Suunnittelun digihurmassa ei sovi unohtaa yhteissuunnittelun merkitystä -muotoilujohtaja Ilona Törmikoski

Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.

Suunnittelun ammattilaisista koostuva tiimi on valmiina auttamaan ja kehittämään strategioita niin selviytymiseen kuin menestymiseen. Vaikuttavalla referenssilistalla Polku Consultingin palveluihin luottaa mm. Aalto-yliopisto, Acre, Business Finland, Finavia, Finlayson, Helsinki, Hus, Kuusankoski, Marimekko, Metsä Group, Suunto ja mm. poliisi sekä hyvinvointialueet. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani


Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.


MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN
Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.

MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA
Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA?
Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.


ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?

Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.

Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.

Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.


EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ?
Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla.
Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.


Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.


Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua?
Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.


ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE
Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.

Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.

ILONAN VINKKI YRITYKSILLE
Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.

POLKU CONSULTING YHTEYSTIEDOT
Ilona Törmikoski
Muotoilujohtaja
Teollinen muotoilija DL / Sisustusarkkitehti SIO MA
ilona@polkuconsulting.fi GSM +358 40 5833860
https://www.polkuconsulting.fi/

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Suomen Muotoilusäätiö

Alvar Aalto – suunnittelua ihmiseltä ihmiselle

Alvar Aallon myydyin huonekalu on kolmijalkainen jakkara numero 60. Jakkara lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 1933, Lontoossa Wood Only-messuilla. Julkisista tiloista jakkara tuli ensimmäisen kerran käyttöön Viipurin kirjastossa 1935. Sen ulkonäkö on säilynyt muuttumattomana yli 80 vuotta, ja silti se vieläkin miellyttää silmää. Jakkara 60 on löytänyt paikkansa niin julkisista tiloista kuin yksityiskodeista. Sitä käytetään istuimena, apupöytänä, yöpöytänä, eteisen tuolina ja varatuolina. Miksi Alvar Aallon suunnittelu kiehtoo yhä, vielä yli 80 vuoden jälkeen?

Aalto omaksui 1920-luvulla funktionalismin, mutta ei sitoutunut noudattamaan bauhauslaista suoraviivaista funktionalismia. Hän lähti 1920–1930 luvulla korostamaan humanistisempia ja sosiaalisempia arvoja. Tämä näkyy kauttaaltaan Aallon suunnittelussa: hän halusi suunnitella ihmiseltä ihmiselle. Aallon suunnittelua leimaa lämmin humanismi ja dynaaminen suhde ihmisen ja luonnon välillä.

Alvar Aallosta tuli 1950-luvulla suomalaisten arkkitehtien johtohahmo. Hän sai isoja toimeksiantoja ja voitti kilpailuja. Hän sai osakseen myös kansainvälistä tunnustusta. Aallon hienostunut materiaalintaju, yksilöllisyyden ja yksinkertaisuuden yhdisteleminen, paikallisuuden ja modernismin yhteensovittaminen nostivat hänet maailmanmaineeseen.


Näkymä Alvar Aallon ateljeesta Helsingin Munkkiniemessä


Ennen sotia Aalto käytti enimmäkseen funktionalismiin miellettyjä klassisia elementtejä, valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja ja kevyen näköisiä rakenteita. Mutta sotien jälkeen tilalle tuli inhimillisempi ja maanläheisempi tilankäsitys ja elävä tiilipinta. Aallon “punatiilikaudeksikin” nimetyn ajanjakson merkittävimpiä töitä ovat Säynätsalon kunnantalo (1952), Muuratsalon koetalo (1954), Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956), Helsingin kulttuuritalo (1958) ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (1959).


”Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa.”


Vieraillessani Säynätsalon kunnantalolla kiinnitin ensimmäisenä huomiota tilan tunnelmaan. Ilmapiiri oli aivan ainutlaatuinen – tuntui kuin olisin astunut ystäväni kotiin. Sisäänkäynti oli hyvin intiimi ja vaatimaton, ei korkeaa kattoa tai mahtipontista tilantuntua. Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa. Kunnanvaltuuston juhlasali kohosi muuta rakennusryhmää korkeammalle, ja olikin melkoinen yllätys, että rakennuksesta löytyi kirkkomainen istuntosali. Jos alakerran pääaula ja käytävä tuntuivat olohuonemaisen kodikkailta, yläkerran tunnelma oli aivan toisenlainen. Aalto oli tunnetusti taitava valonkäyttäjä, ja sen huomasi läpi koko rakennuksen. Kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen suunnittelu, mikä oli Aallolle hyvin ominaista, näkyy myös Säynätsalossa. Huonekalut ja valaisimet ovat kaikki Aallon Artekille suunnittelemia.


Kunnantalon ylimmässä kerroksessa sijaitsee istuntosali. Porraskäytävän ikkunoiden asettelu on hyvä esimerkki Aallon taitavasta valonkäytöstä.


Koti ja kodikkuus ovat päässeet yhä isompaan rooliin nykypäivänä. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kotona. Koronapandemia asettikin todellisia haasteita kodille, ja osoitti kodin merkityksen. Kodin on oltava, niin kuin Aallon jakkara, käytännöllinen, kestävä ja esteettisesti miellyttävä. Etätyön lisääntyessä ja kodin funktioiden muuttuessa tietyt asiat pysyvät kuitenkin samana. Vaadimme yhä suunnittelulta samoja asioita, ja Aallon aikaiset arvot ovatkin ajankohtaisempia kuin koskaan – yksilöllisyys, yksinkertaisuus, paikallisuus ja modernismi. Aalto painotti myös ihmistä osana luonnon monimuotoisuutta. Uskon, että siksi Aallon merkitys arkkitehtuurille onkin yhä tänäkin päivänä kasvussa. Hänen filosofiansa ja on hyvin sopusoinnussa uuden ekologisen ajattelumallin kanssa. Joten suunnitelkaamme mekin, ihmiseltä ihmiselle.

LUE LISÄÄ ARTIKKELEITA
TUTUSTU MUOTOILUSÄÄTIÖN NETTISIVUIHIN
LIITY MUOTOILUSÄÄTIÖN KUMPPANUUSVERKOSTOON