Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.


MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.


ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.


Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.


MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta


Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.


KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.


Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.

Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.

Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

MIKSI OIVALLUTTAMINEN JA TULEVAISUUSAJATTELU ON TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE? -Toimisto2030

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, Oivalluttaja. Toimisto 2030 on kestävän tulevaisuuden – eli oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) ja hän on opiskellut palvelumuotoilua. Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä uudenlaista, kestävän tulevaisuuden liiketoimintaa. Yrityksen nimi viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:een, joka määrittää suuntaviivat ja indikaattorit vastuullisuuden kehittämiseen.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella pienelläkin, sitoutuneella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä tavoitteelliseen yhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on ollut pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua – ja välttämätöntä, tulevaisuususko, globaalien haasteiden äärellä. -Hän jatkaa.


”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään. Tarvitsemme tulevaisuususkoa kestävän kehityksen keskinäisriippuvaisten tavoitteiden ja haasteiden äärellä”

Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Kuinka sitten voisimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan?

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.


Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.


Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin. 

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti tunnistettuun haasteeseen. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiselle. Agenda 2030 toimeenpano edellyttää laajempaa yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoiden välillä kuin koskaan ennen. Sille me halutaan luoda yrityksessäni edellytyksiä -Silja kuvailee.


Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska ihmisiä väsyttää omaksua uutta. Se on luonnollista, mutta silloin uudistukset jäävät jalkoihin ja tehty työ valuu hukkaan.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas tiedostaa nykytilan haasteet, katsoa tulevaisuuteen ja toimia. Kognitiivinen palautuminen eli kokemus siitä, ettei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta infoa, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää käy helposti niin, että päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Toki palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Palautumisvalmentaja siis antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.


”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti. Pidä taukoja, myös mediataukoja ja käy ruokatauolla luonnossa jos mahdollista.
Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit. Uuden haasteen edessä, älä pyri heti löytämään ratkaisua. Anna jonkun toisen alan asiantuntijan sanottaa haaste kuten hän sen näkee ja kuinka lähtisi haastetta ratkomaan. Näin saat uusia etenemisen polkuja vaihteluksi totuttuihin ratkaisumalleihin.
Lue artikkeli lehdestä, jota et tavallisesti lue, paikassa, jossa et tavallisesti istu. Keskustele siitä ihmisten kanssa, jonka kanssa et tavallisesti keskustele. Kysy näkökulmaa ja keskity kuuntelemaan.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan hieman uudesta tulokulmasta esiin. Istukaa eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.


Edellä mainituilla keinoilla, hyvin arkisesti ja ihan maksutta, annat aivoillesi viestin: ei mennä oikoreittiä päätelmiin vaan katsotaan asiaa laajemmalta. Ollaan uteliaita tulevaisuuden mahdollisuuksille. Jos et ole vielä lukenut David Attenboroughin kirjaa Yksi elämä, yksi planeetta, lue ihmeessä. Siitä jos mistä saa motivaatiota vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. – Silja Huttunen.


Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Yritysten kanssa työskennellessä lähdetään yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta voi määritellä sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Tähän liittyy läheisesti myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa tunnistettu arvopohja ja toimintamallit kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

Useimmiten minulta tilataan palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö ei ole oikein lähtenyt liikkeelle tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa ja tavoitteensa. Silloin aloitan keräämällä asiakasymmärrystä eri osapuolista tai toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heitä yhdistää yhteiseen työskentelyyn. Toisinaan sitä ei löydy ja sekin on hyvä löydös, jonka myötä vältetään turhaa ajankäyttöä jatkossa. Tulevaisuus- ja Agenda2030 -työskentely verkostoissa tuo aivan uuden ulottuvuuden: riittävän kaukana tulevaisuudessa siintävätkin yhteiset tavoitteet, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa.


Toimisto2030 myös valmentaa palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua. Oivalluttaa. Sehän on kestävintä muutosta kun oivallukset tapahtuu organisaation omien jäsenten tai asiakkaiden kanssa.


Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä, että siinä jää heti kiinni, jos ajattelee kaavamaisesi. Yhteiskehittäminen. Onnekseni yritystä rakentaa joukko ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Sekä laaja verkosto eri alan osaajia. Hetken keskustelun myötä on ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.

Webinaarit ja asiantutijablogit sopivina välipaloina. Eri aikakausia yhdistelevät romaanit. Ne tuovat perspektiiviä globaaleihin kriiseihin, ihmisten käyttäytymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Meditointi, ystävät ja nauru.


Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.

Toimisto 2030 on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoton jäsen. LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSTA