Graafisen ilmeen suunnittelu – Chicago Drift

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa toteutetuissa muotoiluprojekteissa. Projekteissa pian valmistuvat muotoilijat pääsevät aidoiksi asiantuntijoiksi ja projektit ohjaa Säätiön asiantuntija. Tilaaja saa nopeasti kokonaisvaltaisen ymmärryksen muotoiluprosessin läpiviennistä ja projektissa toteutetun materiaalin käyttöönsä täysin oikeuksin. Tämä toimintamalli tukee muotoiluopiskelijoiden työelämätaitoa ja kasvattaa samalla tilaajayrityksen muotoiluprosessiymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Tässä artikkelissa kurkistetaan Graafisen ilmeen suunnitteluun Finn-drift Oy:n tuottamalle Chicago Drift -tapahtumalle. Projektitiimissä työskenteli muotoilun opiskelija Janna Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä projektin ohjaajana ja koordinoijana Muotoilusäätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry.

Projekti toteutettiin maaliskuussa 2024 ja viikoittaiset palaverit asiakkaiden kanssa tukivat projektin etenemistä. Toteutusvaiheita olivat alkukartoitus ja benchmark, innovointi ja alustava suunnittelu, visuaalinen työstö ja sisällön tuotanto sekä lopuksi aineiston luovutus.


Muotoilusäätiön projekteissa noudatetaan Säätiön projektikaaviota. Kaavio tukee toteutusta vaihe vaiheelta ja jo projektin suunnitteluvaiheessa määritetään tarvittavat työmäärät kuhunkin vaiheeseen. Muotoiluprojektit koostuu taustatyövaiheesta ja suunnitteluosuudesta. Viikkopalavereissa jokainen projektin vaihe tehdään näkyväksi ja toteutus edistyy suunnitelman mukaisesti.


SUUNNITTELUN VAIHEITA
Projekti aloitettiin tutustumalla yritykseen ja toimialaan sekä haluttuun tyyliin ja tapahtuman luonteeseen. Alustavan suunnittelun pohjalta luotiin ymmärrystä siitä, millaista ilmettä tapahtumalle haluttiin luoda ja mitä asioita haluttiin korostaa. Chicago Drift -tapahtuman visuaalisen ilmeen rakentamisessa pääpaino oli kuvitusmaisen logon ja oivaltavien elementtien luomisessa. Driftauksen, autojen ja räjähtävän tunnelman lisäksi tapahtuman teemana oleva yhdessä/yhteisö sekä tapahtumapaikka – Lahti sai näkyä. Piirtämistyylissä sai revitellä kunnolla! Pelkistetty, selkeä ja logomainen tyyli ei tähän menoon sopinut, vaan logosta haluttiin vahvasti graafinen, sarjakuvamainen, ronski ja räiskyvä, joka erottuu edukseen tapahtumakentällä. Väreissä haluttiin ilmentää järjestäjätahon värejä ”takapiruna” sekä tuoda esiin myös Lahti ja Lahden Pelicans.


Kuvitusprojekteissa tärkeää on alussa hakea esimerkkejä miellyttävästä kuvitustyylistä. Tässä vaiheessa usein etsitään esimerkkejä ja viitteitä jo olemassa olevista kuvista. On myös äärimmäisen tärkeää selvittää muiden toimijoiden tyylejä, jotta tuleva ilme erottuu edukseen eikä sekoitu jo olemassa oleviin ilmeisiin. (Kuvan kuvat lainattu netistä)


MITÄ TAPAHTUMAILMEEN LOPPUKANSIO SISÄLSI?
Typografiaan valikoitui kokonaisuutta tasapainottavat linjakkaan selkeät fontit. Logosta tuotettiin myös tekstiversiot sekä graafisten elementtien ja tekstin yhdistelmäversioita somekäyttöä silmällä pitäen. Tapahtuman teeman ympärille rakentuvat muut graafiset elementit olivat yleisö ja hyvä tunnelma sekä Lahden radiomastoista muodostuvat ratakartiot. Projektin viimeisessä vaiheessa, aineiston luovutuksessa koostettiin loppupalautuskansio, josta löytyi käyttövalmiit logot, materiaalit ja elementit sekä paino-, teippaus- ja digitaaliseen käyttöön, aineiston käyttöohjeita värikoodeineen, esimerkkejä toteutuksesta mm. asiakirjapohjien, somemarkkinointipohjien ja tapahtumajulisteen muodossa sekä viikkopalaveriesitykset.


Tapahtumakuvitus rakentui piirrettyjen autojen, värisavun ja Lahden mastoja muistuttavien tolppien ympärille. Elementtejä voi käyttää yhdessä tai irrallaan. Vauhdin tunne rakentui kääntyvien renkaiden ja savun muodon avulla.


Tapahtumakuvituksessa on myös tärkeää näyttää esimerkkejä kuvitusten käyttöön. Ohessa valokuvan päälle piirretty pikavedos kuvitusten esimerkkikäytöstä tapahtumapaikalla.

Tapahtumakuvituksiin usein liittyy myös oheisrekvisiitta tapahtumatyöntekijöille tai myytäviksi tuotteiksi. Projektissa ideoitiin pikavedoksena tuotteisiin kuvituksen käyttömahdollisuuksia.


Uusi ilme pääsi esille ensimmäisenä American Car Show-tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa pääsiäisenä 2024. On aina hieno hetki nähdä, kuinka tapahtumailme herää eloon näkyvien elementtien kautta. (Kuva Finndrift/Janne Karvonen)


PROJEKTITIIMIN KOMMENTIT
”Tässä graafisen ilmeen suunnitteluprojektissa päästiin revittelemään kunnolla. Oli mielenkiintoista pureutua vauhdin tunteen kuvittamiseen ja värien tehokeinoihin halutun tunnelman luonnissa. Kiitos Finn-driftille asiantuntevasta yhteistyöstä ja hyvästä meiningistä!” -Projektitiimi Janna Rissanen (Savonia-amk) ja ohjaaja Heli Pöyry (toimitusjohtaja, Suomen Muotoilusäätiö)


Chicago Drift 2024 -tapahtumaan voit tutustua lisää tapahtuman verkkosivuilla www.chicagodrift.fi


Lue lisää Muotoilusäätiön projekteista
Tutustu Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Lue lisää artikkeleita

Miten muotoilu tukee liiketoiminnan kehittämistä?

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän artikkelin on kirjoittanut Savonia-ammattikorkeakoulusta pian valmistuva muotoilija Janna Rissanen. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä projektimuotoilijana vuonna 2024.

Yksinkertaisesti ilmaistuna
Yritysten elinehtona on tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja muotoilun tavoitteena on tunnistaa tarpeita ja luoda ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä. Jokainen yritys saa alasta riippumatta etua muotoilun käytöstä kehittämisen välineenä, sillä molempien, sekä liiketoiminnan että muotoilun keskiöstä löytyy ihminen, ympäristö, me.

Muotoilu tuo mukanaan luovaa ongelmanratkaisua ja ketteriä työkaluja, jotka tehostavat yrityksen liiketoiminnan kehitystyötä.
Jos yritys ei saavuta liiketoiminnallisia tavoitteitaan haluamallaan tasolla, jossain piilee ongelma. Muotoilijalle liiketoiminnan ongelmakohta näyttäytyy prosessina, johon tutkimisen, suunnittelun, ennakoinnin, kehittämisen ja toteutuksen vaikutuksesta ideoidaan useita ratkaisuja ja löydetään paras mahdollinen lopputulos. Kehitysprosessissa havaittu ongelma
nähdään osana kokonaisuutta, jossa huomioidaan mm. kestävä kehitys ja kasvu, asiakaslähtöisyys ja käyttökokemus sekä kilpailukyky ja erottuvuustekijät.


Kestävää kehitystä ja kasvua
Muotoilun työkaluilla voidaan tukea yrityksen kestävän kehityksen ja kasvun kokonaisuutta. Kehitysprosessissa muotoilija tarkastelee merkityksellisyyden, liiketoiminnan tavoitteiden, laadun, kestävyyden, tuloksellisuuden sekä asiakaslähtöisyyden näkökulmia. Muotoilu lisää kehittämisprosessiin kustannustehokkuutta kiteyttämällä asiakasymmärryksen ja havaitun ongelman sekä pureutumalla alusta asti suoraan ongelman ytimeen, yksinkertaistaen prosessia. Kehittämistyö nostaa esiin tietoa, dataa ja ideoita sekä tunnistaa mahdollisia kriittisiä pisteitä. Näitä oivalluksia hyödyntämällä voidaan luoda relevantteja ratkaisumalleja sekä laskea kustannuksia, jotka johtuvat tarpeettoman monimutkaisista prosesseista, virheiden korjaamisesta myöhemmissä vaiheissa tai asiakastyytyväisyyden heikkenemisestä ja reklamaatioista.


“Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. “


Asiakaslähtöisyyttä ja parempaa käyttökokemusta
Asiakastyytyväisyyden sekä käyttäjäystävällisen lopputuloksen tavoittelu alkaa jo kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa, ja siihen sisältyy olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen tai uusien mahdollisuuksien innovoinnin lisäksi asiakasymmärryksen luominen. Muotoilun työkaluilla kiteytetään asiakkaan tarpeet, tunteet, ajatukset, taustat ja toiminta, käyttäen vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteistyötä tukevia menetelmiä. Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. Asiakastyytyväisyyteen heijastuu suoraan myös yrityksen työntekijöiden tyytyväisyys. Työympäristöä voidaan muotoilun avulla kehittää esimerkiksi yhteiskehittämisen menetelmillä, joissa selkeytetään työympäristön tehtäviä tai tuodaan arvot näkyväksi ohjenuoraksi yrityskulttuurissa. Vahvalla pohjalla toimiva työyhteisö sekä prosessien yksinkertaistaminen korreloi tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen ja siten nopeamman markkinoille jalkautumisen kanssa.


Kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä
Muotoilulla voidaan luoda kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä, jotka houkuttelevat asiakkaita kääntymään yrityksen palveluiden tai tuotteiden puoleen kilpailijoiden sijaan. Kehitystyön lähtökohtana on brändin, kohderyhmän, liiketoiminnan, toimintakentän sekä kilpailijoiden tuntemus. Muotoilun keinoin voidaan rakentaa mieleen jääviä brändejä, visuaalista kommunikaatiota, käyttö- sekä asiakaskokemusta ja elämyksiä, jotka lisäävät haluttavuutta,
tuovat arvoa ja sitouttavat asiakkaan yrityksen palveluiden tai tuotteiden käyttäjäksi. Muotoilun tavoitteena on, että asiakkaalle jää positiivinen muistijälki kokonaisuudesta, aina hetkestä tarpeen heräämisen, brändin puhuttelevuuden, viestinnän tavoitettavuuden, asiakaspalvelun, ostotapahtuman sekä palvelun tai tuotteen miellyttävän ja pitkän aikavälin käyttöön asti. Tyytyväinen asiakas palaa uudelleen ja jakaa hyvää kokemustaan myös eteenpäin, jolloin siitä hyötyy jälleen ihminen, ympäristö, me sekä yritys ja liiketoiminta.


Liity Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Tee lahjoitus Muotoilusäätiölle


Lähteet: Design Forum Finland. Kilpailuetua muotoilusta. Design Forum Finland, Yrityksille. https://designforum.fi/yrityksille/kilpailuetua-muotoilusta/. Luettu 13.2.2024 Kinnunen, Outi. 2019. Palvelumuotoilun uusia tuulia maailmalta – Service Design Global Conference 2019, Toronto. Frankly. https://franklypartners.fi/fi/blogi-palvelumuotoilun-uusia-tuulia-maailmalta-service-design-global. Luettu 13.2.2024
Wyn, Jones. 2022. What is the Value of Design? Medium.
https://medium.com/@wynjonesdesign/what is the value of design 7982060031b Luettu
13.2.2024
Pikover, James.
The Value of Design Thinking in Business. Toptal.
https://www.toptal.com/designers/product-design/design-thinking-business-value. Luettu 13.2.2024
Kuvat: 1: Pexels. Kuvaaja: fauxels: https://www.pexels.com/fi fi/kuva/ihmiset toimisto toissa
teknologia 3183197/
2: Oma kuva-arkisto. 3: Canva. https://www.canva.com

Tapahtumakooste Muotoilusäätiön vuodesta

Muotoilusäätiön toimintavuosi koostui monipuolisista tapahtumista, vastuullisuuden kuvitushankkeesta ja yritysprojekteista. Toimintavuoden keskiössä oli vastuullisuushanke ja siihen linkittyvät tapahtumat. Muotoilusäätiö oli mukana järjestämässä Lahti Design Weekiä, yhteistyökumppanina Habitaressa, Helsingin Kirjamessuilla, järjestämässä lukuisia webinaareja ja kumppanuustapahtumia. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, kumppanuusverkosto, perustajayritykset sekä hankkeet, avustukset ja apurahat.

Muotoilusäätiön ydintehtävä on auttaa yrityksiä menestymään muotoilun käytön avulla. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää tapahtumia, koordinoi muotoiluprojekteja opiskelijatöinä sekä toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä. Säätiön kotikaupunki on Lahti ja toimialue koko Suomi.


Tammikuu – Kumppaniverkoston vierailu KONE People Flow Centeriin 26.1

Muotoilusäätiön kumppanuusverkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja. Lue lisää


Helmikuu – DuuniExpo Lahdessa 15.2

Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry antoi vinkkejä opiskelijoille oman osaamisen myyntiin ja esittelyyn LAB ammattikorkeakoulun tiloissa Lahden kampuksella. Tietoiskuja oli päivän aikana neljä. Lue lisää


Toukokuu – WOW-vastuullisuusnäyttely – Lahti Design Week 11.-17.5

Muotoilusäätiö toteutti yhteistyössä Lahden kaupungin ja LAB ammattikorkeakoulun kanssa näyttelyn Lahden kaupungintalolle. Näyttelyssä nostettiin esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta. Lue lisää


Toukokuu – Avajaiset #yritysseminaari – Lahti Design Week 11.5

Yritysyleisölle suunnatussa Lahti Design Week-avajaisseminaarissa lanseerattiin kaikille vapaaseen käyttöön suunnattu vastuullisuuden kuvituspankki, tutustuttiin WOW-vastuullisuusnäyttelyn tarjontaan ja kuultiin inspiroivia puheenvuoroja paikallisilta yrityksiltä erilaisiin vastuullisuusaiheisiin liittyen.

Puhujina toimivat Lahden kaupunki, Suomen Muotoilusäätiö, Teerenpeli, LAB Muotoiluinstituutti, Oilon ja Isku. Seminaari päättyi cocktailtilaisuuteen ja WOW-vastuullisuusnäyttelykierrokseen. Lue lisää


Toukokuu – Yrjö Kukkapuro – luento – Lahti Design Week 16.5

Suomen Muotoilusäätiö koordinoi ainutlaatuisen luennoitsijavieraan Lahden kaupunginteatterille. Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom kertoi isänsä urasta ja luovuudesta. Lue lisää


Toukokuu – AEL-apurahaseminaari 29.5

Muotoilusäätiö piti puheenvuoron Ammatinedistämissäätiön apurahaseminaarissa. AEL-Säätiön apurahalla suunniteltiin tänä vuonna Muotoilusäätiön vastuullisuuskuvitukset. Katso tallenne


Elokuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 17.8

Webinaari yhteistyössä Marketing Finlandin kanssa. Tietoisku oli suunnattu koulutusorganisaatioille ja järjestöille. Lue lisää


Syyskuu – Tapahtumakumppanuus Habitare 13.-17.9

Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Suomen Muotoilusäätiö oli Habitaren virallisena yhteistyökumppanina osallistavalla 60m2 vastuullisuusosastolla, järjestämällä päivittäin luentoja Habitaren lavalle ja tarjoamalla kumppaneille ohjelmaa. Lue lisää


Lokakuu – Inhimillinen Excel-johtajuus – onko sitä? 5.10

Lahden Tiedepuistossa kuultiin puheenvuoroja johtajuudesta ja Muotoilusäätiö piti tilaisuudessa Vastuullisuus-workshopin pohjautuen Säätiön vastuullisuuskuvituksiin. Lue lisää


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut 26.-29.10

Suomen Muotoilusäätiö toi vastuullisuutta esille luovasta näkökulmasta Helsingin Kirjamessuilla. Säätiön 28 neliön osasto herätteli kävijöitä osallistavasti vastuullisuuden äärelle. Osasto koostui kuudesta eri pääohjelmasta. Nelipäiväinen tapahtuma tavoitti huikeat 88 000 kävijää. Lue lisää


Marraskuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 1.11

Webinaari yhteistyössä Ornamon kanssa suunnattuna Ornamon jäsenille. Tietoiskussa esiteltiin käyttömahdollisuuksia Muotoilusäätiön vastuullisuuskuvituksille. Lue lisää


Marraskuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 6.11

Webinaari yhteistyössä LAB Muotoiluinstituutin kanssa suunnattuna LABin kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelijoille. Lue lisää


Marraskuu – Muotoilu osana markkinointia – webinaari 16.11

Marketing Finlandin ja Muotoilusäätiön yhteiswebinaarissa pureuduttiin markkinoinnin tarpeisiin suunnatun muotoilun käyttöön ja siihen kuinka muotoiluajattelu edistää markkinoinnin suunnittelua. Katso tallenne


Joulukuu – Luovat! – tapahtuma Lahdessa 12.12

Tapahtumassa kuullaan Lahden kaupungin rohkeasta, luontopositiivisesta työstä ja Muotoilusäätiön toiminnasta muotoilun ja vastuullisuusviestinnän edistäjänä. Lisäksi tietoa luovien alojen työvoimakoulutuksista. Lue lisää


Toteutetut yritysprojektit

Vuoden aikana toteutettiin kaksi muotoiluprojektia. Projektit toteutettiin Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluille ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle. Projektitiimissä tänä vuonna mukana olivat Janna Rissanen (Savonia), Anna Jokinen (Xamk), Pekka Valla (Metropolia) ja Anni Koivisto (LAB). Lue lisää Säätiön muotoiluprojektipalveluista


Vastuullisuustyökalupakin suunnittelu ja lanseeraus

Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat. Kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiön apurahalla ja lanseeraus sekä jalkauttaminen Päijät-Hämeen Liiton Akke-rahoituksella. Lue lisää


Säätiön hallitus kokoontui neljä kertaa

Hallitus päättää Säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä suunnitelmista. Toimeenpanosta ja hallinnosta vastaa Säätiön toimitusjohtaja. Säätiön hallituksessa mukana ovat Antti Olin (pj), Riitta Huuhtanen, Valtteri Simola, Simo Puintila ja Jorma Lehtonen. Varajäseninä Marjukka Mäkelä, Hilkka-Maija Fagerlund, Pekka Timonen, Timo Tiainen ja Heli Pöyry. Kuvassa vasemmalta oikealle Heli Pöyry, Simo Puintila, Antti Olin, Riitta Huuhtanen ja Valtteri Simola. Lue lisää


Säätiön tietoiskut saatavilla vuoden ympäri

Voit kutsua Säätiön pitämään muotoilullisen tietoiskun omaan tapahtumaasi tai kertomaan vastuullisuuskuvituksista. Tapahtumajärjestelyt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lue lisää


Lähde mukaan yrityskumppaniksemme

Tue kanssamme suomalaisen muotoilun käyttöä. Pääset mukaan kokemaan ja näkemään, mitä muotoilun avulla saavutetaan. Kumppaninamme tuet toimintaamme verovähennyskelpoisella vuosilahjoituksella ja sinulla on oikeus käyttää Suomen Muotoilusäätiön support-logoa yrityksesi kanavissa. Liity Säätiön kumppanuusverkostoon


Näin lahjoitat Säätiölle toiminta-avustusta

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Ihmiskeskeinen suunnittelu: Palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun silta

Ihmiskeskeisen suunnittelun pohjana toimii käyttäjien ja kohderyhmien osallistaminen kehitettävissä olevaan asiaan. Tarkoituksena on osallistaa ihmiset koko prosessiin, ei vain sen alkupäähän, loppupäähän tai näihin molempiin. Kuinka tällainen sitten käytännössä onnistuu? Yksi vastaus voi löytyä palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun piiristä.


Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta. Kyse on kohde- ja sidosryhmien osallistavasta prosessikokonaisuudesta, jossa palveluita ja liiketoimintaa kehitetään ihmiskeskeisin menetelmin. Palvelumuotoilu on kuin työkalupakki, jonka perustana toimii muotoiluajattelu. Työkalupakin menetelmiä on lukuisia, kuten esimerkiksi asiakasymmärryksen kasvattaminen haastattelujen avulla, havainnoimalla, tutkimuksilla, työpajoilla ja visualisoinneilla. Palvelumuotoilu tähtää yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen ihmiskeskeisesti asiakastyytyväisyyttä ja -sitoutuvuutta nostamalla. Palveluista muotoillaan asiakkaiden näköisiä.


UI/UX suunnittelu

UI/UX suunnittelu on käyttöliittymä ja -kokemussuunnittelua. Niiden tehtäväalue liittyy verkkosivu- ja ohjelmistokehitykseen. Kuten palvelumuotoilussa, UX-suunnittelussa keskitytään käyttäjäkokemuksen muotoiluun. Painopisteet ovat muun muassa kohderyhmän tunnistamisessa, interaktiivisuudessa, käyttäjätutkimuksessa ja prototyypeissä. UI-suunnittelu puolestaan keskittyy itse käyttöliittymiin, eli siihen miltä esimerkiksi verkkosivu tai mobiilisovellus visuaalisesti näyttää.


UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun erot sekä yhteneväisyydet

Jotta ymmärrettäisiin paremmin UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja sekä yhteneväisyyksiä, käsitellään ensin UX- ja UI-suunnittelun erot ja yhteneväisyydet.

UX-suunnittelussa tunnistetaan ja ratkaistaan käyttäjien ongelmia. Siinä muotoillaan ja kuvataan käyttäjän matka, joka auttaa UI-suunnittelua muotoilemaan vuorovaikutteisia ja visuaalisia ratkaisuja. Käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelusta voitaisiin siis sanoa, että UX-suunnittelu sisältää UI-suunnittelun.

UI-suunnittelu keskittyy visuaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yrityksen brändiä. Suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttöliittymästä mutkaton, vetoava ja intuitiivinen. Tämäkin on aivan kuten palvelumuotoilussa, mutta keskittyen verkkoympäristöihin.

UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja ei ole aivan helppoa määritellä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia. Molempien tarkoitus on muotoilla paras mahdollinen kokemus käyttäjille.

Suurin ero UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on se, että UX-suunnittelussa muotoilijat pyrkivät parantamaan käyttäjäkokemusta yksinkertaistamalla prosessia käyttäjille. Tarkoituksena on kehittää käytettävyyttä. Palvelumuotoilussa taas ideana on yksinkertaistaa prosessia, jota yritykset käyttävät vuorovaikutuksessaan käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

UX-suunnittelu tähtää käyttäjille mutkattomaan kokemukseen, kun taas palvelumuotoilu tähtää mutkattomaan liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää polullaan. UX-suunnittelu tarkastelee käyttäjälle ja asiakkaalle välittömästi näkyviä asioita, kun taas palvelumuotoilu toiminta keskittyy myös teatterin verhon taakse ”koneistoon”. UX-suunnittelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan.


Kaiken takana on ihminen

On hyvä laittaa käyttäjä aina keskiöön, mikäli haluaa paremman mahdollisuuden luoda liiketoimintoja, jotka markkinat ostavat välittömästi. Menestyvän liiketoiminnan luominen edellyttää muun muassa sitä, että tunnistetaan alipalveltuja ja ehkä jopa tiedostamattomiakin tarpeita.

Jotta tällaiseen pisteeseen päästäisiin, on potentiaalisten asiakkaiden tuominen mukaan osaksi prosessia hyvä alku. Ihmiskeskeisellä suunnittelulla voidaan kirkastaa tarpeita, kehittää palveluja, testata niitä ja iteroiden luoda lopulta käytäntöön sopiva ratkaisu, joka palvelee niin asiakkaita kuin liiketoiminnallisiakin intressejä.

Palvelumuotoilu sekä UI/UX-suunnittelu ovat hyviä aloja ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistamiseen ja niitä on tehokas käyttää yhdessä. Tämän päivän muotoilun pääasiallinen tavoite on useimmiten juuri se, kuinka kaiken takana tulisi olla ihminen.


Kirjoittaja

Anni Koivisto on kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta LAB Muotoiluinstituutista valmistunut muotoilija. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä muotoilijana ja projektikoordinaattorina vuonna 2023.


Muut kirjoittajan artikkelit:

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta


Lähteet:

Ihmiskeskeisyys syntyy dialogissa: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-syntyy-dialogissa/ (viitattu 5.12.2023)

Ihmiskeskeisyys paradigmaksi: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-paradigmaksi/ (viitattu 5.12.2023)

Tiedätkö mitä ongelmaa ratkaiset?: https://www.valtiolla.fi/tiedatko-mita-ongelmaa-ratkaiset/ (viitattu 5.12.2023)

What is human-centered design?: https://online.hbs.edu/blog/post/what-is-human-centered-design (viitattu 5.12.2023)

Onko meillä yhteinen suunta vielä keväthankien jälkeen?: https://www.valtiolla.fi/onko-meilla-yhteinen-suunta-viela-kevathankien-jalkeen/ (viitattu 5.12.2023)

UX- ja UI-suunnittelu – mitä ne ovat ja mikä rooli niillä on verkkosivu- ja ohjelmistoprojektissa?: https://www.hurja.fi/blogi/ux-ja-ui-suunnittelu-mita-ne-ovat/ (viitattu 5.12.2023)

What is the difference between UX and Service Design and why UX alone is not enough: https://attentioninsight.com/what-is-the-difference-between-ux-and-service-design-and-why-ux-alone-is-not-enough/ (viitattu 5.12.2023)

UX vs. Service Design: https://www.nngroup.com/articles/ux-vs-service-design/ (viitattu 5.12.2023)

Service Design and UX Design, close but not the same thing: https://www.linkedin.com/pulse/service-design-ux-close-same-thing-assist-digital/ (viitattu 5.12.2023)


Kuvaajat Unsplash.com (ensimmäisestä viimeiseen):

Modestas Urbonas (artikkelikuva)

Sigmund

Timothy Cuenat

Jason Goodman

Timon Studler

(Anni Koivisto, omakuva)

Näin vastuullisuustyökalupakki syntyi ja lanseerattiin

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiö toteuttaa yleishyödyllisiä muotoiluprojekteja, muotoilun käytön neuvontaa ja tapahtumajärjestelyjä. Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat.

Yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen apua vastuullisuusviestintään ja hankkeella Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja, niiden huomiointia ja edistämistä yrityksissä. Kehittämishankkeessa edistettiin vastuullisuuteen matalan kynnyksen lähestymistä ja helpotettiin vastuullisuusviestintää yrityksissä uudella, innovatiivisella tavalla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään yritysten ymmärrystä vastuullisuudesta, sen toteutumisesta ja tavoitteista.

Vastuullisuustyökalujen ja kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutettiin Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Hankkeen ohjausryhmässä Säätiön hallituksen lisäksi olivat Elina Aakko ja Sanna Tuominen Päijät-Hämeen Liitosta sekä Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Alla hankkeen kuukausittaiset edistymisaskeleet.


Tammikuu – hankkeen käynnistys ja suunnittelun aloitus

Hanke käynnistettiin vastuullisuuteen tutustumisella ja syvemmällä perehtymisellä jo olemassa oleviin vastuullisuuskuvituksiin ja ohjeistuksiin. Hankkeen projektitiimi oli rekrytoitu muotoilualan kouluista ja suunnittelu alkoi Muotoilusäätiön projektikaavion mukaisesti. Projektitiimissä työskenteli Janna Rissanen, Anna Jokinen ja Pekka Valla. Ohjaajana hankkeessa toimi Muotoilusäätiöltä Heli Pöyry ja projektikoordinaattorina Anni Koivisto. Hankkeelle laadittiin vuosiaikataulu ja jaettiin vastuutehtävät.


Helmikuu – kilpailutus ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 16.2. Kokouksessa esiteltiin siihen asti tehty suunnittelutyö, hankkeen aikataulutus ja pyydettiin palautetta.

Helmikuussa keskityttiin Muotoilusäätiön verkkosivuille tulevan materiaalipankin suunnittelutyöhön ja ohjeistusten laatimiseen. Suunnittelussa hyödynnettiin Muotoilusäätiön projektikaaviota.

Kilpailutus materiaalipankin verkkosivutoteutuksesta jatkui ja potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa pidettiin palavereja. Ensimmäisten lanseeraustapahtumien ja -materiaalien suunnittelu aloitettiin Lahti Design Weekille.


Maaliskuu – verkkoalustan suunnittelua työkalupakille

Materiaalipankin tekninen toteuttaminen alkoi. Samalla työstettiin alustan sisältöjä. Kilpailutuksen materiaalipankin toteutuksesta voitti Groteski. Tässä vaiheessa vastuullisuuskuvitukset olivat jo suunniteltu.

Lanseeraussuunnittelua edistettiin Lahti Design Weekille ja WOW-vastuullisuusnäyttelyyn. Vastuullisuuden kuvituksista tuotettiin projektitiimin toimesta markkinointivideo.

Lanseeraustapahtumaa alettiin markkinoimaan muun muassa Business Events Lahdessa ja Lahti Design Weekillä tapahtuvasta lanseerauksesta laadittiin myös lehdistötiedote.


Huhtikuu – kohti materiaalipankin lanseerausta

Huhtikuussa työstettiin lanseerauksessa nähtäviä vastuullisuushankkeen tekstisisältöjä ja materiaalipankkia Suomen Muotoilusäätiön verkkosivuille. Lanseeraustapahtumien suunnittelu oli hyvässä vauhdissa.

Lanseerausmateriaalit valmistuivat huhtikuun aikana. Kilpailutetuista painotaloista yhteistyökumppaniksi valikoitui Markkinointitarvike, jossa painatettiin kaikki vuoden aikana käytetyt lanseerausmateriaalit.


Toukokuu – lanseeraustapahtumat alkavat

Vastuullisuustyökalupakki lanseerattiin Lahti Design Weekillä WOW-vastuullisuusnäyttelyssä ja yritysseminaarissa 11.5. Näyttely pidettiin 11.-17.5. Vastuullisuustyökalupakin sisältöä esiteltiin päivittäin osana muuta vastuullisuuteen liittyvää näyttelyohjelmaa.

Lue lisää, mitä WOW-vastuullisuusnäyttely piti sisällään.

Loppukuusta vastuullisuustyökalupakki esiteltiin AEL-säätiön kevätseminaarissa Kampin Innovation Homessa.


Kesäkuu – syksyn tapahtumakauden valmistelua

Jatkettiin syksyn lanseeraustapahtumien suunnittelua. Kesäkuussa oli vahvistunut jo osallistuminen Habitareen Helsingin Messukeskuksessa ja Marketing Finlandin tulevat yhteistyöluennot.


Heinäkuu – projektin puolivälin tilannekatsaus

Kevään suunnitteluosuudet ja lanseerausmateriaalit olivat kaikki valmiina. Välitilinpäätöksessä huomioitiin, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja budjetissa oltiin pysytty. Ennen kesälomia kaikki raportointi hoidettiin ajan tasalle.


Elokuu – syksyn tapahtumakausi käynnistyy

Tapahtumien ennakkomarkkinointi aloitettiin, muun muassa Habitare ja Marketing Finland. Tapahtumamateriaalien työstöä ja ohjelmien suunnittelua. Luentomateriaalien valmistelua ja tapahtumatiimien kouluttamista.


Syyskuu – Habitare Helsingin Messukeskuksessa

Muotoilusäätiö oli yksi Habitaren pääyhteistyökumppaneista 13.-17.9. Säätiön oma 60 neliön osasto kietoutui vastuullisuustyökalupakin ympärille ja Muotoilusäätiön tietoiskut vastuullisuustyökaluista pidettiin päivittäin Habitaren lavalla.

Lue lisää, miten Suomen Muotoilusäätiö näkyi Habitaressa.


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut ja Vastuullisuus-workshop

Lokakuun alkupuolella järjestettiin Inhimillinen johtajuus – tapahtuma, jossa esiteltiin vastuullisuustyökalupakkia ja pidettiin Vastuullisuus-workshop kuvitusten pohjalta.

Helsingin Kirjamessut olivat 26.-29.10. Säätiö esitteli osastollaan vastuullisuustyökalupakkia ja järjesti osallistavaa ohjelmaa messukävijöille.

Lue lisää, mitä Kirjamessuilla tapahtui.


Marraskuu – verkkoluentoja

Marraskuussa pidettiin webinaareja vastuullisuustyökalupakista muun muassa Ornamolle 1.11, LAB Muotoiluinstituutille 6.11 ja Marketing Finlandille 16.11. Marketing Finlandin webinaarissa keskityttiin siihen, kuinka muotoiluajattelu on osana markkinointia.

Marraskuun loppupuolella aloitettiin hankkeen päättämisvalmistelut.


Joulukuu – ohjausryhmän kokous ja tapahtumia

Vastuullisuustyökalupakki mukana 12.12 Luovat! – tapahtumassa yhteistyössä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen TE-toimiston kanssa. Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidetään 13.12, jonka jälkeen lopullinen hankeraportointi valmistuu Päijät-Hämeen Liitolle.


Kokemuksia Uusien vastuullisuustyökalujen lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin – hankkeesta

Kevät meni suunnitteluvaiheen merkeissä, jolloin onnistuimme luomaan kattavan jatkopäivitettävän verkkoportaalin vastuullisuuskuvituksille ja ohjeistuksille. Syksy meni lanseeraustapahtumien merkeissä, jotka jakautuivat tasaisesti loppuvuodelle. Tavoitimme tapahtumissa n. 600 yritystä ja n. 5000hlöä. Yhteiskävijämäärä tapahtumissa oli 137 000, mutta tähän vaikuttavat Helsingin Messukeskuksen suuret kävijäluvut. Onnistuimme hankkeessa aikataulutuksessa ja kaikkien hanketoimenpiteiden toteutuksessa. Tällä hetkellä työkalupakissamme on vieraillut vajaa 4000 kävijää.  

Palautteen pohjalta hankkeessa olisi paljon potentiaalia jatkokehitykselle. Olemme saaneet tapahtumissa ja sähköpostitse lisäystoiveita ja jatkokehitysideoita työkalupakkiin.

Hankkeessa lanseeratut materiaalit ovat saatavilla hankkeen päättymisenkin jälkeen ja niistä tiedotusta ja eteenpäinviemistä jatketaan resurssien mahdollistamalla tavalla. Hankkeelle on haettu jatkosuunnitteluapurahaa mm. AEL-Säätiöltä ja Vastuullisuuskulttuurinedistämisapurahaa Suomen Kulttuurirahastolta vuodelle 2024. Apurahat ovat erittäin kilpailtuja ja jäämme odottamaan päätöksiä. Jatkotoimenpiteet riippuvat saatavista resursseista. Materiaalipankkiin pääset tästä.


Muotoilusäätiön vastuullisuustyökalupakin lanseeraustapahtumat vuonna 2023

Lahti Design Week 11.-17.5.
AEL-vuosiseminaari 29.5.
Marketing Finland webinaari 17.8.
Habitare 13.-17.9.
Vastuullisuus-workshop 5.10.
Helsingin Kirjamessut 26.-29.10.
Ornamon webinaari 1.11.
LAB-ammattikorkeakoulun tietoisku 6.11.
Marketing Finland luento 16.11.
Luovat!-tapahtuma 12.12.


Muotoilusäätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayrityksetyrityskumppanuusverkostoLahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Tee lahjoitus Säätiölle

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Suomen Muotoilusäätiö näkyi 88 000 kävijää tavoittaneilla Helsingin Kirjamessuilla

Suomen Muotoilusäätiö toi vastuullisuutta esille luovasta näkökulmasta Helsingin Kirjamessuilla 26.-29.10.2023. Säätiön 28 neliön osasto herätteli kävijöitä osallistavasti vastuullisuuden äärelle. Osasto koostui kuudesta eri pääohjelmasta. Kirjamessujen tämän vuoden teema oli valta. Valtaan liittyy aina myös vastuullisuuden näkökulma. Säätiö halusi herätellä kävijöiden ajatuksia vallan ja vastuullisuuden välillä.

Messulavoilla käytiin yli 900 keskustelua ja paikalla oli yli 1000 esiintyjää Suomesta sekä ulkomailta. Nelipäiväinen tapahtuma tavoitti huikeat 88 000 kävijää.


Valta tuo vastuun, vastuu mukanaan vastuullisuuden

Muotoilusäätiö oli mukana Kirjamessuilla osallistavalla ja ajatuksia herättävällä vastuullisuusosastolla. Osastolla sai vinkkejä vastuullisuusteoista kertomiseen Säätiön vastuullisuussymbolien avulla.

Osastolla juteltiin Muotoilusäätiön palvelutarjonnasta yrityksille ja organisaatioille. Muotoilusäätiön ydintehtävä on auttaa yrityksiä menestymään muotoilun käytön avulla. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää tapahtumia, koordinoi muotoiluprojekteja opiskelijatöinä sekä toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä. Säätiön kotikaupunki on Lahti ja toimialue koko Suomi.


Monipalarahit ensimmäistä kertaa esillä

Osaston kalusteyhteistyökumppanina oli Sisuwood, jonka monipala-rahit ovat suunniteltu turvallisiin kasvu- ja oppimisympäristöihin yhteistyössä Muotoilusäätiön kanssa. Kalusteita pystyy yhdistelemään yli 10 eri tavalla ja tuotesarjaan kuuluu neljä eri monitoimikalustetta.


Kuvitukset herättelijänä vastuullisuusviestintään

Muotoilusäätiön kuvaseinä herätti pohtimaan yritysten tekoja ja roolia vastuullisuuden ympärillä. Kuvitukset on suunniteltu tehostamaan vastuullisuusviestintää informaatiomuotoilun kautta. Kuvitukset voi ladata vapaaseen käyttöön Säätiön verkkosivuilta materiaalipankista.


Lahden alueen vanhoille esitteille uusi elämä yhteistaideteoksessa

Osaston yhteistaideteos keräsi katseita ja messukävijöitä ympärilleen. Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai halutessaan osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla Lahden alueen kulttuurikohteiden esitteille vielä kerran uuden elämän.


Messuhatut herättivät huomiota

Kirjamessut ja viikonlopun Halloween inspiroivat myös messuhattujen valmistukseen. Hattujen rakentamisesta pidettiin työpajoja messujen ajan Säätiön osastolla. Hatut olivat rakennettu samoista aihioista kuin yhteistaideteoskin, eli Lahden alueen kulttuurikohteiden vanhoista esitteistä.


Tykkäyskopista inspiraatiota arjen vastuullisuuteen

Tykkäyskopin ideana on siirtyä vastuullisuuslupauksista tekoihin. Koppi mahdollisti ihmisten tutustumisen arkisiin vastuullisuustekoihin ja vinkkeihin, jotka oli laadittu yhdessä Lahden kaupungin ympäristöasiantuntijoiden kanssa.

Teot olivat sellaisia, joita jokainen voi toteuttaa arjessaan. Tykkäyskoppi oli kuvitteellinen Instagram-näkymä, jossa jokainen sai käydä tykkäämässä manuaalisesti sydäntarroilla omasta vastuullisuuslupauksestaan.


Helsingin Kirjamessut olivat täynnä hienoja kohtaamisia

Suomen Muotoilusäätiö kiittää kaikkia kävijöitä, Messukeskusta ja Kirjamessuja monipuolisesta tapahtumasta. Muotoilusäätiön osallistumisen tapahtumaan mahdollisti Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoitushanke. Kirjamessut toimivat osana hanketta Säätiön vastuullisuudenkuvituspankin lanseeraustapahtumana. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayritykset, yrityskumppanuusverkosto, Lahden kaupunki sekä hankkeet ja avustukset.

Oletko kiinnostunut tapahtumayhteistyöstä Muotoilusäätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn heli.poyry@designfoundation.fi ja 0401570049.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Muotoilusäätiö näkyi virallisena kumppanina Suomen johtavassa designtapahtumassa Habitaressa

Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 13.-17.9.2023. Tämän vuoden teema Yhdessä/ Together nosti esiin yhteenkuuluvuuden tunnetta haastavien aikojen keskellä. Sen ohella teema käsitteli maailman murrosta, ja sitä, miten meidän on yhdessä pohdittava uusia näkökulmia kuluttamiseen ja asumiseen. Messukeskuksen sanoin, meillä on tällä hetkellä tarve tuntea yhteenkuuluvuutta, sekä velvollisuus pitää yhdessä toisistamme ja luonnosta huolta.

Suomen Muotoilusäätiö oli Habitaren virallisena yhteistyökumppanina osallistavalla 60m2 vastuullisuusosastolla ja järjestämällä ohjelmaa Habitaren lavalle. Muotoilusäätiön päivittäisten tietoiskujen lisäksi Säätiön kutsumina puhujina tapahtumassa oli Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom ja Postin designjohtaja Marjukka Mäkelä. Muotoilusäätiö tarjosi yrityskumppaneilleen lisäksi kutsuvierastilaisuuden, kutsulippuja ja osallistumisetuja tapahtumaan.

Katso videolta Suomen Muotoilusäätiön osastosisältö, jonka tiivistää toimitusjohtaja Heli Pöyry. Kuvatuotanto Helsingin Kuva.

Muotoilusäätiön osasto koostui viidestä pääohjelmasta

Säätiön opiskelijaprojektitiimin toimesta toteutettu osasto oli jatkoa Lahti Design Weekin WOW-vastuullisuusnäyttelylle. Vastuullisuutta peilattiin Utopia & Dystopia -installaation kautta ja kävijät saivat vinkkejä vastuullisuusteoista kertomiseen Säätiön vastuullisuussymbolien avulla. Tykkäyskopissa oli matalan kynnyksen ehdotuksia yksilön arjen vastuullisuuteen. Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen esitteille vielä kerran uuden elämän.


Yhteistaideteokseen osallistui yli 1000 messukävijää

Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen kulttuurikohteiden ja LAB-ammattikorkeakoulun esitteille vielä kerran uuden elämän.

Valmiit origamiohjeet olivat antamassa inspiraatiota, mutta taideteokseen osallistumisessa kannustettiin vahvasti vapaaseen ideointiin. Teosta ympäröivät Iskun ylijäämämateriaalista valmistetut Kivikko-rahit.


Dystopia teos -rikkoutuneiden peilien maailma

Installaatiossa käsiteltiin epäjärjestyksen, rauhattomuuden ja vastuuttomuuden symboleja- esineitä, jotka ovat luotu tarkoitusta varten ja jotka ovat menettäneet tarkoituksensa. Huoneen tunnelmaa korosti Janneblancon AR-teos, jonka taakse kätkeytyi tuhojen ja katastrofien maailma. Muotoilija Janne Autio oli paikalla kertomassa teoksestaan, lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja rikkoutuneiden peilien maailmasta.


Utopia teos – tulevaisuuskuvia

Huoneessa pyöri tekoälyn generoima tulevaisuuskuva siitä miltä urbaanin ympäristön kestävä skenaario voisi näyttää. Kuvakoosteen mukaan ihanteellisesta tulevaisuudesta ei löytynyt saasteita, roskaa eikä katastrofeja, mutta suureksi yllätykseksi ei myöskään ihmisiä. Osa messukävijöistä totesi, että ehkä niin voisi olla parempi.

Yksi asia on varma jonka haluamme tulevaisuudessamme säilyttää ja se on suomalainen puu. Huoneessa oli esillä Janna Rissasen ja Sanna Rytkösen opinnäytetyönään suunnittelemat sydänpuu-tuolin prototyypit. Männyn sydänpuusta suunnitellut tuolit ovat harvinaisuus, sillä huonekaluteollisuudessa sydänpuu materiaalina on tuntemattomampi.


Vastuullisuussymboliikkaa -Kuvituksilla vastuullisuustekojen nostoja

Muotoilusäätiön tämän vuoden laajin projekti oli suunnitella ja lanseerata vastuullisuuden kuvituspankki yritysten vapaaseen käyttöön. Suunnittelu toteutettiin AEL-apurahalla ja lanseeraus Päijät-Hämeen Liiton AKKE-rahoituksella.

Miksi yrityksen kannattaa tehdä vastuullisuusteot näkyväksi? Vastuullisuusraportit ja strategiat ovat yritykselle tärkeitä, mutta viestinnällisesti haastavaa luettavaa suurelle yleisölle. Näyttämällä vastuullisuustekosi luot luottamusta ja läpinäkyvyyttä, sekä tuot ilmi yrityksesi kehittämishalun. Kuvituksia voi käyttää vapaasti vastuullisuusteoista kertomiseen.

Vastuullinen yritys ymmärtää oman toimintansa vaikutukset ympäristöön, talouteen, ihmisiin, koko yhteiskuntaan ja yhteiseen planeettaamme. Yrityksen vastuullisuus ei ole lisäarvo vaan itseisarvo, jonka tiedostaminen ja läpinäkyvyys on elinehto kestävässä liiketoiminnassa. Lue lisää ja lataa symbolit


Tykkäyskoppi – vastuullisuuslupauksista tekoihin

Ohjelma mahdollisti ihmisten tutustumisen arkisiin vastuullisuustekoihin, jotka oli laadittu yhdessä Lahden kaupungin ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Teot olivat sellaisia, joita jokainen voi itse arjessaan helposti toteuttaa. Tykkäyskoppi oli kuvitteellinen Instagram-näkymä, jossa jokainen sai käydä tykkäämässä manuaalisesti sydäntarroilla omasta vastuullisuuslupauksestaan.


Muotoilusäätiön tietoiskut FOLK-lavalla

Habitaressa kuultiin Muotoilusäätiön palvelutarjonnasta yleishyödyllisenä muotoilunedistäjänä yrityskentässä ja tutustuttiin kaikille vapaaseen käyttöön suunniteltuihin vastuullisuuskuvituksiin. Tietoiskut ja puheenvuorot piti Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry. Säätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayritykset, yrityskumppanuusverkosto, Lahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Suomen Muotoilusäätiö kiittää yhteistyöstä

Habitare oli kokonaisuudessaan täynnä inspiroivia kohtaamisia. Kävijöitä tapahtumassa oli 41 563. Lauantaina kävijämäärä ylsi suurimpaan lukemaan, peräti 11 061 kävijään yhdessä messupäivässä. Muotoilusäätiön osastolla kävi juttelemassa yli 2000 messukävijää ja installaation rakennukseen osallistui n. 1000 henkilöä, joista osa oli Habikids-kierroksella mukana olevia lapsia. Säätiön järjestämät tietoiskut ja luennot tavoittivat satoja kuulijoita. Suomen Muotoilusäätiö kiittää kaikkia osallistujia, kävijöitä, Messukeskusta ja Habitarea monipuolisesta tapahtumayhteistyöstä. Muotoilusäätiön osallistumisen tapahtumaan mahdollisti Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoitushanke. Habitare toimi osana hanketta Säätiön vastuullisuudenkuvituspankin lanseeraustapahtumana.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Nähdään kirjamessuilla

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Muotoilusäätiön WOW-vastuullisuusnäyttely Lahden kaupungintalolla Lahti Design Weekillä 2023

Suomen Muotoilusäätiö toteutti Lahden kaupungintalolle Fellmanniaan WOW-vastuullisuus näyttelykokonaisuuden Lahti Design Weekillä 11.-17.5.2023, jossa nostettiin esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta. Näyttely järjestettiin kaikille kohderyhmille sopivana tapahtumana ystäväporukoista yrityksiin ja yhteisöihin. Se toimi mukavana, erilaisena ja avoimena kohtaamispaikkana Lahti Design Weekin ajan. Mukana näyttelyn toteutuksessa Muotoilusäätiön kanssa oli Lahden kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu, JunnuYliopisto, Ateriasisko ja joukko paikallisia yrityksiä.


WOW-vastuullisuusnäyttely koostui yli kymmenestä osasta ja osallisti mukaan yli 20 paikallista yritystä

Näyttely sisälsi taidetta, vastuullisuustekoja ja vinkkejä. Siellä lanseerattiin Suomen Muotoilusäätiön vastuullisuuden kuvituspankki kaikkien vapaaseen käyttöön. Mukana vastuullisuusnäyttelyssä oli mm. paikallisia vastuullisia tuotteita, Ateriasiskon Pop-Up kahvila, LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka workshop, JunnuYliopiston vesitutkimuspaketti, Salpakierron lajittelupiste, Instawall, Mankeli-installaatio Ekopelilounge ja yhteistaideteos-installaatio.

Näyttelytoteutuksen ydintiimiin Suomen Muotoilusäätiötä kuului kuraattori Heli Pöyry, apukuraattori Liuba Sidorova, sekä muotoilijat Anni Koivisto, Pekka Valla, Anna Jokinen ja Janna Rissanen. Näyttelyn mahdollistivat Lahden kaupungin lisäksi tiivis kaluste-, suunnittelu ja toteutusyhteistyö Anniina Harjapään ja Seesam Tsokkisen kanssa LAB-Muotoiluinstituutista.

Näyttelyn lisäksi Suomen Muotoilusäätiö ja Lahden kaupunki tarjosivat Lahti Design Weekilla näyttelyn avajaisten yritysseminaarin Fellmanniassa ja Yrjö Kukkapuro-luennon Kaupunginteatterilla.


Lahti Design Week- infopiste ja lounge

Muotoilusäätiön projektitiimi ja LAB-ammattikorkeakoulun harjoittelijat ohjasivat vierailijoita tapahtumaviikon ohjelmien pariin.

Lahti Design Weekilla oli yhteensä 27 tapahtumaa, joita järjestämässä oli yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Muotoilusäätiö, Lahden kaupunki, Visuaalisten taiteiden museo Malva ja Ladec. Lahti Design Week järjestetään joka toinen vuosi ja seuraava tapahtuma toteutuu vuonna 2025.


Avajaiset #yritysseminaari 11.5.2023

Yritysyleisölle suunnatussa Lahti Design Week-avajaisseminaarissa lanseerattiin kaikille vapaaseen käyttöön suunnattu vastuullisuuden kuvituspankki, tutustuttiin WOW-vastuullisuusnäyttelyn tarjontaan ja kuultiin inspiroivia puheenvuoroja paikallisilta yrityksiltä erilaisiin vastuullisuusaiheisiin liittyen.

Puhujina toimivat Lahden kaupungin elinkeinojohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw, Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry, Teerenpelin omistaja Anssi Pyysing, LAB Muotoiluinstituutin johtaja Tytti-Lotta Ojala, Oilonin Digital business manager Michele Danelon ja Iskun Vastuullisuusjohtaja Kaisa Vuori. Seminaari päättyi verkostoitumis- ja cocktailtilaisuuteen, sekä WOW-vastuullisuusnäyttelyn avajaisiin.


Miksi mankeli?

Näyttelykierrokset lähtivät liikkeelle Mankeli-esittelystä. Mankeli edustaa Lahdessa tapahtunutta kuluttajatottumusten muutosta. Kyseessä on sähköavusteinen matalalla kynnyksellä vuokrattava yhteiskäyttöpyörä, jonka nimi valikoitui äänestyksessä kaupunkilaisten kesken. Urheilukaupunkinakin tunnettu Lahti haluaa kannustaa kaupunkilaisia aktiivisempaa arkea kohti.

Mankeli-installaation vieressä kävijöillä oli mahdollisuus ladata omaa kännykkäänsä polkupyörällä polkemalla.


Tarvitsetko rohkaisua?

Vaikka onkin tärkeää puuttua teollisuuden ja maatalouden päästöihin, yksilön toiminnoilla on myös merkittävä vaikutus ympäristöön. Ihmiset tekevät usein päätöksiä ja toimivat tottumustensa ja rutiiniensa perusteella pikemmin kuin tietoisina ja harkittuina valintoina. Siksi tottumusten ja rutiinien muuttaminen voi olla ratkaiseva tekijä kestävän käyttäytymisen edistämisessä ja ympäristövaikutusten vähentämisessä.

Toteutuksen ja osallistavan visualisoinnin toteutti Muotoilusäätiön projektitiimi yhdessä Lahden alueen ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Teoksessa korostuivat teot, joita jokainen henkilö voi itse toteuttaa ja jolla voi vaikuttaa. Teos on saanut jatkoa kutsuohjelmana tykkäyskopin muodossa muissakin tapahtumissa.


Hiukka 2.0: Hiuksen matka uudeksi materiaaliksi

Hiusjätettä syntyy valtavasti vuosittain. Jätteenä kyseiset kuidut ovat hukkaan heitettyä potentiaalia. Kiertotalouden mukaisen ajattelun tavoin jätettä tulisi vähentää ja materiaaleja hyödyntää mahdollisimman pitkälle.

LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka 2.0 -hankkeessa on tutkittu hiukkamaton käyttöä öljynpuhdistuksessa. Hiukkamatto on hiuksesta ja koirankarvasta valmistettu huovutettu kokonaisuus, jolla on mahdollisuuksia sitoa itseensä moninkertaisesti esimerkiksi öljyä.

Hankkeessa on tutkittu myös hiukkamaton käyttömahdollisuuksia esimerkiksi hius-biomuovin valmistukseen.

Hiukka-workshopissa ihmiset pääsivät kokeilemaan mattojen tekemistä ja tutustumaan hankkeeseen.


Varjoni kaupungissa -Muotoilusäätiön videoteos Lahdesta

Varjoni kaupungissa oli abstrakti videotaideteos, joka mietti yksilön roolia Lahden urbaanissa ympäristössä. Omaa vaikutusta kaupunkiin on hyvä pysähtyä miettimään. Tässä näyttelyssä sen pystyi tekemään kätevästi teoksen äärellä, kiireettä. Videoteoksessa pohdittiin myös ihmisen roolia kuluttajana ja kulkijana. Otatko vai jätätkö? Videon tuotti Muotoilusäätiön projektimuotoilija Anni Koivisto. Katso video


JunnuYliopiston Vesitutkimuspaketti

Eskareiden Vesitutkimuksia osio sisälsi Muotoilusäätiön tuottaman videon aiheesta, vesitutkimuksia tutkimuspaketin ja kävijöille mahdollisuuden testata eri aineiden pH-pitoisuuksia.

Kyseessä on ensimmäinen Lahden JunnuYliopiston pilottivaiheeseen edennyt kokonaisuus. Lahti haluaa innostaa ja kannustaa jo lapsia ja nuoria kriittiseen ajatteluun sekä herätellä kiinnostusta tieteeseen ja korkeakouluopintoihin. Eskareiden Vesitutkimuksia – kokonaisuudessa tutustutaan siihen, kuinka vesi on kaiken elämän edellytys.


Salpakierron lajittelupiste

Salpakierron lajittelupiste mahdollisti kierrättämisen harjoittelun hauskalla tavalla. Lattialla olevat roskat kerättiin roskapihdeillä niille kuuluvaan roska-astiaan.

Salpakierto on osa Lahden kaupunkikonsernia ja se tarjoaa yhdyskuntajätehuollon palveluja. Muotoilusäätiö kutsui Saplakierron mukaan näyttelyyn osallistavaksi ohjelmaksi. Lajittelua ohjasi Säätiön projektimuotoilijat, jotka myös toimivat näyttelyopastajina koko tapahtuman ajan.


Lahden kaupungin vastuullisuustekoja

Tässä osiossa oli nostoja Lahden kaupungin vastuullisuusteoista Suomen Muotoilusäätiön koostamana kokonaisuutena. Lahti on ollut yksi edelläkävijöistä toteuttamassa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa ympäristön hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla ja äärimmäisen köyhyyden lopettaminen.

Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021, jonka lisäksi se pääsi itseoikeutetusti Euroopan 100 hiilineutraalin ja älykkään kaupungin joukkoon. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025.


Miltä Lahti tuntuu kuvitettuna? – Projektiesittely

WOW-vastuullisuusnäyttelyssä nähtiin Suomen Muotoilusäätiön yksi projektiesittely, joka toteutettiin Lahden kaupungille kesällä 2022.

Lahti sisältää tuhansia eri tarinoita. Ketkä ovat tarinoiden päähenkilöitä? Suomen Muotoilusäätiö toteutti muotoilullisesta näkökulmasta lahtelaisuutta ilmentävän kuvitusprojektin kaupungin vapaaseen käyttöön. Projektin tavoitteena oli toteuttaa kaupungin identiteettiä välittävä kuvitusta. Lopputulemana kuvitettiin yli 300 paikallisuutta ilmentävää kuvaa. Kuvat ilmensivät rakennuksia, kasveja, kaupungin asukkaita, opiskelijoita, taidetta, kohteita ja eläimiä. Muotoilun avulla voidaan löytää tarinat kuvituksien kautta mille tahansa kontekstille. Tämän projektin toteutti Suomen Muotoilusäätiön opiskelijamuotoilijatiimi Anni Koivisto, Veera Tolonen ja Saulus Puukko. Projektin ohjasi Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry.


Dystopia

Näyttelyssä haluttiin kokeilla, miltä kestävän kaupungin paras mahdollinen skenaario voisi näyttää. Muotoilusäätiön projektitiimi kokosi ja tuotti teoksen.

Dystopiassa luotiin unohdettujen tavaroiden kautta kuvaa siitä, millaiseksi kaupunki voi muuttua, kun sen yhteiskunta on vastuuton. Installaatiossa käsiteltiin epäjärjestyksen, rauhattomuuden ja vastuuttomuuden symboliikkaa – esineitä, jotka on luotu tarkoitusta varten ja jotka ovat menettäneet tarkoituksensa. Mukana huoneessa oli Janneblancon kierrätysverhotaideteos, johon oli lisätyn todellisuuden avulla luotu taulun sisälle dystooppinen maailma.


Utopia

Utopiassa tekoälylle annettiin mahdollisuus generoida kuvia parhaasta mahdollisesta, kestävästä tulevaisuudesta. Toisin kuin synkkä dystopia, kestävässä utopiassa elämän monimuotoisuus kietoutuu kehityksemme parhaiden puolien ympärille. Tosin tekoälyn valitsema kuva tulevaisuudestamme herätti pelottaviakin ajatuksia, nimittäin generoidulta videolta uupui aidot ihmiset ja eläimet…

Teos: Suomen Muotoilusäätiö, Pekka Valla, Janna Rissanen, Liuba Sidorova ja Heli Pöyry


Mikä tekee tuotteesta vastuullisen?

Kestävän kulutus- ja tuotantomallin saavuttaminen tarkoittaa, että voimme tuottaa enemmän ja parempaa vähemmällä resurssien käytöllä ilman, että vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet käyttää näitä resursseja tai ihmiskunnan elinkelpoisuutta.

Paikallinen liiketoiminta on tärkeä osa tätä kehitystä. Kyseisessä osiossa tutustuttiin valikoituihin paikallisiin tuotteisiin ja kerrottiin, kuinka vastuullisuus on jo osa tuotetta.

Esillä olleet yritykset olivat Fazer, Luhta, Lunawood, Stala, Teerenpeli yhtiöt, Sari Kettunen Art, Isku, Summanen, Wiitta, Nukeri, HVL, Anne Myyry, Hietalan tila 1544, Rouhis, Kankurin Ilo ja Kinnarin Tila.

Paikallisten yritysten oli mahdollista ehdottaa tuotteitansa esille näyttelyyn alkuvuodesta 2023. Kokonaisuuden tuotti Suomen Muotoilusäätiö.


Vastuullisuuskuvitusten lanseeraus

Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja ja niiden edistämistä yrityksissä. Tästä syystä Säätiö toteutti kaikkien vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Siirry tästä materiaalipankkiin.

Projektitoteutuksen mahdollistivat AEL-Säätiön apuraha ja Päijät-Hämeen Liiton Akke-rahoitus. Itse Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppanit, sekä apurahat, hankkeet ja avustukset.

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet.


Ekopelilounge ja yhteistaideteos

Muotoilusäätiö kehitti yhteistaideteoskonseptin kiertotaloushengessä, jossa osallistettiin kävijöitä luomaan taidetta Lahden alueen kulttuurikohteiden vanhentuneista esitteistä. Esitteistä sai taitella mieleisiään muotoja ja liittää ne yhteiseen teokseen. Myös erilaisia origamiohjeita oli esillä herättämään inspiraatiota. Iskun ylijäämämateriaalista valmistetut Kivikko-rahit oli kutsuttu esille ekopeliloungeen. Tilassa oli mahdollista pelata Ekopoli-lautapeliä ja Sitran Megatrendikortteja.

Taideteoskonsepti sai jatkoa syksyllä Habitaressa ja Helsingin Kirjamessuilla.


Positiivista palautetta näyttelykokonaisuudesta

Kommentteja saatiin reilusti kävijöiltä white boardin avulla. Näyttelyssä vieraili paikan päällä viikon aikana vajaa 600 kävijää ja oheisohjelmat mukaan luettuna tapahtumissa vieraili n. 800 kävijää. Aktiivinen sometus videoiden kautta tavoitti viikon aikana yli 4000 katsojaa. Kootusti palautteista tärkeimpänä nostona oli mielenkiintoisuus, monipuolisuus ja ajatusten herättely. Näyttely poiki syksyllä jatkoyhteistyötä Helsingin messukeskukseen Habitareen ja Kirjamessuille.


Yrjö Kukkapuro – luento Lahden kaupunginteatterissa 16.5.2023.

Suomen Muotoilusäätiö koordinoi ainutlaatuisen luennoitsijavieraan Lahden kaupunginteatterille. Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom kertoi isänsä urasta ja luovuudesta teatterissa. Lahden kaupunginteatteri täyttää tänä vuonna 40-vuotta ja Kukkapuro liittyy vahvasti teatterin sisustusarkkitehtuuriin. Kukkapuron suunnittelemat Pilvi-tuolit ovat näkyvä osa teatterin sisustusta.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Hiusmuotoilijasta palvelumuotoilijaksi -Anna Jokinen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Anna Jokinen, joka opiskelee muotoilua Xamk Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.


JUURET JA JATKUMO
70-luvun lopussa alkoi elämäni. Elämä jonka eväät ovat tuoneet juuri tämän artikkelin ääreen. Ja joka on juuri oivaltanut muotoilun moninaisuuden ja äärettömyyden, ja sen kuinka tyhjää, eleetöntä ja kypsymätöntä kaikki olisi ilman muotoilua, sen prosesseja ja muotoiluajattelua. Olisiko edes ylipäänsä elämää enää, ilman jatkumoa? Jatkumoa ilman kehitystä ja kehitystä ilman muotoilua voisi kutsua vain muutokseksi. Muutokseksi, joka ei antaisi mitään toivoa edes paremmasta, eikä välttämättä johtaisi elämää lainkaan eteenpäin.



OLENKO IKINÄ EDES MIETTINYT MITÄ AMMATTIA HALUAN OIKEASTI TOTEUTTAA?
Lapsuudestani muistan voimakkaana halun upottaa kädet hiusten sekaan, muotoilla kampauksia, leikkauksia ja värjäyksiä ystävilleni, perheelleni ja suvun naisille. Se oli todella inspiroivaa ja luovaa. Näin yli 20 vuotta kampaajana toimineena on suorastaan häkellyttävää ajatella kuinka kukaan ystävistäni on voinut antaa 13-vuotiaan tehdä kemiallisia hiuskäsittelyjä, permanentteja puoleen selkään asti ulottuville hiuksilleen? Kuinka kaikki ovat antaneet tuon samaisen teinin tarttua saksiin ja väripurkkeihin? Leikata hiuksiin muotoja ja muotolinjoja, kokeilla hiusvärejä vailla mitään ymmärrystä, ja täysin ilman minkäänlaista pelkoa riskeistä ja epäonnistumisista. Voidaan näin jälkikäteen kyllä todeta, kuinka hyvä onnista luovuuteni on jo tuolloin ollut, sillä taitoa siihen, näkemystä lukuun ottamatta ei ole voinut liittyä.

Se, että minusta tuli kampaaja ei ollut kenellekään yllätys. Enhän ollut edes itse antanut itselleni koskaan mitään muuta mahdollisuutta, edes ajatuksen tasolla, mikä muu minusta voisi tulla isona?
Toisen lapseni synnyttyä, yli 15 vuotta jo kampaajayrittäjänä toimineena kesäyön valoisina vauvansyöttötunteina ensimmäistä kertaa elämässäni sain mietteen, että olenko ikinä edes oikeasti miettinyt mitä elämässäni haluan ammatillisesti toteuttaa, olen vain luottanut siihen itsestäänselvyyteen, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin kampaaja?


Sillä samalla minuutilla valintojani kyseenalaistaessani lävähti puhelimeeni somemainos visuaalisen markkinoijan koulutuksesta ja siitä mitä kaikkea se pitää sisällään. Innostuin heti ja aamuun mennessä olin jo sängyn pohjalta vauva kainalossa selvittänyt, että Lahden Salpauksessa alkaa markkinointiviestinnän visuaalisen markkinoijan ammattitutkinnon opinnot. Aamulla ensimmäisenä hakemuskirje kouluun ja jo pian sen jälkeen jo sain kuulla, että opiskelupaikka on myönnetty ja koulutus alkaa lähiviikkoina.


KOHTI PALVELUMUOTOILUN OPINTOJA
Koulu oli ihanaa, täysin omaa aikaa uusien ja super kiinnostavien aiheiden ja ihmisten ympärillä ja vauvakin kulkeutui ruokatunnilla miehen tuomana kouluun ruokittavaksi. Uusi ammattitutkinto oli nopeasti taskussa ja opiskelusta intoutuneena opintoja oli pakko jatkaa kampaajantöiden ja vaate-edustustöiden ohella, tällä erää yrittäjän ammattitutkinnon parissa, jonka sain itse kustomoida kiinnostavista aiheista, kuten myynnistä ja markkinoinnista, tuotteistamisesta ja johtamisesta. Näiden opintojen lähestyttyä loppua kohden oli aika miettiä kokonaisvaltaisemmin, että mitä sitten ja mihin tämä opintokehityskaari voisikaan viedä tällä taustalla. Asiaa hieman pohdittuani ymmärsin, että selvä polku, johon tämä kaikki johtaa ja jossa saan hyödyntää ja kehittää jo kaikkea aiemmin kokemaani, on tietysti palvelumuotoilu. Puhumattakaan siitä miten kiinnostavalta tuo tuntui ja miten lähellä sydäntä ylipäänsä kaikki kehittäminen ja nimenomaan käyttäjälähtöinen kehittäminen olikaan.



RAJOITTUUKO LUOVUUS EPÄVARMUUTEEN?
Oma epävarmuus sai kyseenalaistamaan oman osaamisen ja pätevyyden muotoilijaksi, mutta itseni täysin yllätettyäni ja saatuani paikan Kouvolasta XAMKista ensimmäiseltä sijalta palvelumuotoilun opintoihin, lähdin rakentamaan uutta tulevaisuuden kuvaa itsestäni muotoilijana. Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että oma luovuuteni rajoittuu vain luovuuteen luovia itseni huijarina tilanteisiin ja paikkoihin, joita en koe osaamisellani ansaitsevani, mutta muiden muotoilijoiden kanssa paljon keskusteltuani olen onneksi huomannut, että HUH, meitä huijarisyndroomalaisiahan on kokonainen muotoilijoiden yhteisö täynnä!

Muotoiluun, muotoiluajatteluun ja muotoilun prosesseihin aivan hurahtaneena olen toiminut kuin hurmoksessa, tehnyt asioita, kuten osallistunut läheisiltäni salaa muotoilukilpailuun ja hakenut töihin paikkaan, johon en olisi ikinä voinut kuvitella pääseväni, saati kehdannut kertoa kenellekään etukäteen paikkaa hakevani. Mutta toisin kävi! Voitin Cutrin Muoto Design -kilpailun ja sain muotoilijan unelmatyöpaikan harjoittelun merkeissä Suomen Muotoilusäätiöltä. Syvä luotto muotoiluun ja siihen, että luova muotoiluajattelu vie ajatustani ja tunnettani eteenpäin ja muotoilun prosesseja läpi käyden voin huijata sekä itseäni että muita ja luovia itseni olemaan luova, saavuttaen sillä tilan, jossa myös minun on uskottava muotoilun voimaan ja siihen, että sen myötä myös minä voin kehittyä, olla luova ja sen turvin on hyvä rakentaa ja kehittää elämää lähes millä saralla tahansa muotoilun turvin


Anna Jokinen on Lahtelainen hiusmuotoilun yrittäjä, joka opiskelee parhaillaan palvelumuotoilua. Molemmat ammatit tukevat ja vahvistavat toisiaan.

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön vastuullisuussymbolit
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lahti Design Week WOW-Vastuullisuusnäyttely

Rakkaudesta karttoihin -Pekka Valla

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Pekka Valla, joka opiskelee muotoilua Metropolia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

INTOHIMONA KARTAT
Kartat ovat aina olleet minulle suuren intohimon ja mielenkiinnon lähde. Muistan vieläkin hyvin, miten erään videopelin mukana tuli taitettu A3:sen kokoinen kartta piirrettynä keskiaikaiseen tyyliin. Tämä paperi huokui mystiikkaa ja lumosi minut: täysin ylimääräinen osa toi itse peliin niin paljon lisää henkeä ja elämää. Olen tämän jälkeen ihaillut erilaisten fantasiamaailmoiden karttoja ja piirtänyt myös omiani täysin kuvitteellisista paikoista, ja olen huomannut mielenkiintoni sisällyttävän myös muunlaiset tietoa visualisoivat kuvalliset esitykset eli infografiikka.

Vaikka oma mielenkiintoni karttoihin onkin subjektiivista ja lähtöisin fantasiamaailmoista, niistä on tietenkin ollut myös oikeassa elämässä hyötyä. Jo kauan ennen nykyistä infografiikkaa karttoja käytettiin esimerkiksi merenkäyntiin, ja oikean informaation tarkkuus ja luotettavuus ei ollut pelkästään tärkeää vaan usein myös kriittinen tekijä elämän ja kuoleman välillä. Kun alus halusi paikasta A paikkaan B, navigointia auttoi jo olemassa olevaan tietoon vertaaminen kartasta, jotta valittu reitti olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen. Sotien ja taisteluiden lopputulos on samoin tavoin usein riippunut paikallisen maantiedon tuntemisesta, ja näissä asioissa ihmismuistiin luottaminen korvattiin kartoilla. On toki pakko sanoa, että monet historialliset kartat ovat taiteiltuja eli kauneus viety tärkeän viestinnän edelle, jolloin tarkoitusperä muuttuu informatiivisesta kuvasta taide-esineeksi.

Tämän lisäksi kartat ovat tarkentuneet ajan myötä ja monet niistä ovat voineet olla täysin harhaanjohtavia. Nykyaikana tarve fyysisille kartoille on toki vähentynyt, mutta suurin osa meistä käyttää esimerkiksi Google Maps-sovellusta päivittäin.


KARTTOJEN -JA YLEISTETYSTI INFOGRAFIIKAN ON TARKOITUS OPASTAA ”OIKEAAN SUUNTAAN”.
Niitä näkee huomaamattaan ihan jokapäiväisessä elämässä ja ne opastavat meitä ikään kuin alitajuntaisesti. Koska ihmisen aivot ovat hyviä tunnistamaan kuvioita ja trendejä, visuaalisuus helpottaa aivojemme kognitiivista kykyä saada informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että infografiikka on usein tehokkaampi antamaan meille tarvittavaa tietoa esimerkiksi tekstipalstaan verrattuna. Yleinen sanontahan on, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Digitalisaation ja joukkoviestinnän kehittyessä tämä visuaalinen tiedottaminen on yhä tärkeämpää, varsinkin oikean tiedon saaminen ja aiheen korrekti ymmärtäminen.

Infografiikalla voi paljastaa huijauksia, tulkita maailmaa ja jopa yrittää muuttaa sitä. Tässä tarvitaan silloin siis muun muassa muotoilijaa, vaikkapa sitten palvelun tai käyttöliittymän suunnittelussa. Alalla käytännöllisyys ja käytettävyys ovat tärkeitä avainsanoja onnistuneen tuotteen teetättämisessä. Muotoilijalle rooli infografiikassa voi esimerkiksi olla tärkeän tiedon läpituonti ja turhan, ylimääräisen tai hämmentävän tiedon poistaminen. Tiedon mahdollinen väärinymmärtäminen pitää minimoida ja tämä on usein infografiikan suurin ongelma: miten tuottaa mahdollisimman yksinkertaistettua kuvaa, joka samalla kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Tehokas ja toimiva infografiikka on silti myös visuaalisesti kihelmöivä ja huomiota herättävä – silmille siis mielekäs. Kauniit kuvat ovat yhtä mielenkiintoa herättäviä kuin niihin sisälletty informaatio. Kuten juuri minulle kävi, kun näin videopelin mukana tulleen taitellun kartan.


Pekka Valla on Suomen Muotoilusäätiöllä mukana yrityksille vapaaseen käyttöön tulevien vastuullisuussymbolien suunnittelussa, jossa hän pääsee käyttämään osaamistaan tiedon kuvittamisessa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto
Lahti Design Week 11.-17.5.

Vastuullisuussymbolien suunnittelu etenee

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilusäätiön toimialue on koko Suomi ja Säätiön kotikaupunki on Lahti. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille. 

Suomen Muotoilusäätiö suunnittelee, toteuttaa ja lanseeraa kaikille yrityksille avoimen vastuullisuustyökalupankin sisältäen vastuullisuussymbolit sekä ohjeistuksen vastuullisuustekoihin ja symbolien käyttöön vuonna 2023. Vastuullisuustyökalujen ja symbolien suunnittelu toteutetaan AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutetaan Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Työkalut lanseerataan Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä Lahti Design Weekillä toukokuussa ja jalkautustapahtumat jatkuvat koko vuoden. 


MONIPUOLISTA TAUSTAKARTOITUSTA
Tammikuussa esittelimme Säätiön tuoreimman projektitiimin, joka aloitti innokkaana vastuullisuussymbolien muotoilun 13.1.2023. Taustakartoitusvaiheen ja benchmarkkauksen jatkuttua tärkeä huomio oli muun muassa se, että vastuullisuudesta kerrottaessa sen yhteydessä ei käytetty juurikaan kuvitusta tai symboliikkaa, mutta tekstiä aiheen ympäriltä löytyi paljon. Löydetyt symbolit olivat suhteellisen saman tyylisiä ja teemat mukailivat toisiaan. Värimaailmasta erityisesti vihreä ja sininen olivat korostettuina vastuullisuudesta kerrottaessa. Taustakartoitusvaiheen alussa tutustuttiin myös eri toimijoiden raportteihin syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi. 

Verkosta löytyy valtava määrä symboliikkaa ja kuvitusta vastuullisuusteemaan. Yksi taustakartoituksen tehtävistä oli hahmottaa vaihtoehtoisia, yhtenäisiä kuvitustyylejä. Kuvassa poimintoja taustakartoituksesta.

YRITYS, LUO OMA VASTUULLISUUSTARINASI
Sloganiksemme muodostui “luo oma vastuullisuustarinasi”, sillä se oli osallistava ja heti ymmärrettävä. Lause koettiin punaisena ohjenuorana suunnittelulle. Projektin edetessä selkeys ja huomiota herättävyys nousivat symbolien arvopohjaksi. Mietittiin kuvia, jotka kertovat tarinan ja kaikenkattava sana suunnittelulle oli ennakointi. 

Taustakartoituksen aikana havaittiin, että symboliikassa käytettiin paljon viivaa kuvitustapana. Projektitiimi benchmarkkasi eri kuvitustyylejä ja innovoi vastuullisuussymbolien aihekokonaisuuksia ja sisältöjä kuvituksen näkökulmasta. Alettiin tekemään jo alustavia luonnoksia ja ajatusten vaihtamisen avulla saatiin projektia ripeästi eteenpäin. Samoihin aikoihin ryhdyttiin myös kartoittamaan tietoa ja ymmärrystä kuvitusten ympärille luotavasta verkkosivusta ja sen ulkoasusta. Verkkosivujen ulkoasusta luotiin kaksi konseptia ohjausryhmän kokoukseen. 

Yritysvastuun kuvittamisen aiheet jakautuvat ympäristövastuuseen, taloudelliseen vastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Suurin haaste suunnittelussa onkin, että kuvaava symboli kertoo heti nähtäessä tarinan ja kontekstin.


KOHTI LANSEERAUSTA
Hankkeeseen liittyen tammi- ja helmikuun aikana kilpailutettiin eri markkinointimateriaalien tuottajia ja teknisiä toteuttajia verkkosivuilta löytyvää latauspankkia koskien. Hankkeen aikana päädyttiin Webropoliin kyselyjen alustana ja luotiin kyselyt sekä ilmoittautumislinkit jo oleviin lanseeraustapahtumiin mm. Lahti Design Weekin avajaisseminaariin 11.5. Projektikoordinoinnissa suunniteltiin tuntiraportoinnin pohja, erittely ja seurantakäytänteet. Markkinointisuunnitelma täydentyy ja jalostuu lanseerauksen lähestyessä.

Ohjausryhmän ensimmäinen kokous oli torstaina 16.2.2023 ja uusien näkökulmien myötä hanke jatkokehittyi taas eteenpäin. Muun muassa tekstisisällöt jalostuivat ja kahdesta konseptista toinen valikoitui jatkoon. 

Viime artikkelissa kysyimme, mikä on maailman tunnetuin symboli. Benchmarkkauksemme tulos oli risti! 



LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Lahti Design Week avajaiset#Yritysseminaari 11.5.
Vastuullisuustyökalujen Suunnittelu, Lanseeraus Ja Jalkautus Yrityksiin-hankesivu

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto KONE People Flow Centerissä

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Kumppanuusverkoston yritykset haluavat olla mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä ja verkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja.

Vierailimme KONEella Hyvinkäällä Timo Tiaisen (Head of Strategic Design for Innovation) ja Sakari Nisulan (Senior Specialist, Strategic Foresight) vieraana oppimassa ja inspiroimassa KONEen tulevaisuuden tutkimuksesta ja ennakoinnista. Koneen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Heidän ydinosaamista on ymmärtää miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan ja he tekevät liikkumisesta turvallista, mukavaa ja sujuvaa. Vuonna 2020 Koneen liikevaihto oli 9,9 miljardia euroa, ja vuoden lopussa henkilöstöä oli yli 60 000. Yhtiön B-sarjan osake on listautuneena Helsingin pörssissä.

Timo Tiainen on Suomen Muotoilusäätiön pitkäaikainen hallituksen jäsen, aktiivinen muotoilun edistäjä ja puolestapuhuja. Luennon ja showroomiin tutustumisen jälkeen tutustuimme KONEen Hyvinkään tehtaaseen, jossa valmistetaan erikoishissitilauksia.

Showroomissa oli esillä monenlaisia hissikonsepteja ja materiaalivaihtoehtoja. Ääniohjaus on koskettamattomuuden aikakauden tuoreimmista suosikeista käyttöliittymissä.

Tiedätkö miltä hissin moottori näyttää? Kuvassa yksi suurimmista konehuoneettomien hissien moottoreista.


”Ennakointi tuo monenlaisia etuja. Se auttaa mm. sietämään epävarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja antaa syötettä innovaatiotyöhön” -Sakari Nisula


”Kaikki päätöksentekijät ovat kiinnostuneita mitä maailmassa voi tapahtua. Maailma muuttuu arvaamattomasti ja nopeasti. Muotoilun keinoilla pystytään visualisoimaan asioita, joita ei vielä ole.” -Timo Tiainen


Mukana vierailulla oli edustajia mm. seuraavilta tahoilta: Saintex, Smartteri, Muud, Polku Consulting, Makron, Pedro, LAB-ammattikorkekoulu ja Suomen Muotoilusäätiö.

Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Säätiö on mukana järjestämässä vuoden 2023 Lahti Design Weekiä ja yrityskumppanien yhteistyötapahtumia. Päähankkeena tänä vuonna Säätiö suunnittelee ja lanseeraa yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Symbolit lanseerataan toukokuussa 2023 Lahti Design Weekillä.


Kiinnostunut kumppanuudesta tai yhteistyöstä?
Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049 

Yrityksen sisäinen muotoiluohjeistus on tärkeä strateginen elementti

Vierailimme RAUTE Oyj:n tuotekehitysjohtajan, Roope Eskolan luona keskustelemassa yrityksen sisäisen muotoiluohjeistuksen luomisen prosessista ja siitä, kuinka ohjeisto ohjaa tuotteiden kehittymistä teknologiayhtiössä. Eskola tiimeineen on rakentanut Rautelle muotoiluohjeistusta eli Design Guidelinea yhteistyössä suunnittelutoimisto HULDin kanssa.

Raute toimittaa metsäteollisuuden asiakkailleen teknologioita ja palveluja viilun, vanerin ja LVL:n tuotantoon. Rauten ratkaisuihin kuuluvat muun muassa tukinkäsittely, sorvaus, kuivaus, viilun käsittely, vanerin ladonta ja puristus, levyjen käsittely sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmät. Ratkaisujen tueksi Raute tarjoaa myös koko tehtaan elinkaaren kattavia palveluja aina varhaisesta investoinnin suunnitteluvaiheesta tehdastarkastuksiin, modernisointeihin ja tehdaspäivityksiin. Raute on globaali toimija, joka on toimittanut valmistuslinjoja Etelämanteretta lukuun ottamatta kaikkiin maanosiin.

Rauten Design Guidelinen tarkoitus on helpottaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksen tuotekehitystä ja edistää myyntiä sekä tuotteiden tunnistettavuutta ja Rauten brändin ilmentymistä tuotteissa. Guidelinesta löytyy mm. komponenttien maaliväri- ja pintakäsittelyohjeet, logokylttien ja -tarrojen sijoitusohjeet ja esimerkkejä siitä, kuinka koneisiin saadaan vaikuttavuutta, myyvyyttä sekä visuaalinen laadukkuus samalle tasolle kuin tekninen laatu. Tällä hetkellä Rautella on käynnissä LAB Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilijan opinnäytetyö, joka auttaa selvittämään rajapintoja, joihin Design Guidelinen pitäisi vastata teknologiayrityksissä. Tämän lisäksi Raute on tämän vuoden aikana käynyt kaksisuuntaisia tiedonjakokeskusteluja ja sparrailuja konelinjojen muotoilusta myös Valmetin muotoilijoiden kanssa.


MIKSI OMA MUOTOILUOHJEISTUS ON TÄRKEÄ YRITYKSELLE?
Muotoiluohjeistus (design guideline, design manual, design book) luodaan määrittämään yrityksen ilmeen näkymistä tuotteissa ja muotoilua eri rajapinnoilla. Ohjeistukset ovat sisällöltään hyvin paljon eroavia toisistaan eri yrityksissä. Ohje voi kertoa, kuinka yrityksessä hyödynnetään muotoilua strategisesti, mutta lisäksi siinä on usein valmiita suunnitteluviitteitä ohjaamassa yrityksen tuotesuunnittelua ja kokonaisvaltaista brändinäkyvyyttä. Näitä määritettyjä suunnittelun ohjureita voivat valmistavassa teollisuudessa olla mm. suunnitteluprosessin työkalupakki, jossa ilmenee materiaalivaihtoehdot, yhtenäisen muotokielen linjaukset, vastuullisen, turvallisen ja tehokkaan prosessin huomiointi ja muut rajapinnat. Tärkeä osa ohjeistusta on yrityksen graafisen ilmeen soveltaminen tuotesuunnittelussa; värit, logot, typografia, symbolit ja tarrat sekä visuaalisten elementtien skaalaus tuotteisiin yhteneväisen linjauksen luomiseksi. Pitkälle viedyissä muotoiluohjeistuksissa on usein määritelty myös yrityksen oma muotoiluprosessi- tai tuotesuunnitteluprosessikaavio, joka muistuttaa suunnittelijoita eri vaiheista.

MISTÄ RAUTEN MUOTOILUOHJEISTUKSEN RAKENTUMINEN ALOITETTIIN?
Rautella on satoja tuotteita portfoliossaan aina henkilöauton peräkärryn kokoisesta tuotteesta rivitalon kokoisiin laitekokonaisuuksiin. Yhteisen ymmärryksen luominen tahtotilana olevasta yhtenäisestä tuoteidentiteetistä vaati alkuun suurten suuntaviivojen tarkastelua. Eskola aloitti ajatusten laajentamisen kokoamalla työpajan, jossa kuunneltiin sisäisiä sidosryhmiä. Työpajat fasilitoi suunnittelutoimisto Huld Oy. Työpajoissa selvisi paljon hyvää taustatietoa ja käytännön haasteita tuoteidentiteetin ja brändin määritykseen. Jotta tuotesuunnittelija voi Design Guidelinen avulla huomioida suunnittelussa koko tuotteen elinkaaren, on hyvä löytää tehokkaita visuaalisia keinoja rakentamaan ohjeistuksesta helposti ymmärrettävä ja nopeasti sisäistettävä. Ohjeistuksen pitää pureutua isojen kokonaisuuksien lisäksi yksityiskohtiin. Eskola tiimeineen on nyt kolme vuotta rakentanut Rautelle yhtenäistä muotoiluohjeistusta ja ensimmäinen etappi on saavutettu. Ohjeen kehitystä jatketaan ja ohjetta laajennetaan kattamaan myös uusia sisältöteemoja, kuten turvallisuus ja huollettavuus.


”Jokaisessa insinöörissä asuu pieni muotoilija” -Roope Eskola. Usein insinöörit ja muotoilijat erotetaan vahvasti toisistaan vaikka molempia tarvitaan osana teollisuuden tasokasta tuotekehitystä. Yhtenäinen Design Guideline palvelee yhtiön kaikkia tuotekehityksen ja sunnittelun osa-alueita laitesuunnittelusta käyttöliittymiin.


Eskola on työskennellyt Rautella vuodesta 2015 alkaen. Hän on juuri saanut valmiiksi konetekniikan alan väitöskirjan aiheena ”Value creation in manufacturing industry based on the simulation” Tutustu väitöskirjaan LUT-yliopiston sivuilla

MUOTOILUOHJE OTETAAN HYVIN VASTAAN, KUN SEN TEKEMISESSÄ ON OSALLISTETTU KÄYTTÄJIÄ JA MUITAKIN SIDOSRYHMIÄ
Muotoiluohjeistus voi parhaimmillaan auttaa myös yrityksen sisäisen muutosvastarinnan taltuttamisessa, kun ohjeessa esitettävät määritykset on tehty palvelemaan kaikkia prosessissa mukana olevia tahoja. Muotoiluohje pitää suunnitella käyttäjiä osallistaen ja kaikki tuotekehityksen tahot huomioiden. Hyvän suunnittelun edellytys on hyvä johto ja sen eteen tehdään töitä, että Design Guidelinesta tulee tehokas keino yhtenäistää tuotesuunnittelua.

ESKOLAN VINKKEJÄ MUOTOILUOHJEISTUKSEN TEKOON
• Määritä ensin kohdistettu tavoite. Mitä tällä ohjeella halutaan saavuttaa?
• Aloita kokonaisymmärryksen luonti isosta mittakaavasta
• Ota prosessiin mukaan työpaja-hengessä tärkeitä sidosryhmiä ja tulevia käyttäjiä
• Kartoita, missä asioissa on soveltamisen varaa ja missä ei
• Määrittele tunnusmerkit/mittarit onnistuneelle lopputulokselle
• Osallista ja kouluta suunnittelijoita. Hyväkään ohjeistus ei palvele tarkoitustaan, mikäli käytäntöjä ei saada jalkautettua yritykseen.

Eskola nauttii työskentelystä haastavien teknologioiden kehityksen parissa. Hän odottaa tulevaisuudelta uusia innovaatioita ja vanerinvalmistuksen ”mullistamista” niiden kautta. Teknologian kehitys on nopeaa ja Rauten vahvuus on laaja ymmärrys siitä, mitä mistäkin puuraaka-aineesta kannattaa tehdä ja millä välineillä se tehdään parhaiten.

LUE LISÄÄ
Raute
Roope Eskolan Linkedin profiili
Suomen Muotoilusäätiö

Tapahtumakooste- Design Event WAKE UP

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Muotoilua edistämässä Säätiön kanssa yhteistyössä on joukko suomalaisia yrityksiä, joista Woodio on yksi. Herättelevä ilta muotoilun parissa vietettiin Woodion Showroomissa Helsingin Kalliossa keskiviikkona 24.8. Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjosivat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP -parissa.


Alussa Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi biokomposiittituotteiden ainutlaatuisen alkutarinan. Uuden ajan kylpyhuone on täällä!


Vieraita kestittiin inspiraatio-cocktaileilla ja moctaileilla, sekä Tertin kartanon Savumuikkusuupaloilla ja hummuskanapeilla.


Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja, Heli Pöyry kertoi Säätiön yritysyhteistyömahdollisuuksista, muotoiluprojektiesimerkeistä ja toiminnasta muotoilun edistämisen eteen. Hän kannusti yrityksiä lähtemään mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon, jossa Woodiokin on mukana.


Tilaisuudessa oli ensimmäistä kertaa esillä Saintexin Hohde- heijastinkorumallistoa, jonka suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Muotoilusäätiön kanssa. Yleishyödyllisissä muotoiluprojekteissa Säätiön rekrytoimat alan opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi projekteihin. ”Shine like a finn!”


Illan pääesiintyjä oli Timo Tiainen, Head of Strategic Design for Innovation, Kone Oyj. Puheenvuorossaan hän avasi, kuinka ennakointia ja tulevaisuuden muotoilua tehdään Koneella. Timo oli myös pitkäaikainen Säätiön hallituksen puheenjohtaja.


Illan paneelin teemana oli tulevaisuuden muotoilu. Mukana keskustelemassa oli Ilona Törmikoski, muotoilujohtaja ja yrittäjä Polku Consulting, Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen ja Iskun muotoilujohtaja Antti Olin, joka on myös tuore Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja.


Tulevaisuuden muotoilukeskusteluissa keskiössä oli ympäristöarvot osana suunnittelua ja nuorten muotoilijoiden voima ja merkitys tulevaisuudellemme. Woodion tuotteet ovat loistava käytännön esimerkki ajan tuoteinnovaatiosta.


Aktiivinen yleisö täydensi ohjelmaa hyvillä kysymyksillä. Kohtaamisen merkitys live-tapahtumissa nousee pitkän etäkauden jälkeen aivan uudelle tasolle. Muotoilua tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Muotoilusäätiö on hyvä kumppani muotoilun käytön aloituksessa ja uusien konseptien luonnissa/testauksessa kaikille yrityksille ja organisaatioille.


Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Seuraavaksi Säätiö on mukana vuoden 2023 Lahti Design Week -suunnittelutiimissä, yrityskumppanien yhteistyötapahtumissa ja järjestämässä kumppanuusverkoston jäsenille yritysvierailua KONEelle alkuvuodesta 2023.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049


Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 


Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.


Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala