yhteiskehittäminen arkistot - Suomen Muotoilusäätiö

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145).

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125).

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, Oivalluttaja. Toimisto 2030 on kestävän tulevaisuuden – eli oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) ja hän on opiskellut palvelumuotoilua. Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä uudenlaista, kestävän tulevaisuuden liiketoimintaa. Yrityksen nimi viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:een, joka määrittää suuntaviivat ja indikaattorit vastuullisuuden kehittämiseen.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella pienelläkin, sitoutuneella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä tavoitteelliseen yhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on ollut pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua – ja välttämätöntä, tulevaisuususko, globaalien haasteiden äärellä. -Hän jatkaa.

”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään. Tarvitsemme tulevaisuususkoa kestävän kehityksen keskinäisriippuvaisten tavoitteiden ja haasteiden äärellä”
Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Kuinka sitten voisimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan?

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.

Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.

Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin.

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti tunnistettuun haasteeseen. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiselle. Agenda 2030 toimeenpano edellyttää laajempaa yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoiden välillä kuin koskaan ennen. Sille me halutaan luoda yrityksessäni edellytyksiä -Silja kuvailee.

Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska ihmisiä väsyttää omaksua uutta. Se on luonnollista, mutta silloin uudistukset jäävät jalkoihin ja tehty työ valuu hukkaan.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas tiedostaa nykytilan haasteet, katsoa tulevaisuuteen ja toimia. Kognitiivinen palautuminen eli kokemus siitä, ettei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta infoa, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää käy helposti niin, että päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Toki palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Palautumisvalmentaja siis antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.

”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
–Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti. Pidä taukoja, myös mediataukoja ja käy ruokatauolla luonnossa jos mahdollista.
–Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit. Uuden haasteen edessä, älä pyri heti löytämään ratkaisua. Anna jonkun toisen alan asiantuntijan sanottaa haaste kuten hän sen näkee ja kuinka lähtisi haastetta ratkomaan. Näin saat uusia etenemisen polkuja vaihteluksi totuttuihin ratkaisumalleihin.
–Lue artikkeli lehdestä, jota et tavallisesti lue, paikassa, jossa et tavallisesti istu. Keskustele siitä ihmisten kanssa, jonka kanssa et tavallisesti keskustele. Kysy näkökulmaa ja keskity kuuntelemaan.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan hieman uudesta tulokulmasta esiin. Istukaa eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.

Edellä mainituilla keinoilla, hyvin arkisesti ja ihan maksutta, annat aivoillesi viestin: ei mennä oikoreittiä päätelmiin vaan katsotaan asiaa laajemmalta. Ollaan uteliaita tulevaisuuden mahdollisuuksille. Jos et ole vielä lukenut David Attenboroughin kirjaa Yksi elämä, yksi planeetta, lue ihmeessä. Siitä jos mistä saa motivaatiota vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. – Silja Huttunen.

Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Yritysten kanssa työskennellessä lähdetään yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta voi määritellä sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Tähän liittyy läheisesti myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa tunnistettu arvopohja ja toimintamallit kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

Useimmiten minulta tilataan palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö ei ole oikein lähtenyt liikkeelle tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa ja tavoitteensa. Silloin aloitan keräämällä asiakasymmärrystä eri osapuolista tai toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heitä yhdistää yhteiseen työskentelyyn. Toisinaan sitä ei löydy ja sekin on hyvä löydös, jonka myötä vältetään turhaa ajankäyttöä jatkossa. Tulevaisuus- ja Agenda2030 -työskentely verkostoissa tuo aivan uuden ulottuvuuden: riittävän kaukana tulevaisuudessa siintävätkin yhteiset tavoitteet, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa.

Toimisto2030 myös valmentaa palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua. Oivalluttaa. Sehän on kestävintä muutosta kun oivallukset tapahtuu organisaation omien jäsenten tai asiakkaiden kanssa.

Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä, että siinä jää heti kiinni, jos ajattelee kaavamaisesi. Yhteiskehittäminen. Onnekseni yritystä rakentaa joukko ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Sekä laaja verkosto eri alan osaajia. Hetken keskustelun myötä on ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.

Webinaarit ja asiantutijablogit sopivina välipaloina. Eri aikakausia yhdistelevät romaanit. Ne tuovat perspektiiviä globaaleihin kriiseihin, ihmisten käyttäytymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Meditointi, ystävät ja nauru.

Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.

Toimisto 2030 on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoton jäsen. LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSTA

LUE LISÄÄ:
Toimisto2030
Toimisto 2030 löytyy myös Instagramista, Facebookista ja Linkedinistä.
Siljan Linkedin profiili
Suomen Muotoilusäätiö

TOIMISTO 2030 TULEVAT WEBINAARIT: