Suomen Muotoilusäätiö lanseeraa yrityksille vapaat vastuullisuusymbolit toukokuussa 2023

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilusäätiön toimialue on koko Suomi ja Säätiön kotikaupunki on Lahti. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Suomen Muotoilusäätiö suunnittelee, toteuttaa ja lanseeraa kaikille yrityksille avoimen vastuullisuustyökalupankin sisältäen vastuullisuussymbolit sekä ohjeistuksen vastuullisuustekoihin ja symbolien käyttöön vuonna 2023. Vastuullisuustyökalujen ja symbolien suunnittelu toteutetaan AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutetaan Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Työkalut lanseerataan Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä Lahti Design Weekillä toukokuussa ja jalkautustapahtumat jatkuvat koko vuoden.


MUOTOILUN KOULUISTA VALIKOITU PROJEKTITIIMI ALOITTI INNOKKAANA VASTUULLISUUSSYMBOLIEN MUOTOILUN 13.1.2023

Kattavat alan koulujen rekryt toteutettiin joulukuussa 2022 ja Säätiön projektitiimiin valikoitui Pekka Vallas (Metropolia AMK), Anna Jokinen (XAMK) ja Janna Rissanen (Savonia AMK). Projektikoordinaattorina toimii Anni Koivisto (LAB-Muotoiluinstituutti) jatkavana viime vuoden tiimistä ja hankepäällikkönä Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry. Ohjausryhmässä toimii Säätiön hallituksen lisäksi Elina Aakko Päijät-Hämeen Liitosta ja Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

Kuvassa uusi muotoilun opiskelijoista koostuva projektitiimi Pekka Vallas, Anna Jokinen ja Janna Rissanen. Takana ohjaaja Heli Pöyry.

VASTUULLISUUSSYMBOLIEN SUUNNITTELUN TAUSTAKARTOITUS
Perinteisesti muotoiluprojektit aloitetaan projektisuunnitelman teolla ja kokonaisymmärryksen luonnilla. Säätiön projektit noudattavat Muotoilusäätiön projektikaaviota. Kaavio helpottaa aikataulutusta, budjetointia ja työvaiheita. Työvaihesuunnitelma ja aikataulu sovittiin heti koko kevään osalta, jotta monipaikkakuntaisen tiimin sitoutuminen projektiin helpottui. Muotoiluprojektin etenemisen lisäksi hankkeessa on paljon taustatyötä ennen kuin valmiit vastuullisuussymbolit ovat saatavilla yrityksille. Tässä vaiheessa kartoitetaan ja kilpailutetaan tarvittavia digiympäristön teknisiä muutoksia ja tehdään lanseeraussuunnitelmaa.

Alkukartoitus sisälsi ymmärryksen hakua ja benchmarkkausta symboleista, vastuullisuuden eri osa-alueista yritysnäkökulmasta ja värien merkityksestä kuvituksissa. Mielikuvan luonti ja avoin ymmärryksen haku aiheesta on avainasemassa projektin aloituksessa varmistamassa muotoiluprojektin oikeaan suuntaan etenemistä. Alkukartoituksessa pidimme lähipäivän koko tiimin kesken ja lisäksi edistimme kartoitusta etätyöskentelynä. Tiimillä on keskinäiset välivaiheteamsit, WhatsApp-ryhmä ja sähköpostiryhmä lähi- ja etäpäivien lisäksi. Ohjausryhmälle raportoidaan joka kuukausi. Seuraava ohjausryhmän kokous on 16.2.2023.

Benchmarkingissa haettiin olemassa olevia ja yleisesti käytettyjä esimerkkejä vastuullisuuden kuvituksista. Keskustelu ja analysointi liikkui väreistä symbolien muotokieleen, merkityksiin ja tarinoihin kuvitusten taustalla. Sana symboli on johdettavissa Kreikan sanaan symballein, joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan aate ja esine yhdistyy symbolissa kokonaisuudeksi. Monet käytössä olevat, yleisesti tunnetut symbolit ovat olleet käytössä pitkään ja niiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa ja faktaa.

MIKÄ ON MAAILMAN TUNNETUIN SYMBOLI?
Me saimme selkeän käsityksen benchmarkingissa. Mitä Sinä olet mieltä? Paljastamme tuloksemme seuraavassa artikkelissa.


Siirry hankkeen sivulle
Tilaa ennakkoon yritysten vastuullisuussymbolit
Siirry Suomen Muotoilusäätiön etusivulle
Liity Säätiön yrityskumppanuusverkostoon

Rekry Suomen Muotoilusäätiön harjoittelupaikkoihin on avoinna!

Suomen Muotoilusäätiö etsii vuoden 2023 palkallisiin projektityöharjoitteluihin muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelujen kesto vaihtelee sopimuksen mukaan. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, visuaalista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua, viestintää ja muotoilun edistämistyötä Säätiön tapahtumissa.

Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus, portfoliosi ja CV viimeistään ti 21.12.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo alkutalvesta ja osa on kesäprojekteja.

Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.

Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Anni Koivisto LAB Muotoiluinstituutista, Veera Tolonen Metropoliasta ja Saulus Puukko Aalto-yliopistosta. Alla projektityöntekijöiden artikkeleita:

Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiön projektitiimissä -Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

POSTED ON BY VEERA TOLONEN


Ajatuksia empatiajohtamisesta

POSTED ON 31 ELOKUUN, 2022 BY ANNI KOIVISTO


Tekoälyn Hyödyntäminen Teollisessa Muotoilussa

POSTED ON 7 HEINÄKUUN, 2022 BY SAULUS PUUKKO


Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön toimitusjohtaja, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka.

LUE LISÄÄ
Säätiön yritysprojektit
Yritysjohdon muotoiluymmärrys pitäisi olla itseisarvo

Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.


Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.


KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.


TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi


PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Mikä on 3D -tulostuksen tulevaisuus?

Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.


MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA?
Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.


MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA?
Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.


MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA?
Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.


HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA?
Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.


Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.

Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?

Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue lisää:
Protech
Suomen Muotoilusäätiö

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MUOTOILU EI HYVÄKSY PÄÄLLE LIIMATTUJA SLOGANEITA – JUKKA ORESTO

Saimme vieraaksemme Muotoilusäätiölle vuosikymmeniä ansioitunutta kehitystyötä tehneen monitoimimiehen Jukka Oreston. Moni muistaa hänet hotelli- ja ravintola-alalta, toinen Bon Apetit- TV ohjelmasta ja jotkut Lahden ammattikorkeakoulusta. Jukka on vuosien varrella vaikuttanut satojen opiskelijoiden palveluajatteluun koulutusmaailmassa ja luotsannut omaa konsultointiyritystä vuodesta 1995. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden Tiedepuiston toimitusjohtajana. Haastattelun keskiössä on Jukan laaja näkemys muotoilusta, kokemuksellisuudesta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta.


Mitkä ovat Jukka ensimmäiset muistikuvasi muotoilusta?
Sankarimuotoilijoiden kultainen 60-luku ja Lahden Muotoiluinstituutin kautta Bauhaus ja taidepohjainen ajattelu. Molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Muistan elävästi muotoilijoiden kipuilleen aluksi identiteettinsä kanssa taiteen ja liiketoiminnan vaa´assa. Tietenkään muotoilun arvo ei pienene liiketoiminnan ymmärryksestä, päinvastoin. Parhaat muotoilijat ymmärtävät myös yrityksen taloutta, tuotantoa ja kokonaiskuvaa.

Mitä oman kokemuksesi mukaan muotoilu on tuonut liiketoimintaan?
Muotoilu on tuonut erilaisen, voimakkaasti visuaalisen lähestymistavan ratkaista haasteita visuaalisen lopputuotteen lisäksi. Muotoilu parantaa businesta ja lähtökohtaisesti muotoilun ostaja ostaa ammattitaitoa, käyttäjälähtöistä ongelmanratkaisua tarpeisiinsa. Muotoilu ei hyväksy päälle liimattuja sloganeita. Visuaalisen muotoilun puolella mm. mainostoimistoilla on heidän tapansa ajatella kaupallisesti. Muotoilija vastaavasti käyttää kokonaisvaltaista osaamistaan lähteä haasteessa liikkeelle moninaisesta näkökulmasta. Värit, muodot, taustatutkimus, typografia, tunnepohja ja kokonaisymmärryksen luonti kurkistavat pintaa syvemmälle matkalla kohti lopputulosta.

Mistä inspiraatiosi ja kehittämishalusi pursuaa?
Erilaisuus ja ärsykkeet ruokkivat minua. Rakastan haastaa omia itsestäänselvyyksiäni. Ajattelen, että ainoa tapa kehittää omaa ajattelua on olla vahvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vieraampi vastaan tuleva asia on, sitä enemmän se stimuloi miettimään uusia mahdollisuuksia erilaisesta näkökulmasta. Asenne on myös äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan. Minulla on edelleenkin kova halu kasvattaa omaa ymmärrystäni. Työhistoriani on opettanut, että mitä suurempiakin asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. Haluaisin nähdä enemmän tukea liike-elämässä niille, jotka ajattelevat asioita uudesta ja innovatiivisesta näkökulmasta. Uusille tavoille löytyy aina tavalla tai toisella hallinnollinen ratkaisu, mutta usein hallinnolla voidaan valitettavasti jo ideointivaiheessa pilata uudet tavat toimia. Hyvällä hallinnolla voidaan kuitenkin myös tukea uuden syntymistä ja luoda uutta. Tämä tietysti edellyttää, että hallinnosta ja taloudesta vastaavat ammattilaiset ovat alusta asti mukana uuden luomisessa esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.


”Asenne on äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan”

-Jukka Oresto

Sinulla on vahva tausta palvelutoimialan kehittämisestä. Mitä ajattelet kokemuksien muotoilusta?
Minua huolestuttaa, että onko ihmisellä enää ollenkaan omaa kokemusta. Kuinka moni tekee enää mitään yksin ja luotetaanko enää omiin aisteihin? Pitääkö kaiken olla valmiina ja luotetaanko vain siihen, mikä voidaan kokea yhdessä ja vain niin kun sen kaikki muutkin kokevat? Pitääkö kaiken olla ennalta suunniteltua ja pitääkö samaa ratkaisua ujuttaa kaikille? Valmiin elämystuotteen rakentaminen on haastavaa jollei mahdotonta. Palveluntuottaja voi kyllä tarjota mahdollisuuden kokea, mutta elämystä tai kaikkia erilaisia tapoja kokea palveluntuottaja ei voi etukäteen päättää.

On harmillista, että erilaisuus ei ole enää myyntivaltti missään vaan kaikki suunnitellaan kaikille sopivaksi. Erilaistaminen tehdään korkeintaan hinnalla eli mitä kalliimpaa sen harvemman saatavilla tuote tai palvelu ovat. Puitteet voi kyllä rakentaa kokemukselliseksi ympäristöksi, mutta kokemus on aina asiakkaan oma ja sama tuote tai palvelu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla. Asiakkaiden erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaiset tavat kokea voisivat ehkä olla kokemuksen muotoilun lähtökohtina. Elämä, kokemus ja erilaiset tavat kokea rikastavat tapaamme ajatella ja mahdollistavat uudella tavalla ajattelemisen.


Jukka rohkaisee avaamaan oman kokemuksen toisten käyttöön, mutta muistuttaa myös, että pitkällä kokemuksella voidaan työelämässä usein myös tyrmätä uusi ajattelu. Kerro kaikki mitä tiedät ja katso mitä tulee. Dialogin periaate kuitenkin on, että se mikä on uutta tapahtuu kun kaksi erilaista tai erilaisen osaamisen omaavaa ihmistä kohtaavat toisensa sellaisena kun ovat ”ei kenenkään maalla”. Kumpikaan ei etukäteen määrittele toista joksikin vaan antaa toiselle mahdollisuuden olla toinen.


Kerro yleispäteviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle käyttäjälähtöisessä palvelukokemuksen kehityksessä?
-Muista, että asiakkaasta saa aina paljon enemmän tietoa palvelutilanteessa, kun hän sanallisesti kertoo. Aisti hänen käyttäytymistään ja seuraa mihin kaikkeen asiakas kiinnittää huomiota. Keskittymällä aidosti palvelutilanteeseen ja kirjaamalla ylös huomiot saat välitöntä palautetta kehityskohteista.

-Ota huomioon, että palvelutilanne on aina asiakkaalle haastavampi. Kehitä palvelutilannetta siitä lähtökohdasta, että ohjaat asiakasta oikeaan suuntaan yksilölliset erot ja tarpeet huomioiden

-Kyseenalaista, palveleeko tämä toimintamalli meitä parhaiten? Voisiko meilläkin tätä asiaa kehittää muotoilun keinoin?

-Kehittämisen pitää aina olla mielekästä tekijöilleen. Mieti keinoja mielekkyyden lisäämiseen, muitakin kun sanallisia

-Varmista, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä. Ennen kun tarjotaan ratkaisuja täytyy olla vahva tieto mihin oikeasti ratkaisua haetaan. (Esimerkkinä ravintolassa asiakas kysyy onko teillä tarjolla kevyitä annosvaihtoehtoja? Mikä kenenkin mielestä on kevyttä?)

Jukka tietää, että faktaa lataamalla ei luoda kokemusta. Kaikessa kehitystyössä on hyvä miettiä prosessin lisä-arvo.

Mikä lähityöelämän kokemus on jäänyt vahvasti mieleesi?
Kyllä se on covid-19 ja tapa jolla se muutti palaverirumbaa. Näen, että etäpalaverit palautti uskon osaamiseen ja ammattilaisuuteen. Työelämän tapa toimia kehittyi hetkessä ennen kaikkea osaamista hyödyntäen ja keinoja löytäen. Minusta tuntui, että tämä toiminnan muutos teki palavereista ammattimaisempia, asiasisältöisempiä, tehokkaampia ja täsmällisempiä. Koko muutos on tuntunut kokemuksena oudolla tavalla ”Back to business” hypyltä. Teamsissa et aisti toisen tuntemuksia elekielen kautta, vaan keskiössä on sanallinen ja kuvaava toiminta.

Lue muita Muotoilusäätiön artikkeleita

YRITYSJOHDON MUOTOILUYMMÄRRYS PITÄISI OLLA ITSEISARVO

Olin viimeviikolla vieraana Lahden tiedepuiston podcastissa keskustelemassa Suomen Muotoilusäätiön toiminnasta ja yleisesti muotoilusta. Podcast isäntä, Lahden tiedepuiston Jesse Reponen esitti minulle keskustelun loppuvaiheessa kysymyksen; Mistä yritysten on hyvä lähteä liikkeelle muotoilun käytössä? Vastasin siihen lyhyesti; jotta yritykset voivat hyötyä muotoilusta kokonaisvaltaisesti, on ensin ymmärrettävä sen tuomat ja tarjoamat hyödyt. Yrityksen muotoiluymmärrys lähtee siitä, että johto ymmärtää muotoilun moninaisuuden ja osaa hyödyntää sitä oikein yrityksen kehityksessä. Muotoilusäätiö auttaa mielellään yrityksiä alkuun muotoilun käytössä ja sen ymmärryksessä.

MITEN MUOTOILUYMMÄRRYS KANNATTAA JALKAUTTAA YRITYKSEEN?
Helppo tapa on kutsua muotoilusäätiö maksuttomalle vierailulle keskustelemaan muotoilun mahdollisuuksista ja liittyä mukaan Säätiön yrityskumppanuusverkostoon. Puolueeton keskustelukumppani muotoilun mahdollisuuksista kirkastaa oman yrityksen tavoitteita ja mahdollisuuksia. Muotoilusäätiön kautta voi toteuttaa muotoilun kokeiluprojekteja, saada tietoa alan tapahtumista ja koulutuksista, kysyä yleisesti neuvoja muotoilun käyttöön ja vaikka sanoittaa fasilitoinnin keinoin oman yrityksen muotoilustrategia. Säätiö voi myös järjestää workshoppeja ja tietoiskuja aiheen ympärillä, sekä suositella tarvittavia asiantuntijoita avuksi kehitystyöhön.


Yksinkertainen kaavio toimii hyvänä keskustelupohjana muotoilun käytön hahmottamiseen omassa yrityksessä. Kaavio on osa Muotoilusäätiön strategiaa, joka esitellään aina ensimmäisissä yritystapaamisissa. Monelle muotoiluun vasta tutustuvalle yritykselle on yllätys, että muotoilu koskettaa kaikkia toimialoja ja muotoilun keinoin voidaan ratkaista kaikenlaisia haasteita.

ONKO AJANHALLINTA PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN SUURIMPIA ESTEITÄ MUOTOILULLA MENESTYMISEEN?
Monesti mitä pienempi yritys, sitä laajempi toimenkuva yrityksen työntekijöillä on. Usein kehitysprojektit etenevät talon sisällä osana operatiivista, päivittäistä työtä. ”Tehokkuusajattelu” voi saada aivan uuden suunnan yrityksen sisäisten toimintojen muotoilulla. Onnistunut muotoilun käyttö lisää tutkitusti yrityksissä nälkää kehittymiseen ja ehkä jatkossa menestyksen esteitä suunnitellaan raivattavaksi haaste kerrallaan muotoilun keinoin. Tutkitusti muotoilua laajasti hyödyntävät yritykset tekevät parempaa tulosta. Miksi siis suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei panosta muotoiluun?


Tutkitusti muotoilua laajasti hyödyntävät yritykset tekevät parempaa tulosta. Miksi siis suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei panosta muotoiluun? Businessorientoituna muotoilijana en pääse tästä yhtälöstä yli. Haluan omalla osaamisellani Suomen Muotoilusäätiössä auttaa yrityksiä menestymään muotoilun käytön avulla.


MUOTOILUN HYÖTYJÄ ENEMMÄN ESILLE!
Konkreettiset case-esimerkit ja muotoilun menestystarinat vauhdittavat luottamusta muotoilun käytön kasvuun. Me Säätiössä jaamme mielellämme näitä tarinoita kanavissamme. Onko yritykselläsi muotoilun menestystarina kerrottavana? Ole yhteydessä Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryyn, 040 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi

KUUNTELE TIEDEPUISTON PODCAST
LIITY SÄÄTIÖN KUMPPANUUSVERKOSTOON
LUE ARTIKKELEITAMME

Kurkistus Säätiön monitoimitiloihin Lahden tiedepuistossa

Aamuauringon säteet valaisevat Suomen Muotoilusäätiön monitoimitilat Lahden tiedepuiston viidennessä kerroksessa. Neuvottelupöydällä on vaikuttava nippu vanhoja kiinnostavia artikkeleita Säätiöstä, työpisteillä tietokoneet piippailevat ja seinustoja koristaa yritysprojekteissa toteutuneet protomallit.

Sisääntulossa on hyvää tilaa kohtaamisille

Tila on tarinoita pullollaan. Jokainen esine muistuttaa olemassaolollaan moninaisista muotoilun mahdollisuuksista. Tilan taideteokset Säätiö on saanut kiitoksena taiteilijoilta mm. luovan tilan käytöstä.

Valoisat tilat muuntautuvat monenlaiseen Säätiön toimintaan.


MITÄ SÄÄTIÖN TILOISSA TAPAHTUU?

Tilat toimivat työpisteenä Säätiön työntekijöille ja projekteissa mukana oleville tahoille. Tilassa voidaan järjestää tietoiskuja, luovia tapaamisia ja kaikkea toimintaa, joka edistää suomalaisen muotoilun käyttöä, näkyvyyttä, koulutusta ja tutkimusta.

Tuotekehitysprojektien kerrostumat luovat raamit työskentelytiloille.

Tiedepuistossa toimii yli 50 eri toimijaa. Haluatko tutustua tarkemmin yleisiin tiloihin? Katso täältä 360 kuvia

Lahden Tiedepuiston aulatiloissa on paljon yhteistä luovaa tilaa erilaisiin tarkoituksiin.

Lue lisää:
Suomen Muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Lahden tiedepuisto
Niemiworks yhteiskäyttötilat