarin lähtökohtana on suunnitella vetoavan kauniita tuotteita, jotka ovat toimivia ja kestävät aikaa. By Aatos, Sarin suunnittelema Nuotti-kynttilänjalka. Lähtökohtana helposti postitettava laadukas ja erottuva pientuote, joka on hinnallisesti markkinakelpoinen. Kuva Suvi Laine.

MUISTISÄÄNTÖJÄ JA VINKKEJÄ MUOTOILUN OSTOON

-Varaa aikaa ja resursseja riittävästi, tuotekehitysprosessi on usein pitkä ja vie resursseja.
-Määritä tavoitteet tarpeeksi hyvin suunnittelijan kanssa.
-Ole valmis kyseenalaistamaan omat ratkaisut niin muotoilijakin tekee.
-Loistavakaan tuote ei lennä ilman markkinointia.
-Tuotteen kestävyyteen ja ekologisuuteen kannattaa panostaa tuotekehityksessä. Tässä asiassa muotoilija on paras yhteistyökumppani.

Saria muotoilijana inspiroi taide, värit, ekologiset materiaalit, kiertotalouden sivutuotteet ja sosiaalisen median elämäntapakuvat. Hän kertoo muotoilun saralla tällä hetkellä kiinnittävänsä huomiota lisääntyneeseen iloisuuteen ja leikkisyyteen muotoilussa. Tuotekonseptoinnissa pinnalla on myös liitetyt huoltopalvelut ja elinkaariajattelu, joka on onneksi tullut jäädäkseen.

LUE LISÄÄ SARISTA JA OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ SUUNNITTELUTARPEISTA

https://sarimatikka.com/
Facebook https://www.facebook.com/SARI.M.DesignStudio/
Instagram @sari_m_designstudio
Finnish Designers https://www.finnishdesigners.fi/
Linkedin https://www.linkedin.com/in/sari-matikka-60291212a/

LUE LISÄÄ SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Ole mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä kumppanuusverkostossamme
Lue lisää Muotoilusäätiön artikkeleita
Muotoilusäätiön etusivu

Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtajaksi

16.8.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.

Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.

MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.

Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.

Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi

LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?

Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

12.8.2022

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.

Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.

KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.

TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi

PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

16.6.2022

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145).

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125).

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen