Muotoilu lisää sujuvuutta arkeen -Janna Rissanen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Janna Rissanen, joka opiskelee muotoilua Savonia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

MIKÄ MUOTOILU?
Monille sana muotoilu voi tuoda ensimmäisenä mieleen ajatuksia estetiikkaan tai designtuotteeseen liittyen. Nämä asiat kyllä linkittyvät muotoiluun, mutta ovat vain hyvin pieni osa sen laaja-alaiselta kentältä. Muotoilu sujuvoittaa arkeamme ehkä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Muotoilu on muutakin kuin kauniita asioita ja designtuotteita.

MUOTOILU ON MUUTAKIN KUIN KAUNIITA ASIOITA JA DESIGNTUOTTEITA
Saara Lehmuskoski tiivistää kirjoituksessaan muotoilun olevan prosessi, joka tunnistaa ihmisten tarpeita ja luo tuotteita tai palveluja tarpeiden täyttämiseksi (Lehmuskoski 2018). Usein muotoilun lähtökohtana onkin luova ongelmanratkaisu ja ennakointi. Muotoilun menetelmin suunnitellaan kohteen käytettävyyttä ja muotoa, huomioiden myös miellyttävyyden ja kestävyyden näkökulmat. Muotoilua hyödynnetään silloin, kun luodaan kokonaan uutta tai halutaan kehittää jotain jo olemassa olevaa. Muotoilu onkin jatkuvaa vaikuttamista suunnittelijan ja ympäristön välillä.

”Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.” -Janna Rissanen

Jos pysähdymme miettimään aihetta tarkemmin, huomaamme että muotoilua on kaikkialla. Suunnittelun ja kehittämisen menetelmien avulla voidaan toimia ja saada aikaan muutoksia useilla eri osa-alueilla. Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.


KUVITELLAAN ESIMERKIKSI YKSINKERTAINEN ARKINEN HETKI, AAMUKAHVI
Kuinka muotoilu sujuvoittaa arkeamme? Havainnollistan vastausta kuvitellun, mutta monille tutun tilanteen, aamukahvin kautta. Esimerkissä on korostettu se, missä kaikessa muotoilua voi kohdata.

Kävelet aamutakissa keittiöön. Nappaat lipaston päältä ohimennen käteesi rannekellon muiden korujen seasta. Otat tottuneesti suodatinpussin telineestä ja valutat hanasta vettä kannuun. Kahvinkeitintä ladatessasi huomaat, että lempikahvin logo on hieman erilainen. Et noteerannut sitä aiemmin, sillä eilen lähikaupan itsepalvelukassoilla ei tarvinnut jonottaa kauaa. Silmäilet pakkausta tarkemmin. Ilme on uusi lähestyvän juhlapäivän kunniaksi. Napsautat kahvinkeittimen päälle ja hetkeä myöhemmin kahvi on valmista. Otat keittiönkaapista kahvikupin ja kaadat pannusta kahvin kuppiin. Istut alas tuolille keittiönpöytään. Käyt mielessäsi läpi tulevaa työpäivää. Luvassa on työpaja, joka liittyy työpaikan sisäiseen kehittämiseen. Päivän lehdessä oleva mainos ja sen otsikko kiinnittää huomiosi. Mielenkiintoinen tapahtuma järjestetään viikonloppuna kotikaupungissasi. Ostatkin siihen heti lipun puhelimesta löytyvän sovelluksen kautta. Päivä on alkanut sujuvasti.


Jos pelkkään aamukahvihetkeen voi liittyä näin paljon muotoilua, millaisia mahdollisuuksia muotoilulla on auttaa arjen muissa tilanteissa?

-Janna Rissanen, Suomen Muotoilusäätiön projektimuotoilija


Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiö
Yrityksille vapaat vastuullisuussymbolit-hanke
Liity Säätiön kumppanuusverkostoon
Kiinnostunut Säätiön muotoiluprojekteista?
Lahti Design Week


LÄHTEET
Havusto, Hannu. 2017. Muotoilu on käännösvirhe? Huld. https://huld.io/fi/uutiset/muotoilu-on-kaannosvirhe/. Luettu 16.1.2023.
Lehmuskoski, Saara. 2018. Hyvä muotoilu on hyvää liiketoimintaa. Siili. https://www.siili.com/fi/tarinat/tarinat/hyv%C3%A4-muotoilu-on-hyv%C3%A4%C3%A4-liiketoimintaa. Luettu 16.1.2023.
Lehtomäki, Sonja. 2022. Muotoilijan osaaminen on nyt kovaa valuuttaa – Mitä tekevät muotoilijat? Hathunters. https://www.hathunters.fi/ajankohtaista-ajankohtaista/muotoilijan-osaaminen-on-nyt-kovaa-valuuttaa-mita-tekevat-muotoilijat. Luettu 16.1.2023.
Muotoilu. Muotoilupakki. n.d. https://muotoilupakki.fi/muotoilu-3/. Luettu 16.1.2023.
Muotoiluala Suomessa. Finnish Design Info. n.d. https://finnishdesigninfo.fi/muotoiluala. Luettu 16.1.2023.

KUVAT
Kuva: Pexels/Michael Burrows. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-naine-luova-suunnittelija-7148001/
Kuva: Pexels/Miguel Á. Padriñán. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-muistikirja-toimisto-lyijykyna-68562/
Kuva: Pexels/Torsten Dettlaff. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/muoti-apple-rannekoru-teknologia-437037/
Kuva: Unsplash/Daria Nepriakhina 🇺🇦. 16.1.2023. white printer paper on white table photo – Free Netherlands Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/@felipepelaquim. 16.1.2023. photo of gray thermal carafe photo – Free Brasil Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Kelly Sikkema. 16.1.2023. person writing on white paper photo – Free Design Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Markus Spiske. 16.1.2023. assorted-color paintings photo – Free Auf aeg Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/NajlaCam. 16.1.2023. stainless steel cup on white ceramic plate photo – Free Drink Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/UX Indonesia. 16.1.2023. person in gray shirt holding white printer paper photo – Free Indonesia Image on Unsplash

MIKSI OIVALLUTTAMINEN JA TULEVAISUUSAJATTELU ON TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE? -Toimisto2030

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, Oivalluttaja. Toimisto 2030 on kestävän tulevaisuuden – eli oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) ja hän on opiskellut palvelumuotoilua. Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä uudenlaista, kestävän tulevaisuuden liiketoimintaa. Yrityksen nimi viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:een, joka määrittää suuntaviivat ja indikaattorit vastuullisuuden kehittämiseen.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella pienelläkin, sitoutuneella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä tavoitteelliseen yhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on ollut pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua – ja välttämätöntä, tulevaisuususko, globaalien haasteiden äärellä. -Hän jatkaa.


”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään. Tarvitsemme tulevaisuususkoa kestävän kehityksen keskinäisriippuvaisten tavoitteiden ja haasteiden äärellä”

Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Kuinka sitten voisimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan?

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.


Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.


Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin. 

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti tunnistettuun haasteeseen. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiselle. Agenda 2030 toimeenpano edellyttää laajempaa yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoiden välillä kuin koskaan ennen. Sille me halutaan luoda yrityksessäni edellytyksiä -Silja kuvailee.


Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska ihmisiä väsyttää omaksua uutta. Se on luonnollista, mutta silloin uudistukset jäävät jalkoihin ja tehty työ valuu hukkaan.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas tiedostaa nykytilan haasteet, katsoa tulevaisuuteen ja toimia. Kognitiivinen palautuminen eli kokemus siitä, ettei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta infoa, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää käy helposti niin, että päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Toki palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Palautumisvalmentaja siis antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.


”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti. Pidä taukoja, myös mediataukoja ja käy ruokatauolla luonnossa jos mahdollista.
Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit. Uuden haasteen edessä, älä pyri heti löytämään ratkaisua. Anna jonkun toisen alan asiantuntijan sanottaa haaste kuten hän sen näkee ja kuinka lähtisi haastetta ratkomaan. Näin saat uusia etenemisen polkuja vaihteluksi totuttuihin ratkaisumalleihin.
Lue artikkeli lehdestä, jota et tavallisesti lue, paikassa, jossa et tavallisesti istu. Keskustele siitä ihmisten kanssa, jonka kanssa et tavallisesti keskustele. Kysy näkökulmaa ja keskity kuuntelemaan.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan hieman uudesta tulokulmasta esiin. Istukaa eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.


Edellä mainituilla keinoilla, hyvin arkisesti ja ihan maksutta, annat aivoillesi viestin: ei mennä oikoreittiä päätelmiin vaan katsotaan asiaa laajemmalta. Ollaan uteliaita tulevaisuuden mahdollisuuksille. Jos et ole vielä lukenut David Attenboroughin kirjaa Yksi elämä, yksi planeetta, lue ihmeessä. Siitä jos mistä saa motivaatiota vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. – Silja Huttunen.


Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Yritysten kanssa työskennellessä lähdetään yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta voi määritellä sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Tähän liittyy läheisesti myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa tunnistettu arvopohja ja toimintamallit kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

Useimmiten minulta tilataan palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö ei ole oikein lähtenyt liikkeelle tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa ja tavoitteensa. Silloin aloitan keräämällä asiakasymmärrystä eri osapuolista tai toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heitä yhdistää yhteiseen työskentelyyn. Toisinaan sitä ei löydy ja sekin on hyvä löydös, jonka myötä vältetään turhaa ajankäyttöä jatkossa. Tulevaisuus- ja Agenda2030 -työskentely verkostoissa tuo aivan uuden ulottuvuuden: riittävän kaukana tulevaisuudessa siintävätkin yhteiset tavoitteet, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa.


Toimisto2030 myös valmentaa palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua. Oivalluttaa. Sehän on kestävintä muutosta kun oivallukset tapahtuu organisaation omien jäsenten tai asiakkaiden kanssa.


Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä, että siinä jää heti kiinni, jos ajattelee kaavamaisesi. Yhteiskehittäminen. Onnekseni yritystä rakentaa joukko ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Sekä laaja verkosto eri alan osaajia. Hetken keskustelun myötä on ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.

Webinaarit ja asiantutijablogit sopivina välipaloina. Eri aikakausia yhdistelevät romaanit. Ne tuovat perspektiiviä globaaleihin kriiseihin, ihmisten käyttäytymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Meditointi, ystävät ja nauru.


Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.

Toimisto 2030 on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoton jäsen. LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSTA