Toimintamalleja yritysjohdolle muotoilun hyödyntämiseen -Riitta Huuhtanen

Riitta Huuhtanen on tuore Suomen Muotoilusäätiön hallituksen jäsen, joka toimii Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtajana, Hallituspartnerit Helsingin partnerina sekä kolmen perheyrityksen (Pharmia Oy, Niini & co Oy ja Saintex Oy) hallituksen jäsenenä. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kalevala Korun toimitusjohtajana. Haastattelimme Riittaa muotoiluista ja sen merkityksestä yritysjohdon näkökulmasta.

Muotoilu on integroitava liiketoimintaprosesseihin
Riitan pääviesti on selkeä. Tuotteen tai palvelun muotoilussa muotoilun asiantuntija on otettava mukaan kehitysprosessiin heti alkumetreiltä lähtien. Hyöty tästä on kaksisuuntainen – tuote- tai palvelukehityksessä koko tiimi näkee muotoilun hyödyt ja vastaavasti muotoilija näkee muut kehittämiseen vaikuttavat näkökulmat (esim. taloudelliset, asiakaslähtöiset, tekniset ym.. ) Muotoilua ei voi tehdä kuplassa vaan osana tuotteen tai palvelun kehitysprosessia – muotoilu ei ole itsetarkoitus vaan funktionaalisuudesta on pidettävä huolta.

Riitta kokee operatiivisen uran jälkeen päätoimisen hallitustyöskentelyn erittäin mielenkiintoisena, koska perehtyminen erilaisten yritysten kehitykseen tuo haastetta myös henkilökohtaiseen kehitysmatkaan. Vieressä rakas oma koira Arska.


Muotoilijan pitää opetella puhumaan bisnestä
Taannoin käytiin keskustelua siitä miksi muotoilijat eivät pääse johtoryhmiin – hallituksista puhumattakaan. Riitta uskoo ovien avautuvan kun myös muotoilija osaa ”puhua bisnestä” eli nähdä muotoilun osana liiketoimintaa, jossa myös tuotannon, tuotekehityksen, myynnin ja asiakastarpeiden näkemys huomioidaan. Suomessa tukeudutaan edelleen useasti muotoilun kultakauteen, jolloin sodanjälkeisessä maailmassa muotoilugurujen asemaan nostetut taitajat nostettiin merkittävään rooliin. He ovat asemansa ansainneet, mutta samalla muotoilukäsityksestä tuli yksilökeskeistä. Kuitenkin muotoilija pitäisi nähdä osana monipuolista osaajien tiimiä joka yhdessä saa aikaan hyviä tuloksia, liittyypä se sitten käyttäjälähtöisyyteen, funktionaalisuuteen, innovaatioihin tai kilpailuedun luomiseen.

Vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu vaan välttämättömyys
Maailma on siirtymässä kiertotalouteen. Kestävä kehitys määrittelee jatkossa toiminnan linjat ja vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu vaan välttämättömyys. Tämä haastaa yritykset ja sen myötä muotoilijat pohtimaan materiaalinkäyttöä, menetelmiä, hankintaketjuja ja mm. kierrätettävyyttä. Riitta uskoo, että Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet olla tässä kehityksessä etupainotteisesti mukana. Ehkäpä tästä muotoilun sarasta voisi olla uudeksi suomalaisen muotoilun kulta-ajaksi?

NÄIN INTEGROIT MUOTOILUN LIIKETOIMINTAAN TOP 3
1. Kaikki lähtee yrityksen muotoiluymmärryksen luonnista. Tähän hyvä kumppani on puolueeton asiantuntija esim. Suomen Muotoilusäätiö.
2. Muotoilija on hyvä ottaa osaksi yrityksen kehitystiimiä heti alusta lähtien, jotta kaikki prosessit tukevat toisiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisessa.
3. Muotoilun funktionaalisuudesta on pidettävä aina huolta. Toimivuus ja käyttäjälähtöisyys on avainasemassa. Tästä konkreettinen esimerkki on nähtävissä mm. kasvavien verkkokauppojen käyttäjäystävällisyydessä.

Muotoilun käyttö on yksi tärkeä osa yritysjohtamista
Riitta on nähnyt uransa aikana muotoilua monessa eri toimintaympäristössä. Toimiessaan Kalevala Korun toimitusjohtajana hän näki läpileikkauksen laajan muotoiluyhteistyön johtamisesta korumuotoilun ympärillä. Nyt vastaavasti toimiessaan Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtajana, näkee Riitta laajemmassa viitekehyksessä tasokkaan suomalaisen muotoilun käytön tuoman kilpailuedun. Suomalaisen Työn Liitto myöntää mm. arvostetun Design From Finland merkin. Riitta toivoo, että pitkäjänteisen muotoilun edistämistyön seurauksena isossa mittakaavassa Suomi nähtäisiin monipuolisen muotoilun edelläkävijämaana ja kaikki yritykset tarttuisivat muotoilun tuomiin mahdollisuuksiin liiketoiminnassa.

Kiinnostava ilmiö muotoilussa juuri nyt?
Riitta on havainnoinut ihmisten maskikäyttäytymistä ja ennen kaikkea sitä, kuinka kasvomaskit toimivat viestimisen kanavana. Ne ilmentävät käyttäjänsä luonnetta ja persoonaa. Naisilla silmien meikkaaminen on korostunut ja monesti maski on yhdistetty sopivasti pukeutumiseen päähineiden ja huivien kanssa. Mielenkiintoista on seurata tätä suojautumisen kehitystä ja katsoa miten se kehittyy ja muuttuu vallitsevan tilanteen mukaan.

Lue lisää:
Suomalaisen Työn Liitto
Design From Finland
Avainlippu
Suomen Muotoilusäätiö