Fasetin laatuhuonekalujen suunnittelussa on huomioitu korjattavuus ja huollettavuus

Fasetin Designtalon tilat Hollolassa muuntautuvat maailman luokan Showroom-tapahtumiin ja verstasnäytöksiin. Kattavalla omalla- ja edustusvalikoimallaan Fasetti on yksi Suomen laajimmista palvelevista laatuhuonekalutaloista valmistus-, korjaus-, entisöinti- ja huoltopalveluineen. Fasetti on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston tuore jäsen. Vierailimme Hollolassa yrittäjä Janne Ylösen luona haastattelemassa Jannea muotoilusta ja tutustumassa laadukkaaseen ja kattavaan tuotevalikoimaan. Samalla pääsimme verstaskierrokselle katsomaan tuotteiden valmistusta ja entisöintiä.


Janne kertoo intohimon huonekaluihin kietoutuvan omatuotannon, valittujen edustusyhteistöiden ja entisöinnin ympärille. Monipuolisessa valikoimassa yhdistyy vanhat klassikot ja uuden muotoilun tuotteet. Jälleenmyynnissä painopiste alkaa olla sisustusarkkitehdeissa, jotka löytyvät meiltä saman katon alta laadukkaat ratkaisut monelta toimittajalta. Fasetilla on oma liike myös Bulevardilla Helsingissä. Omatuotannon lisäksi edustuksessa on Artek, Vitra, CPH Lighting, Eero Aarnio Originals, FDB Mobler, Flexlux, Kvadrat, Louis Poulsen, Nardi Outdoor, ja PBJ Design House. Omatuotantona myynnissä on mm. Ahti Taskisen suunnittelema Easy-sarja (artikkelin pääkuvassa), Ornäsin mallisto, Olof Ottelinin suunnittelema Jumbo- nojatuoli ja Rauni Peipon Apila jakkara.


Fasetin Showroom on huonekalujen ystävän taivas. Vuosikymmenten tyylikerrostumat yhdistyvät valikoimassa sulavaksi kokonaisuudeksi, josta löytyy jokaisen makuun sopivia laatukalusteita. Saman katon alta voi kalustaa kokonaisia hotelleja tai vaativimpiakin yksityistiloja. Jannen yksi oma intohimo on verhoilukankaat. Hän on tarkka kankaiden laadusta erityisesti kestävyyden kannalta. Fasetin yksi arvoista onkin, että kaikki tuotteet sopivat laadullisesti julkitiloihin. Tämä on merkittävä laatutae, jota myös yksityishenkilöt arvostavat. Lähtökohtaisesti julkitilakelpoinen kaluste on huomattavasti kestävämpi, kuin yksityiskäyttöön suunniteltu huonekalu.


MITÄ MUOTOILU MERKITSEE PROSESSEISSANNE?
Janne kuvailee muotoilua niin, että jonkin asian/esineen olemassa olon eteen on käytetty pohdintaa ja laatua kasvattavaa perustelua. Tämä pohdinta ja aika, jota muotoiluksikin kutsutaan tuo arvoa tuotteelle ja sen valmistukselle monipuolisesti. Esimerkkinä vanhojen klassikoiden uudistuotanto. Tämä prosessi sisältää paljon muotoilua, joka ei aina näy suoraan ostajalle. Tuotaessa aikoinaan suunniteltu tuote uudestaan markkinoille täytyy sen valmistus ja materiaalit ajatella uusiksi tämän päivän vaatimuksiin sopivaksi, mutta niin, ettei tuotteen visuaalinen identiteetti muutu. Monesti projekteissa lisätään muotoilun ja materiaalisuunnittelun avulla kestävyyttä ja valmistettavuutta materiaaliliitoksineen. Fasetti myös valmistaa kaikki tuotteet niin, että niitä pystyy huoltamaan ja korjaamaan ajan saatossa. Valitettavasti osa nykyhuonekaluista ja valaisimista on jo lähtökohtaisesti suunniteltu kertakäyttötavaraksi. Tämä tulisi muuttua.

MITEN SUOMALAINEN MUOTOILU EROTUU POHJOISMAISESTA MUOTOILUSTA?
Suomessa oli todella erilaiset lähtökohdat muotoiluun ja kalustevalmistukseen sotiemme jälkeisessä maailmassa. Tanskassa istuttiin jo tuolloin Arne Jacobsenin suunnittelemissa laatutuoleissa, kun täällä istuttiin lutikoiden syömissä hetekoissa. Tästä syystä en lähtisi vertailemaan muotoiluamme, koska lähtökohtamme pohjoismaissa ovat niin vaihtelevat. Historiaa on hyvä tutkia ja ymmärtää. Sodan jälkeen Suomalaisessa huonekalutuotannossa otettiin paljon vaikutteita Tanskalaisesta muotoilusta ja sama taitaa jatkua edelleenkin. Jos taas katsotaan kotimaista huonekaluvalmistusta 300-vuoden aikajänteellä, nousee puheisiin erityisesti talonpoikaiskalusteet, jotka nauttivat edelleenkin omanlaistaan suosiota. Meilläkin oli joitakin malleja valmistuksessa aina vuoteen 2010 saakka. On jännä nähdä milloin niiden kysyntä nousee uuteen nousuun, Janne pohtii.


Yksi Jannen lempimateriaaleista on öljytty pähkinäpuu. Sileä ja ylellinen käsituntuma on vertaansa vailla. Kuvassa Janne esittelee veistoksellista Rialto-nojatuolia. Tuoli suunniteltiin alunperin Milanon triennaaliin vuonna 1957.


MIKÄ ON SINUN DRIVERISI?
Innostun tuotteen kehittämisprosessista ja lopputuloksen saattamisesta päivänvaloon. Koko prosessi on palkitseva. Haluan vaalia laadukkuutta koko prosessissa. Itse teen päätökset intohimolla ja meillä vastapainona vaimo johtaa taloutta. Tämä tasapaino on toiminut hyvin. Itseäni viehättää myös tuotteen vaikeus. Vaikeasti valmistettava huonekalu on myös vaikeampi kopioida. Siesta tuoli oli vaikea toteuttaa ja itse asiassa Jumbo tuoli oli vielä vaikeampi, Janne kuvailee.

MISSÄ HALUAT NÄHDÄ FASETIN 10-VUODEN PÄÄSTÄ?
Kyllähän se kansainvälistyminen on vahvasti mielessä, vaikka nytkin meillä on jo laajaa vientiä Yhdysvaltoihin. Koen suurta ylpeyttä aina kun jokin kotimainen tuote saa kansainvälistä näkyvyyttä. On se sitten Marimekko, Nikari tai Lapuan kankurit. Jokainen hiihtää samaa latua ja sitä kautta latu on sileämpi kaikille muillekin.


Verstaskierroksella satuimme sopivasti paikalle näkemään Siesta-nojatuolin pehmustusvaihetta. Carl-Gustaf Hiortin suunnittelema design -klassikko on ollut Fasetin valikoimissa vuodesta 2016. Kerrotaan, että ennen kuin suunnittelija päästi tuolin markkinoille, hän koeistutti Siestassa puusepänverstaansa työntekijöitä tuntikaupalla lukemassa sekä kutomassa ja tenttasi heitä sitten yksityiskohtaisesti tuolin istuinmukavuudesta. Selkänojan kaaret ja istuinkulma on suunniteltu niin, että tuoli tukee istujaa ihanteellisesti. Siestasta löytyy kymmenittäin erilaisia verhoiluvaihtoehtoja. Siesta-tuolit valmistetaan aina tilauksesta asiakkaan verhoilumateriaalitoiveen mukaisesti.


Lue lisää Fasetista
Lue lisää Muotoilusäätiön yrityskumppanuudesta
Lue lisää artikkeleita

Miten muotoilu tukee liiketoiminnan kehittämistä?

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä muun muassa tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän artikkelin on kirjoittanut Savonia-ammattikorkeakoulusta pian valmistuva muotoilija Janna Rissanen. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä projektimuotoilijana vuonna 2024.

Yksinkertaisesti ilmaistuna
Yritysten elinehtona on tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja muotoilun tavoitteena on tunnistaa tarpeita ja luoda ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä. Jokainen yritys saa alasta riippumatta etua muotoilun käytöstä kehittämisen välineenä, sillä molempien, sekä liiketoiminnan että muotoilun keskiöstä löytyy ihminen, ympäristö, me.

Muotoilu tuo mukanaan luovaa ongelmanratkaisua ja ketteriä työkaluja, jotka tehostavat yrityksen liiketoiminnan kehitystyötä.
Jos yritys ei saavuta liiketoiminnallisia tavoitteitaan haluamallaan tasolla, jossain piilee ongelma. Muotoilijalle liiketoiminnan ongelmakohta näyttäytyy prosessina, johon tutkimisen, suunnittelun, ennakoinnin, kehittämisen ja toteutuksen vaikutuksesta ideoidaan useita ratkaisuja ja löydetään paras mahdollinen lopputulos. Kehitysprosessissa havaittu ongelma
nähdään osana kokonaisuutta, jossa huomioidaan mm. kestävä kehitys ja kasvu, asiakaslähtöisyys ja käyttökokemus sekä kilpailukyky ja erottuvuustekijät.


Kestävää kehitystä ja kasvua
Muotoilun työkaluilla voidaan tukea yrityksen kestävän kehityksen ja kasvun kokonaisuutta. Kehitysprosessissa muotoilija tarkastelee merkityksellisyyden, liiketoiminnan tavoitteiden, laadun, kestävyyden, tuloksellisuuden sekä asiakaslähtöisyyden näkökulmia. Muotoilu lisää kehittämisprosessiin kustannustehokkuutta kiteyttämällä asiakasymmärryksen ja havaitun ongelman sekä pureutumalla alusta asti suoraan ongelman ytimeen, yksinkertaistaen prosessia. Kehittämistyö nostaa esiin tietoa, dataa ja ideoita sekä tunnistaa mahdollisia kriittisiä pisteitä. Näitä oivalluksia hyödyntämällä voidaan luoda relevantteja ratkaisumalleja sekä laskea kustannuksia, jotka johtuvat tarpeettoman monimutkaisista prosesseista, virheiden korjaamisesta myöhemmissä vaiheissa tai asiakastyytyväisyyden heikkenemisestä ja reklamaatioista.


“Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. “


Asiakaslähtöisyyttä ja parempaa käyttökokemusta
Asiakastyytyväisyyden sekä käyttäjäystävällisen lopputuloksen tavoittelu alkaa jo kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa, ja siihen sisältyy olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen tai uusien mahdollisuuksien innovoinnin lisäksi asiakasymmärryksen luominen. Muotoilun työkaluilla kiteytetään asiakkaan tarpeet, tunteet, ajatukset, taustat ja toiminta, käyttäen vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteistyötä tukevia menetelmiä. Mitä enemmän palvelu, tuote sekä digitaalinen tai fyysinen ympäristö suunnitellaan asiakasymmärryksen pohjalle, sitä enemmän asiakas – ja siten myös yritys siitä hyötyy. Asiakastyytyväisyyteen heijastuu suoraan myös yrityksen työntekijöiden tyytyväisyys. Työympäristöä voidaan muotoilun avulla kehittää esimerkiksi yhteiskehittämisen menetelmillä, joissa selkeytetään työympäristön tehtäviä tai tuodaan arvot näkyväksi ohjenuoraksi yrityskulttuurissa. Vahvalla pohjalla toimiva työyhteisö sekä prosessien yksinkertaistaminen korreloi tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen ja siten nopeamman markkinoille jalkautumisen kanssa.


Kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä
Muotoilulla voidaan luoda kilpailukykyä ja erottuvuustekijöitä, jotka houkuttelevat asiakkaita kääntymään yrityksen palveluiden tai tuotteiden puoleen kilpailijoiden sijaan. Kehitystyön lähtökohtana on brändin, kohderyhmän, liiketoiminnan, toimintakentän sekä kilpailijoiden tuntemus. Muotoilun keinoin voidaan rakentaa mieleen jääviä brändejä, visuaalista kommunikaatiota, käyttö- sekä asiakaskokemusta ja elämyksiä, jotka lisäävät haluttavuutta,
tuovat arvoa ja sitouttavat asiakkaan yrityksen palveluiden tai tuotteiden käyttäjäksi. Muotoilun tavoitteena on, että asiakkaalle jää positiivinen muistijälki kokonaisuudesta, aina hetkestä tarpeen heräämisen, brändin puhuttelevuuden, viestinnän tavoitettavuuden, asiakaspalvelun, ostotapahtuman sekä palvelun tai tuotteen miellyttävän ja pitkän aikavälin käyttöön asti. Tyytyväinen asiakas palaa uudelleen ja jakaa hyvää kokemustaan myös eteenpäin, jolloin siitä hyötyy jälleen ihminen, ympäristö, me sekä yritys ja liiketoiminta.


Liity Säätiön yrityskumppaniverkostoon
Tee lahjoitus Muotoilusäätiölle


Lähteet: Design Forum Finland. Kilpailuetua muotoilusta. Design Forum Finland, Yrityksille. https://designforum.fi/yrityksille/kilpailuetua-muotoilusta/. Luettu 13.2.2024 Kinnunen, Outi. 2019. Palvelumuotoilun uusia tuulia maailmalta – Service Design Global Conference 2019, Toronto. Frankly. https://franklypartners.fi/fi/blogi-palvelumuotoilun-uusia-tuulia-maailmalta-service-design-global. Luettu 13.2.2024
Wyn, Jones. 2022. What is the Value of Design? Medium.
https://medium.com/@wynjonesdesign/what is the value of design 7982060031b Luettu
13.2.2024
Pikover, James.
The Value of Design Thinking in Business. Toptal.
https://www.toptal.com/designers/product-design/design-thinking-business-value. Luettu 13.2.2024
Kuvat: 1: Pexels. Kuvaaja: fauxels: https://www.pexels.com/fi fi/kuva/ihmiset toimisto toissa
teknologia 3183197/
2: Oma kuva-arkisto. 3: Canva. https://www.canva.com

Tapahtumakooste Muotoilusäätiön vuodesta

Muotoilusäätiön toimintavuosi koostui monipuolisista tapahtumista, vastuullisuuden kuvitushankkeesta ja yritysprojekteista. Toimintavuoden keskiössä oli vastuullisuushanke ja siihen linkittyvät tapahtumat. Muotoilusäätiö oli mukana järjestämässä Lahti Design Weekiä, yhteistyökumppanina Habitaressa, Helsingin Kirjamessuilla, järjestämässä lukuisia webinaareja ja kumppanuustapahtumia. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, kumppanuusverkosto, perustajayritykset sekä hankkeet, avustukset ja apurahat.

Muotoilusäätiön ydintehtävä on auttaa yrityksiä menestymään muotoilun käytön avulla. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää tapahtumia, koordinoi muotoiluprojekteja opiskelijatöinä sekä toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä. Säätiön kotikaupunki on Lahti ja toimialue koko Suomi.


Tammikuu – Kumppaniverkoston vierailu KONE People Flow Centeriin 26.1

Muotoilusäätiön kumppanuusverkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja. Lue lisää


Helmikuu – DuuniExpo Lahdessa 15.2

Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry antoi vinkkejä opiskelijoille oman osaamisen myyntiin ja esittelyyn LAB ammattikorkeakoulun tiloissa Lahden kampuksella. Tietoiskuja oli päivän aikana neljä. Lue lisää


Toukokuu – WOW-vastuullisuusnäyttely – Lahti Design Week 11.-17.5

Muotoilusäätiö toteutti yhteistyössä Lahden kaupungin ja LAB ammattikorkeakoulun kanssa näyttelyn Lahden kaupungintalolle. Näyttelyssä nostettiin esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta. Lue lisää


Toukokuu – Avajaiset #yritysseminaari – Lahti Design Week 11.5

Yritysyleisölle suunnatussa Lahti Design Week-avajaisseminaarissa lanseerattiin kaikille vapaaseen käyttöön suunnattu vastuullisuuden kuvituspankki, tutustuttiin WOW-vastuullisuusnäyttelyn tarjontaan ja kuultiin inspiroivia puheenvuoroja paikallisilta yrityksiltä erilaisiin vastuullisuusaiheisiin liittyen.

Puhujina toimivat Lahden kaupunki, Suomen Muotoilusäätiö, Teerenpeli, LAB Muotoiluinstituutti, Oilon ja Isku. Seminaari päättyi cocktailtilaisuuteen ja WOW-vastuullisuusnäyttelykierrokseen. Lue lisää


Toukokuu – Yrjö Kukkapuro – luento – Lahti Design Week 16.5

Suomen Muotoilusäätiö koordinoi ainutlaatuisen luennoitsijavieraan Lahden kaupunginteatterille. Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom kertoi isänsä urasta ja luovuudesta. Lue lisää


Toukokuu – AEL-apurahaseminaari 29.5

Muotoilusäätiö piti puheenvuoron Ammatinedistämissäätiön apurahaseminaarissa. AEL-Säätiön apurahalla suunniteltiin tänä vuonna Muotoilusäätiön vastuullisuuskuvitukset. Katso tallenne


Elokuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 17.8

Webinaari yhteistyössä Marketing Finlandin kanssa. Tietoisku oli suunnattu koulutusorganisaatioille ja järjestöille. Lue lisää


Syyskuu – Tapahtumakumppanuus Habitare 13.-17.9

Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Suomen Muotoilusäätiö oli Habitaren virallisena yhteistyökumppanina osallistavalla 60m2 vastuullisuusosastolla, järjestämällä päivittäin luentoja Habitaren lavalle ja tarjoamalla kumppaneille ohjelmaa. Lue lisää


Lokakuu – Inhimillinen Excel-johtajuus – onko sitä? 5.10

Lahden Tiedepuistossa kuultiin puheenvuoroja johtajuudesta ja Muotoilusäätiö piti tilaisuudessa Vastuullisuus-workshopin pohjautuen Säätiön vastuullisuuskuvituksiin. Lue lisää


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut 26.-29.10

Suomen Muotoilusäätiö toi vastuullisuutta esille luovasta näkökulmasta Helsingin Kirjamessuilla. Säätiön 28 neliön osasto herätteli kävijöitä osallistavasti vastuullisuuden äärelle. Osasto koostui kuudesta eri pääohjelmasta. Nelipäiväinen tapahtuma tavoitti huikeat 88 000 kävijää. Lue lisää


Marraskuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 1.11

Webinaari yhteistyössä Ornamon kanssa suunnattuna Ornamon jäsenille. Tietoiskussa esiteltiin käyttömahdollisuuksia Muotoilusäätiön vastuullisuuskuvituksille. Lue lisää


Marraskuu – Vastuullisuuskuvitusten tietoisku 6.11

Webinaari yhteistyössä LAB Muotoiluinstituutin kanssa suunnattuna LABin kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelijoille. Lue lisää


Marraskuu – Muotoilu osana markkinointia – webinaari 16.11

Marketing Finlandin ja Muotoilusäätiön yhteiswebinaarissa pureuduttiin markkinoinnin tarpeisiin suunnatun muotoilun käyttöön ja siihen kuinka muotoiluajattelu edistää markkinoinnin suunnittelua. Katso tallenne


Joulukuu – Luovat! – tapahtuma Lahdessa 12.12

Tapahtumassa kuullaan Lahden kaupungin rohkeasta, luontopositiivisesta työstä ja Muotoilusäätiön toiminnasta muotoilun ja vastuullisuusviestinnän edistäjänä. Lisäksi tietoa luovien alojen työvoimakoulutuksista. Lue lisää


Toteutetut yritysprojektit

Vuoden aikana toteutettiin kaksi muotoiluprojektia. Projektit toteutettiin Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluille ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle. Projektitiimissä tänä vuonna mukana olivat Janna Rissanen (Savonia), Anna Jokinen (Xamk), Pekka Valla (Metropolia) ja Anni Koivisto (LAB). Lue lisää Säätiön muotoiluprojektipalveluista


Vastuullisuustyökalupakin suunnittelu ja lanseeraus

Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat. Kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiön apurahalla ja lanseeraus sekä jalkauttaminen Päijät-Hämeen Liiton Akke-rahoituksella. Lue lisää


Säätiön hallitus kokoontui neljä kertaa

Hallitus päättää Säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä suunnitelmista. Toimeenpanosta ja hallinnosta vastaa Säätiön toimitusjohtaja. Säätiön hallituksessa mukana ovat Antti Olin (pj), Riitta Huuhtanen, Valtteri Simola, Simo Puintila ja Jorma Lehtonen. Varajäseninä Marjukka Mäkelä, Hilkka-Maija Fagerlund, Pekka Timonen, Timo Tiainen ja Heli Pöyry. Kuvassa vasemmalta oikealle Heli Pöyry, Simo Puintila, Antti Olin, Riitta Huuhtanen ja Valtteri Simola. Lue lisää


Säätiön tietoiskut saatavilla vuoden ympäri

Voit kutsua Säätiön pitämään muotoilullisen tietoiskun omaan tapahtumaasi tai kertomaan vastuullisuuskuvituksista. Tapahtumajärjestelyt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lue lisää


Lähde mukaan yrityskumppaniksemme

Tue kanssamme suomalaisen muotoilun käyttöä. Pääset mukaan kokemaan ja näkemään, mitä muotoilun avulla saavutetaan. Kumppaninamme tuet toimintaamme verovähennyskelpoisella vuosilahjoituksella ja sinulla on oikeus käyttää Suomen Muotoilusäätiön support-logoa yrityksesi kanavissa. Liity Säätiön kumppanuusverkostoon


Näin lahjoitat Säätiölle toiminta-avustusta

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Ihmiskeskeinen suunnittelu: Palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun silta

Ihmiskeskeisen suunnittelun pohjana toimii käyttäjien ja kohderyhmien osallistaminen kehitettävissä olevaan asiaan. Tarkoituksena on osallistaa ihmiset koko prosessiin, ei vain sen alkupäähän, loppupäähän tai näihin molempiin. Kuinka tällainen sitten käytännössä onnistuu? Yksi vastaus voi löytyä palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun piiristä.


Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta. Kyse on kohde- ja sidosryhmien osallistavasta prosessikokonaisuudesta, jossa palveluita ja liiketoimintaa kehitetään ihmiskeskeisin menetelmin. Palvelumuotoilu on kuin työkalupakki, jonka perustana toimii muotoiluajattelu. Työkalupakin menetelmiä on lukuisia, kuten esimerkiksi asiakasymmärryksen kasvattaminen haastattelujen avulla, havainnoimalla, tutkimuksilla, työpajoilla ja visualisoinneilla. Palvelumuotoilu tähtää yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen ihmiskeskeisesti asiakastyytyväisyyttä ja -sitoutuvuutta nostamalla. Palveluista muotoillaan asiakkaiden näköisiä.


UI/UX suunnittelu

UI/UX suunnittelu on käyttöliittymä ja -kokemussuunnittelua. Niiden tehtäväalue liittyy verkkosivu- ja ohjelmistokehitykseen. Kuten palvelumuotoilussa, UX-suunnittelussa keskitytään käyttäjäkokemuksen muotoiluun. Painopisteet ovat muun muassa kohderyhmän tunnistamisessa, interaktiivisuudessa, käyttäjätutkimuksessa ja prototyypeissä. UI-suunnittelu puolestaan keskittyy itse käyttöliittymiin, eli siihen miltä esimerkiksi verkkosivu tai mobiilisovellus visuaalisesti näyttää.


UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun erot sekä yhteneväisyydet

Jotta ymmärrettäisiin paremmin UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja sekä yhteneväisyyksiä, käsitellään ensin UX- ja UI-suunnittelun erot ja yhteneväisyydet.

UX-suunnittelussa tunnistetaan ja ratkaistaan käyttäjien ongelmia. Siinä muotoillaan ja kuvataan käyttäjän matka, joka auttaa UI-suunnittelua muotoilemaan vuorovaikutteisia ja visuaalisia ratkaisuja. Käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelusta voitaisiin siis sanoa, että UX-suunnittelu sisältää UI-suunnittelun.

UI-suunnittelu keskittyy visuaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yrityksen brändiä. Suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttöliittymästä mutkaton, vetoava ja intuitiivinen. Tämäkin on aivan kuten palvelumuotoilussa, mutta keskittyen verkkoympäristöihin.

UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja ei ole aivan helppoa määritellä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia. Molempien tarkoitus on muotoilla paras mahdollinen kokemus käyttäjille.

Suurin ero UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on se, että UX-suunnittelussa muotoilijat pyrkivät parantamaan käyttäjäkokemusta yksinkertaistamalla prosessia käyttäjille. Tarkoituksena on kehittää käytettävyyttä. Palvelumuotoilussa taas ideana on yksinkertaistaa prosessia, jota yritykset käyttävät vuorovaikutuksessaan käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

UX-suunnittelu tähtää käyttäjille mutkattomaan kokemukseen, kun taas palvelumuotoilu tähtää mutkattomaan liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää polullaan. UX-suunnittelu tarkastelee käyttäjälle ja asiakkaalle välittömästi näkyviä asioita, kun taas palvelumuotoilu toiminta keskittyy myös teatterin verhon taakse ”koneistoon”. UX-suunnittelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan.


Kaiken takana on ihminen

On hyvä laittaa käyttäjä aina keskiöön, mikäli haluaa paremman mahdollisuuden luoda liiketoimintoja, jotka markkinat ostavat välittömästi. Menestyvän liiketoiminnan luominen edellyttää muun muassa sitä, että tunnistetaan alipalveltuja ja ehkä jopa tiedostamattomiakin tarpeita.

Jotta tällaiseen pisteeseen päästäisiin, on potentiaalisten asiakkaiden tuominen mukaan osaksi prosessia hyvä alku. Ihmiskeskeisellä suunnittelulla voidaan kirkastaa tarpeita, kehittää palveluja, testata niitä ja iteroiden luoda lopulta käytäntöön sopiva ratkaisu, joka palvelee niin asiakkaita kuin liiketoiminnallisiakin intressejä.

Palvelumuotoilu sekä UI/UX-suunnittelu ovat hyviä aloja ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistamiseen ja niitä on tehokas käyttää yhdessä. Tämän päivän muotoilun pääasiallinen tavoite on useimmiten juuri se, kuinka kaiken takana tulisi olla ihminen.


Kirjoittaja

Anni Koivisto on kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta LAB Muotoiluinstituutista valmistunut muotoilija. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä muotoilijana ja projektikoordinaattorina vuonna 2023.


Muut kirjoittajan artikkelit:

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta


Lähteet:

Ihmiskeskeisyys syntyy dialogissa: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-syntyy-dialogissa/ (viitattu 5.12.2023)

Ihmiskeskeisyys paradigmaksi: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-paradigmaksi/ (viitattu 5.12.2023)

Tiedätkö mitä ongelmaa ratkaiset?: https://www.valtiolla.fi/tiedatko-mita-ongelmaa-ratkaiset/ (viitattu 5.12.2023)

What is human-centered design?: https://online.hbs.edu/blog/post/what-is-human-centered-design (viitattu 5.12.2023)

Onko meillä yhteinen suunta vielä keväthankien jälkeen?: https://www.valtiolla.fi/onko-meilla-yhteinen-suunta-viela-kevathankien-jalkeen/ (viitattu 5.12.2023)

UX- ja UI-suunnittelu – mitä ne ovat ja mikä rooli niillä on verkkosivu- ja ohjelmistoprojektissa?: https://www.hurja.fi/blogi/ux-ja-ui-suunnittelu-mita-ne-ovat/ (viitattu 5.12.2023)

What is the difference between UX and Service Design and why UX alone is not enough: https://attentioninsight.com/what-is-the-difference-between-ux-and-service-design-and-why-ux-alone-is-not-enough/ (viitattu 5.12.2023)

UX vs. Service Design: https://www.nngroup.com/articles/ux-vs-service-design/ (viitattu 5.12.2023)

Service Design and UX Design, close but not the same thing: https://www.linkedin.com/pulse/service-design-ux-close-same-thing-assist-digital/ (viitattu 5.12.2023)


Kuvaajat Unsplash.com (ensimmäisestä viimeiseen):

Modestas Urbonas (artikkelikuva)

Sigmund

Timothy Cuenat

Jason Goodman

Timon Studler

(Anni Koivisto, omakuva)

Näin vastuullisuustyökalupakki syntyi ja lanseerattiin

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiö toteuttaa yleishyödyllisiä muotoiluprojekteja, muotoilun käytön neuvontaa ja tapahtumajärjestelyjä. Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat.

Yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen apua vastuullisuusviestintään ja hankkeella Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja, niiden huomiointia ja edistämistä yrityksissä. Kehittämishankkeessa edistettiin vastuullisuuteen matalan kynnyksen lähestymistä ja helpotettiin vastuullisuusviestintää yrityksissä uudella, innovatiivisella tavalla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään yritysten ymmärrystä vastuullisuudesta, sen toteutumisesta ja tavoitteista.

Vastuullisuustyökalujen ja kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutettiin Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Hankkeen ohjausryhmässä Säätiön hallituksen lisäksi olivat Elina Aakko ja Sanna Tuominen Päijät-Hämeen Liitosta sekä Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Alla hankkeen kuukausittaiset edistymisaskeleet.


Tammikuu – hankkeen käynnistys ja suunnittelun aloitus

Hanke käynnistettiin vastuullisuuteen tutustumisella ja syvemmällä perehtymisellä jo olemassa oleviin vastuullisuuskuvituksiin ja ohjeistuksiin. Hankkeen projektitiimi oli rekrytoitu muotoilualan kouluista ja suunnittelu alkoi Muotoilusäätiön projektikaavion mukaisesti. Projektitiimissä työskenteli Janna Rissanen, Anna Jokinen ja Pekka Valla. Ohjaajana hankkeessa toimi Muotoilusäätiöltä Heli Pöyry ja projektikoordinaattorina Anni Koivisto. Hankkeelle laadittiin vuosiaikataulu ja jaettiin vastuutehtävät.


Helmikuu – kilpailutus ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 16.2. Kokouksessa esiteltiin siihen asti tehty suunnittelutyö, hankkeen aikataulutus ja pyydettiin palautetta.

Helmikuussa keskityttiin Muotoilusäätiön verkkosivuille tulevan materiaalipankin suunnittelutyöhön ja ohjeistusten laatimiseen. Suunnittelussa hyödynnettiin Muotoilusäätiön projektikaaviota.

Kilpailutus materiaalipankin verkkosivutoteutuksesta jatkui ja potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa pidettiin palavereja. Ensimmäisten lanseeraustapahtumien ja -materiaalien suunnittelu aloitettiin Lahti Design Weekille.


Maaliskuu – verkkoalustan suunnittelua työkalupakille

Materiaalipankin tekninen toteuttaminen alkoi. Samalla työstettiin alustan sisältöjä. Kilpailutuksen materiaalipankin toteutuksesta voitti Groteski. Tässä vaiheessa vastuullisuuskuvitukset olivat jo suunniteltu.

Lanseeraussuunnittelua edistettiin Lahti Design Weekille ja WOW-vastuullisuusnäyttelyyn. Vastuullisuuden kuvituksista tuotettiin projektitiimin toimesta markkinointivideo.

Lanseeraustapahtumaa alettiin markkinoimaan muun muassa Business Events Lahdessa ja Lahti Design Weekillä tapahtuvasta lanseerauksesta laadittiin myös lehdistötiedote.


Huhtikuu – kohti materiaalipankin lanseerausta

Huhtikuussa työstettiin lanseerauksessa nähtäviä vastuullisuushankkeen tekstisisältöjä ja materiaalipankkia Suomen Muotoilusäätiön verkkosivuille. Lanseeraustapahtumien suunnittelu oli hyvässä vauhdissa.

Lanseerausmateriaalit valmistuivat huhtikuun aikana. Kilpailutetuista painotaloista yhteistyökumppaniksi valikoitui Markkinointitarvike, jossa painatettiin kaikki vuoden aikana käytetyt lanseerausmateriaalit.


Toukokuu – lanseeraustapahtumat alkavat

Vastuullisuustyökalupakki lanseerattiin Lahti Design Weekillä WOW-vastuullisuusnäyttelyssä ja yritysseminaarissa 11.5. Näyttely pidettiin 11.-17.5. Vastuullisuustyökalupakin sisältöä esiteltiin päivittäin osana muuta vastuullisuuteen liittyvää näyttelyohjelmaa.

Lue lisää, mitä WOW-vastuullisuusnäyttely piti sisällään.

Loppukuusta vastuullisuustyökalupakki esiteltiin AEL-säätiön kevätseminaarissa Kampin Innovation Homessa.


Kesäkuu – syksyn tapahtumakauden valmistelua

Jatkettiin syksyn lanseeraustapahtumien suunnittelua. Kesäkuussa oli vahvistunut jo osallistuminen Habitareen Helsingin Messukeskuksessa ja Marketing Finlandin tulevat yhteistyöluennot.


Heinäkuu – projektin puolivälin tilannekatsaus

Kevään suunnitteluosuudet ja lanseerausmateriaalit olivat kaikki valmiina. Välitilinpäätöksessä huomioitiin, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja budjetissa oltiin pysytty. Ennen kesälomia kaikki raportointi hoidettiin ajan tasalle.


Elokuu – syksyn tapahtumakausi käynnistyy

Tapahtumien ennakkomarkkinointi aloitettiin, muun muassa Habitare ja Marketing Finland. Tapahtumamateriaalien työstöä ja ohjelmien suunnittelua. Luentomateriaalien valmistelua ja tapahtumatiimien kouluttamista.


Syyskuu – Habitare Helsingin Messukeskuksessa

Muotoilusäätiö oli yksi Habitaren pääyhteistyökumppaneista 13.-17.9. Säätiön oma 60 neliön osasto kietoutui vastuullisuustyökalupakin ympärille ja Muotoilusäätiön tietoiskut vastuullisuustyökaluista pidettiin päivittäin Habitaren lavalla.

Lue lisää, miten Suomen Muotoilusäätiö näkyi Habitaressa.


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut ja Vastuullisuus-workshop

Lokakuun alkupuolella järjestettiin Inhimillinen johtajuus – tapahtuma, jossa esiteltiin vastuullisuustyökalupakkia ja pidettiin Vastuullisuus-workshop kuvitusten pohjalta.

Helsingin Kirjamessut olivat 26.-29.10. Säätiö esitteli osastollaan vastuullisuustyökalupakkia ja järjesti osallistavaa ohjelmaa messukävijöille.

Lue lisää, mitä Kirjamessuilla tapahtui.


Marraskuu – verkkoluentoja

Marraskuussa pidettiin webinaareja vastuullisuustyökalupakista muun muassa Ornamolle 1.11, LAB Muotoiluinstituutille 6.11 ja Marketing Finlandille 16.11. Marketing Finlandin webinaarissa keskityttiin siihen, kuinka muotoiluajattelu on osana markkinointia.

Marraskuun loppupuolella aloitettiin hankkeen päättämisvalmistelut.


Joulukuu – ohjausryhmän kokous ja tapahtumia

Vastuullisuustyökalupakki mukana 12.12 Luovat! – tapahtumassa yhteistyössä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen TE-toimiston kanssa. Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidetään 13.12, jonka jälkeen lopullinen hankeraportointi valmistuu Päijät-Hämeen Liitolle.


Kokemuksia Uusien vastuullisuustyökalujen lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin – hankkeesta

Kevät meni suunnitteluvaiheen merkeissä, jolloin onnistuimme luomaan kattavan jatkopäivitettävän verkkoportaalin vastuullisuuskuvituksille ja ohjeistuksille. Syksy meni lanseeraustapahtumien merkeissä, jotka jakautuivat tasaisesti loppuvuodelle. Tavoitimme tapahtumissa n. 600 yritystä ja n. 5000hlöä. Yhteiskävijämäärä tapahtumissa oli 137 000, mutta tähän vaikuttavat Helsingin Messukeskuksen suuret kävijäluvut. Onnistuimme hankkeessa aikataulutuksessa ja kaikkien hanketoimenpiteiden toteutuksessa. Tällä hetkellä työkalupakissamme on vieraillut vajaa 4000 kävijää.  

Palautteen pohjalta hankkeessa olisi paljon potentiaalia jatkokehitykselle. Olemme saaneet tapahtumissa ja sähköpostitse lisäystoiveita ja jatkokehitysideoita työkalupakkiin.

Hankkeessa lanseeratut materiaalit ovat saatavilla hankkeen päättymisenkin jälkeen ja niistä tiedotusta ja eteenpäinviemistä jatketaan resurssien mahdollistamalla tavalla. Hankkeelle on haettu jatkosuunnitteluapurahaa mm. AEL-Säätiöltä ja Vastuullisuuskulttuurinedistämisapurahaa Suomen Kulttuurirahastolta vuodelle 2024. Apurahat ovat erittäin kilpailtuja ja jäämme odottamaan päätöksiä. Jatkotoimenpiteet riippuvat saatavista resursseista. Materiaalipankkiin pääset tästä.


Muotoilusäätiön vastuullisuustyökalupakin lanseeraustapahtumat vuonna 2023

Lahti Design Week 11.-17.5.
AEL-vuosiseminaari 29.5.
Marketing Finland webinaari 17.8.
Habitare 13.-17.9.
Vastuullisuus-workshop 5.10.
Helsingin Kirjamessut 26.-29.10.
Ornamon webinaari 1.11.
LAB-ammattikorkeakoulun tietoisku 6.11.
Marketing Finland luento 16.11.
Luovat!-tapahtuma 12.12.


Muotoilusäätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayrityksetyrityskumppanuusverkostoLahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Tee lahjoitus Säätiölle

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Muotoilusäätiö näkyi virallisena kumppanina Suomen johtavassa designtapahtumassa Habitaressa

Suomen johtava huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 13.-17.9.2023. Tämän vuoden teema Yhdessä/ Together nosti esiin yhteenkuuluvuuden tunnetta haastavien aikojen keskellä. Sen ohella teema käsitteli maailman murrosta, ja sitä, miten meidän on yhdessä pohdittava uusia näkökulmia kuluttamiseen ja asumiseen. Messukeskuksen sanoin, meillä on tällä hetkellä tarve tuntea yhteenkuuluvuutta, sekä velvollisuus pitää yhdessä toisistamme ja luonnosta huolta.

Suomen Muotoilusäätiö oli Habitaren virallisena yhteistyökumppanina osallistavalla 60m2 vastuullisuusosastolla ja järjestämällä ohjelmaa Habitaren lavalle. Muotoilusäätiön päivittäisten tietoiskujen lisäksi Säätiön kutsumina puhujina tapahtumassa oli Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom ja Postin designjohtaja Marjukka Mäkelä. Muotoilusäätiö tarjosi yrityskumppaneilleen lisäksi kutsuvierastilaisuuden, kutsulippuja ja osallistumisetuja tapahtumaan.

Katso videolta Suomen Muotoilusäätiön osastosisältö, jonka tiivistää toimitusjohtaja Heli Pöyry. Kuvatuotanto Helsingin Kuva.

Muotoilusäätiön osasto koostui viidestä pääohjelmasta

Säätiön opiskelijaprojektitiimin toimesta toteutettu osasto oli jatkoa Lahti Design Weekin WOW-vastuullisuusnäyttelylle. Vastuullisuutta peilattiin Utopia & Dystopia -installaation kautta ja kävijät saivat vinkkejä vastuullisuusteoista kertomiseen Säätiön vastuullisuussymbolien avulla. Tykkäyskopissa oli matalan kynnyksen ehdotuksia yksilön arjen vastuullisuuteen. Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen esitteille vielä kerran uuden elämän.


Yhteistaideteokseen osallistui yli 1000 messukävijää

Yhteisen vastuumme symbolina jokainen messukävijä sai osallistua paperi-installaation rakennukseen kiertotaloushengessä antamalla vanhoille Lahden alueen kulttuurikohteiden ja LAB-ammattikorkeakoulun esitteille vielä kerran uuden elämän.

Valmiit origamiohjeet olivat antamassa inspiraatiota, mutta taideteokseen osallistumisessa kannustettiin vahvasti vapaaseen ideointiin. Teosta ympäröivät Iskun ylijäämämateriaalista valmistetut Kivikko-rahit.


Dystopia teos -rikkoutuneiden peilien maailma

Installaatiossa käsiteltiin epäjärjestyksen, rauhattomuuden ja vastuuttomuuden symboleja- esineitä, jotka ovat luotu tarkoitusta varten ja jotka ovat menettäneet tarkoituksensa. Huoneen tunnelmaa korosti Janneblancon AR-teos, jonka taakse kätkeytyi tuhojen ja katastrofien maailma. Muotoilija Janne Autio oli paikalla kertomassa teoksestaan, lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja rikkoutuneiden peilien maailmasta.


Utopia teos – tulevaisuuskuvia

Huoneessa pyöri tekoälyn generoima tulevaisuuskuva siitä miltä urbaanin ympäristön kestävä skenaario voisi näyttää. Kuvakoosteen mukaan ihanteellisesta tulevaisuudesta ei löytynyt saasteita, roskaa eikä katastrofeja, mutta suureksi yllätykseksi ei myöskään ihmisiä. Osa messukävijöistä totesi, että ehkä niin voisi olla parempi.

Yksi asia on varma jonka haluamme tulevaisuudessamme säilyttää ja se on suomalainen puu. Huoneessa oli esillä Janna Rissasen ja Sanna Rytkösen opinnäytetyönään suunnittelemat sydänpuu-tuolin prototyypit. Männyn sydänpuusta suunnitellut tuolit ovat harvinaisuus, sillä huonekaluteollisuudessa sydänpuu materiaalina on tuntemattomampi.


Vastuullisuussymboliikkaa -Kuvituksilla vastuullisuustekojen nostoja

Muotoilusäätiön tämän vuoden laajin projekti oli suunnitella ja lanseerata vastuullisuuden kuvituspankki yritysten vapaaseen käyttöön. Suunnittelu toteutettiin AEL-apurahalla ja lanseeraus Päijät-Hämeen Liiton AKKE-rahoituksella.

Miksi yrityksen kannattaa tehdä vastuullisuusteot näkyväksi? Vastuullisuusraportit ja strategiat ovat yritykselle tärkeitä, mutta viestinnällisesti haastavaa luettavaa suurelle yleisölle. Näyttämällä vastuullisuustekosi luot luottamusta ja läpinäkyvyyttä, sekä tuot ilmi yrityksesi kehittämishalun. Kuvituksia voi käyttää vapaasti vastuullisuusteoista kertomiseen.

Vastuullinen yritys ymmärtää oman toimintansa vaikutukset ympäristöön, talouteen, ihmisiin, koko yhteiskuntaan ja yhteiseen planeettaamme. Yrityksen vastuullisuus ei ole lisäarvo vaan itseisarvo, jonka tiedostaminen ja läpinäkyvyys on elinehto kestävässä liiketoiminnassa. Lue lisää ja lataa symbolit


Tykkäyskoppi – vastuullisuuslupauksista tekoihin

Ohjelma mahdollisti ihmisten tutustumisen arkisiin vastuullisuustekoihin, jotka oli laadittu yhdessä Lahden kaupungin ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Teot olivat sellaisia, joita jokainen voi itse arjessaan helposti toteuttaa. Tykkäyskoppi oli kuvitteellinen Instagram-näkymä, jossa jokainen sai käydä tykkäämässä manuaalisesti sydäntarroilla omasta vastuullisuuslupauksestaan.


Muotoilusäätiön tietoiskut FOLK-lavalla

Habitaressa kuultiin Muotoilusäätiön palvelutarjonnasta yleishyödyllisenä muotoilunedistäjänä yrityskentässä ja tutustuttiin kaikille vapaaseen käyttöön suunniteltuihin vastuullisuuskuvituksiin. Tietoiskut ja puheenvuorot piti Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry. Säätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayritykset, yrityskumppanuusverkosto, Lahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Suomen Muotoilusäätiö kiittää yhteistyöstä

Habitare oli kokonaisuudessaan täynnä inspiroivia kohtaamisia. Kävijöitä tapahtumassa oli 41 563. Lauantaina kävijämäärä ylsi suurimpaan lukemaan, peräti 11 061 kävijään yhdessä messupäivässä. Muotoilusäätiön osastolla kävi juttelemassa yli 2000 messukävijää ja installaation rakennukseen osallistui n. 1000 henkilöä, joista osa oli Habikids-kierroksella mukana olevia lapsia. Säätiön järjestämät tietoiskut ja luennot tavoittivat satoja kuulijoita. Suomen Muotoilusäätiö kiittää kaikkia osallistujia, kävijöitä, Messukeskusta ja Habitarea monipuolisesta tapahtumayhteistyöstä. Muotoilusäätiön osallistumisen tapahtumaan mahdollisti Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoitushanke. Habitare toimi osana hanketta Säätiön vastuullisuudenkuvituspankin lanseeraustapahtumana.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Nähdään kirjamessuilla

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Muotoilusäätiön WOW-vastuullisuusnäyttely Lahden kaupungintalolla Lahti Design Weekillä 2023

Suomen Muotoilusäätiö toteutti Lahden kaupungintalolle Fellmanniaan WOW-vastuullisuus näyttelykokonaisuuden Lahti Design Weekillä 11.-17.5.2023, jossa nostettiin esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta. Näyttely järjestettiin kaikille kohderyhmille sopivana tapahtumana ystäväporukoista yrityksiin ja yhteisöihin. Se toimi mukavana, erilaisena ja avoimena kohtaamispaikkana Lahti Design Weekin ajan. Mukana näyttelyn toteutuksessa Muotoilusäätiön kanssa oli Lahden kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu, JunnuYliopisto, Ateriasisko ja joukko paikallisia yrityksiä.


WOW-vastuullisuusnäyttely koostui yli kymmenestä osasta ja osallisti mukaan yli 20 paikallista yritystä

Näyttely sisälsi taidetta, vastuullisuustekoja ja vinkkejä. Siellä lanseerattiin Suomen Muotoilusäätiön vastuullisuuden kuvituspankki kaikkien vapaaseen käyttöön. Mukana vastuullisuusnäyttelyssä oli mm. paikallisia vastuullisia tuotteita, Ateriasiskon Pop-Up kahvila, LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka workshop, JunnuYliopiston vesitutkimuspaketti, Salpakierron lajittelupiste, Instawall, Mankeli-installaatio Ekopelilounge ja yhteistaideteos-installaatio.

Näyttelytoteutuksen ydintiimiin Suomen Muotoilusäätiötä kuului kuraattori Heli Pöyry, apukuraattori Liuba Sidorova, sekä muotoilijat Anni Koivisto, Pekka Valla, Anna Jokinen ja Janna Rissanen. Näyttelyn mahdollistivat Lahden kaupungin lisäksi tiivis kaluste-, suunnittelu ja toteutusyhteistyö Anniina Harjapään ja Seesam Tsokkisen kanssa LAB-Muotoiluinstituutista.

Näyttelyn lisäksi Suomen Muotoilusäätiö ja Lahden kaupunki tarjosivat Lahti Design Weekilla näyttelyn avajaisten yritysseminaarin Fellmanniassa ja Yrjö Kukkapuro-luennon Kaupunginteatterilla.


Lahti Design Week- infopiste ja lounge

Muotoilusäätiön projektitiimi ja LAB-ammattikorkeakoulun harjoittelijat ohjasivat vierailijoita tapahtumaviikon ohjelmien pariin.

Lahti Design Weekilla oli yhteensä 27 tapahtumaa, joita järjestämässä oli yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Muotoilusäätiö, Lahden kaupunki, Visuaalisten taiteiden museo Malva ja Ladec. Lahti Design Week järjestetään joka toinen vuosi ja seuraava tapahtuma toteutuu vuonna 2025.


Avajaiset #yritysseminaari 11.5.2023

Yritysyleisölle suunnatussa Lahti Design Week-avajaisseminaarissa lanseerattiin kaikille vapaaseen käyttöön suunnattu vastuullisuuden kuvituspankki, tutustuttiin WOW-vastuullisuusnäyttelyn tarjontaan ja kuultiin inspiroivia puheenvuoroja paikallisilta yrityksiltä erilaisiin vastuullisuusaiheisiin liittyen.

Puhujina toimivat Lahden kaupungin elinkeinojohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw, Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry, Teerenpelin omistaja Anssi Pyysing, LAB Muotoiluinstituutin johtaja Tytti-Lotta Ojala, Oilonin Digital business manager Michele Danelon ja Iskun Vastuullisuusjohtaja Kaisa Vuori. Seminaari päättyi verkostoitumis- ja cocktailtilaisuuteen, sekä WOW-vastuullisuusnäyttelyn avajaisiin.


Miksi mankeli?

Näyttelykierrokset lähtivät liikkeelle Mankeli-esittelystä. Mankeli edustaa Lahdessa tapahtunutta kuluttajatottumusten muutosta. Kyseessä on sähköavusteinen matalalla kynnyksellä vuokrattava yhteiskäyttöpyörä, jonka nimi valikoitui äänestyksessä kaupunkilaisten kesken. Urheilukaupunkinakin tunnettu Lahti haluaa kannustaa kaupunkilaisia aktiivisempaa arkea kohti.

Mankeli-installaation vieressä kävijöillä oli mahdollisuus ladata omaa kännykkäänsä polkupyörällä polkemalla.


Tarvitsetko rohkaisua?

Vaikka onkin tärkeää puuttua teollisuuden ja maatalouden päästöihin, yksilön toiminnoilla on myös merkittävä vaikutus ympäristöön. Ihmiset tekevät usein päätöksiä ja toimivat tottumustensa ja rutiiniensa perusteella pikemmin kuin tietoisina ja harkittuina valintoina. Siksi tottumusten ja rutiinien muuttaminen voi olla ratkaiseva tekijä kestävän käyttäytymisen edistämisessä ja ympäristövaikutusten vähentämisessä.

Toteutuksen ja osallistavan visualisoinnin toteutti Muotoilusäätiön projektitiimi yhdessä Lahden alueen ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Teoksessa korostuivat teot, joita jokainen henkilö voi itse toteuttaa ja jolla voi vaikuttaa. Teos on saanut jatkoa kutsuohjelmana tykkäyskopin muodossa muissakin tapahtumissa.


Hiukka 2.0: Hiuksen matka uudeksi materiaaliksi

Hiusjätettä syntyy valtavasti vuosittain. Jätteenä kyseiset kuidut ovat hukkaan heitettyä potentiaalia. Kiertotalouden mukaisen ajattelun tavoin jätettä tulisi vähentää ja materiaaleja hyödyntää mahdollisimman pitkälle.

LAB-ammattikorkeakoulun Hiukka 2.0 -hankkeessa on tutkittu hiukkamaton käyttöä öljynpuhdistuksessa. Hiukkamatto on hiuksesta ja koirankarvasta valmistettu huovutettu kokonaisuus, jolla on mahdollisuuksia sitoa itseensä moninkertaisesti esimerkiksi öljyä.

Hankkeessa on tutkittu myös hiukkamaton käyttömahdollisuuksia esimerkiksi hius-biomuovin valmistukseen.

Hiukka-workshopissa ihmiset pääsivät kokeilemaan mattojen tekemistä ja tutustumaan hankkeeseen.


Varjoni kaupungissa -Muotoilusäätiön videoteos Lahdesta

Varjoni kaupungissa oli abstrakti videotaideteos, joka mietti yksilön roolia Lahden urbaanissa ympäristössä. Omaa vaikutusta kaupunkiin on hyvä pysähtyä miettimään. Tässä näyttelyssä sen pystyi tekemään kätevästi teoksen äärellä, kiireettä. Videoteoksessa pohdittiin myös ihmisen roolia kuluttajana ja kulkijana. Otatko vai jätätkö? Videon tuotti Muotoilusäätiön projektimuotoilija Anni Koivisto. Katso video


JunnuYliopiston Vesitutkimuspaketti

Eskareiden Vesitutkimuksia osio sisälsi Muotoilusäätiön tuottaman videon aiheesta, vesitutkimuksia tutkimuspaketin ja kävijöille mahdollisuuden testata eri aineiden pH-pitoisuuksia.

Kyseessä on ensimmäinen Lahden JunnuYliopiston pilottivaiheeseen edennyt kokonaisuus. Lahti haluaa innostaa ja kannustaa jo lapsia ja nuoria kriittiseen ajatteluun sekä herätellä kiinnostusta tieteeseen ja korkeakouluopintoihin. Eskareiden Vesitutkimuksia – kokonaisuudessa tutustutaan siihen, kuinka vesi on kaiken elämän edellytys.


Salpakierron lajittelupiste

Salpakierron lajittelupiste mahdollisti kierrättämisen harjoittelun hauskalla tavalla. Lattialla olevat roskat kerättiin roskapihdeillä niille kuuluvaan roska-astiaan.

Salpakierto on osa Lahden kaupunkikonsernia ja se tarjoaa yhdyskuntajätehuollon palveluja. Muotoilusäätiö kutsui Saplakierron mukaan näyttelyyn osallistavaksi ohjelmaksi. Lajittelua ohjasi Säätiön projektimuotoilijat, jotka myös toimivat näyttelyopastajina koko tapahtuman ajan.


Lahden kaupungin vastuullisuustekoja

Tässä osiossa oli nostoja Lahden kaupungin vastuullisuusteoista Suomen Muotoilusäätiön koostamana kokonaisuutena. Lahti on ollut yksi edelläkävijöistä toteuttamassa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa ympäristön hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla ja äärimmäisen köyhyyden lopettaminen.

Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021, jonka lisäksi se pääsi itseoikeutetusti Euroopan 100 hiilineutraalin ja älykkään kaupungin joukkoon. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025.


Miltä Lahti tuntuu kuvitettuna? – Projektiesittely

WOW-vastuullisuusnäyttelyssä nähtiin Suomen Muotoilusäätiön yksi projektiesittely, joka toteutettiin Lahden kaupungille kesällä 2022.

Lahti sisältää tuhansia eri tarinoita. Ketkä ovat tarinoiden päähenkilöitä? Suomen Muotoilusäätiö toteutti muotoilullisesta näkökulmasta lahtelaisuutta ilmentävän kuvitusprojektin kaupungin vapaaseen käyttöön. Projektin tavoitteena oli toteuttaa kaupungin identiteettiä välittävä kuvitusta. Lopputulemana kuvitettiin yli 300 paikallisuutta ilmentävää kuvaa. Kuvat ilmensivät rakennuksia, kasveja, kaupungin asukkaita, opiskelijoita, taidetta, kohteita ja eläimiä. Muotoilun avulla voidaan löytää tarinat kuvituksien kautta mille tahansa kontekstille. Tämän projektin toteutti Suomen Muotoilusäätiön opiskelijamuotoilijatiimi Anni Koivisto, Veera Tolonen ja Saulus Puukko. Projektin ohjasi Säätiön toimitusjohtaja Heli Pöyry.


Dystopia

Näyttelyssä haluttiin kokeilla, miltä kestävän kaupungin paras mahdollinen skenaario voisi näyttää. Muotoilusäätiön projektitiimi kokosi ja tuotti teoksen.

Dystopiassa luotiin unohdettujen tavaroiden kautta kuvaa siitä, millaiseksi kaupunki voi muuttua, kun sen yhteiskunta on vastuuton. Installaatiossa käsiteltiin epäjärjestyksen, rauhattomuuden ja vastuuttomuuden symboliikkaa – esineitä, jotka on luotu tarkoitusta varten ja jotka ovat menettäneet tarkoituksensa. Mukana huoneessa oli Janneblancon kierrätysverhotaideteos, johon oli lisätyn todellisuuden avulla luotu taulun sisälle dystooppinen maailma.


Utopia

Utopiassa tekoälylle annettiin mahdollisuus generoida kuvia parhaasta mahdollisesta, kestävästä tulevaisuudesta. Toisin kuin synkkä dystopia, kestävässä utopiassa elämän monimuotoisuus kietoutuu kehityksemme parhaiden puolien ympärille. Tosin tekoälyn valitsema kuva tulevaisuudestamme herätti pelottaviakin ajatuksia, nimittäin generoidulta videolta uupui aidot ihmiset ja eläimet…

Teos: Suomen Muotoilusäätiö, Pekka Valla, Janna Rissanen, Liuba Sidorova ja Heli Pöyry


Mikä tekee tuotteesta vastuullisen?

Kestävän kulutus- ja tuotantomallin saavuttaminen tarkoittaa, että voimme tuottaa enemmän ja parempaa vähemmällä resurssien käytöllä ilman, että vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet käyttää näitä resursseja tai ihmiskunnan elinkelpoisuutta.

Paikallinen liiketoiminta on tärkeä osa tätä kehitystä. Kyseisessä osiossa tutustuttiin valikoituihin paikallisiin tuotteisiin ja kerrottiin, kuinka vastuullisuus on jo osa tuotetta.

Esillä olleet yritykset olivat Fazer, Luhta, Lunawood, Stala, Teerenpeli yhtiöt, Sari Kettunen Art, Isku, Summanen, Wiitta, Nukeri, HVL, Anne Myyry, Hietalan tila 1544, Rouhis, Kankurin Ilo ja Kinnarin Tila.

Paikallisten yritysten oli mahdollista ehdottaa tuotteitansa esille näyttelyyn alkuvuodesta 2023. Kokonaisuuden tuotti Suomen Muotoilusäätiö.


Vastuullisuuskuvitusten lanseeraus

Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja ja niiden edistämistä yrityksissä. Tästä syystä Säätiö toteutti kaikkien vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Siirry tästä materiaalipankkiin.

Projektitoteutuksen mahdollistivat AEL-Säätiön apuraha ja Päijät-Hämeen Liiton Akke-rahoitus. Itse Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppanit, sekä apurahat, hankkeet ja avustukset.

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet.


Ekopelilounge ja yhteistaideteos

Muotoilusäätiö kehitti yhteistaideteoskonseptin kiertotaloushengessä, jossa osallistettiin kävijöitä luomaan taidetta Lahden alueen kulttuurikohteiden vanhentuneista esitteistä. Esitteistä sai taitella mieleisiään muotoja ja liittää ne yhteiseen teokseen. Myös erilaisia origamiohjeita oli esillä herättämään inspiraatiota. Iskun ylijäämämateriaalista valmistetut Kivikko-rahit oli kutsuttu esille ekopeliloungeen. Tilassa oli mahdollista pelata Ekopoli-lautapeliä ja Sitran Megatrendikortteja.

Taideteoskonsepti sai jatkoa syksyllä Habitaressa ja Helsingin Kirjamessuilla.


Positiivista palautetta näyttelykokonaisuudesta

Kommentteja saatiin reilusti kävijöiltä white boardin avulla. Näyttelyssä vieraili paikan päällä viikon aikana vajaa 600 kävijää ja oheisohjelmat mukaan luettuna tapahtumissa vieraili n. 800 kävijää. Aktiivinen sometus videoiden kautta tavoitti viikon aikana yli 4000 katsojaa. Kootusti palautteista tärkeimpänä nostona oli mielenkiintoisuus, monipuolisuus ja ajatusten herättely. Näyttely poiki syksyllä jatkoyhteistyötä Helsingin messukeskukseen Habitareen ja Kirjamessuille.


Yrjö Kukkapuro – luento Lahden kaupunginteatterissa 16.5.2023.

Suomen Muotoilusäätiö koordinoi ainutlaatuisen luennoitsijavieraan Lahden kaupunginteatterille. Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom kertoi isänsä urasta ja luovuudesta teatterissa. Lahden kaupunginteatteri täyttää tänä vuonna 40-vuotta ja Kukkapuro liittyy vahvasti teatterin sisustusarkkitehtuuriin. Kukkapuron suunnittelemat Pilvi-tuolit ovat näkyvä osa teatterin sisustusta.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Siirry materiaalipankkiin

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Mitä WOW-Vastuullisuus­näyttelyssä nähdään? Lahti Design Week 11.-17.5.2023

Suomen Muotoilusäätiö toteuttaa Lahden kaupungintalolle Fellmanniaan WOW-VASTUULLISUUS näyttelykokonaisuuden Lahti Design Weekillä, jossa nostetaan esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta. Näyttely sopii kaikille kohderyhmille ystäväporukoista yrityksiin ja yhteisöihin sekä toimii mukavana, erilaisena avoimena kohtaamispaikkana Design Weekin ajan.

INSPIROIDU VASTUULLISUUDESTA
Näyttelyssä yhdistyy modernitaide, kontrastit, vastuullisuusteot ja vinkit. Yritysyleisölle näyttelyssä lanseerataan Suomen Muotoilusäätiön toteuttama vastuullisuussymbolipankki vapaaseen käyttöön auttamaan vastuullisuusviestinnässä. Näyttelyssä mukana mm. paikallisia vastuullisia tuotteita, Ateriasiskon Pop-Up kahvila, LAB-Hiukka workshop, JunnuYliopiston vesitutkimuspaketti, kaupungin vastuullisuustekoja, Ekopelilounge ja osallistava origamitaideteos, johon jokainen kävijä voi halutessaan lisätä oman jälkensä.

ESILLÄ PAIKALLISIA VASTUULLISIA TUOTTEITA
Millä tavoin tuote voi olla vastuullinen? Mukana valikoituja esimerkkituotteita mm. seuraavilta yrityksiltä Isku, Wiitta, Luhta, Lunawood, Teerenpeli, Fazer, Summanen, Stala, Kinnarin tila, Nukeri, Kinkeri, Hietalan tila, Rouhis, Kankurin ilo, Sari Kettunen Art ja Anneville.

Jokaiselta yritykseltä näyttelyssä on esillä konkreettinen tuote ja esittely mikä tekee siitä vastuullisen.

JÄTÄ JÄLKESI NÄYTTELYYN
Kaikki näyttelykävijät voivat ohjeiden avulla taitella oman origamiteoksensa alueen toimijoiden vanhoista esitteistä. Niistä koostuu viikon aikana yhteistaideteos symboloimaan yhteistä, jaettua vastuuta.


LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA JA TEKOÄLYN LUOMAA TULEVAISUUSKUVAA
Utopia ja Dystopia teos antaa viitettä valinnoistamme ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Dystopia haastaa kävijän pohtimaan tunnetta ei halutusta tulevaisuudesta ja utopia näyttää tekoälyn tuottaman vision huomisesta. Teoksen on luonut Suomen Muotoilusäätiö vierailevana taiteilijana dystopiassa mukana Janneblanco.

Utopia & Dystopia täydentävät toisiaan ja totuus tulevaisuudestamme löytyy varmaankin jostain niiden välimaastosta valinnoistamme riippuen.

VASTUULLISEMPAA ARKEA KOHTI
Lahden kaupungin asiantuntijoiden kanssa on koostettu yhteistyössä vinkkejä arjen vastuullisiin valintoihin.

KAUPUNGIN VASTUULLISUUSTEOT
Lahden kaupunki julkaisi tuoreimman vastuullisuusraportin maaliskuussa. Lahdessa tehdään konkreettisia tekoja kestävän tulevaisuuden eteen, josta moni voi ottaa oppia ja inspiraatiota.

VASTUULLISUUSSYMBOLIT YRITYKSILLE
Suomen Muotoilusäätiö lanseeraa näyttelyssä kaikille vapaat vastuullisuussymbolit auttamaan vastuullisuusviestinnässä. Jokainen teko merkitsee ja symbolien avulla on helpompi tehdä vastuullisuusteot näkyviksi.

Haluatko tilata yrityksellesi symbolit ennakkoon? Voit täyttää lomakkeen täällä

WOW -Vastuullisuusnäyttely 11.-17.5. klo 10-18 (su suljettu). Lahden kaupungintalo Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti.


MAKSUTTOMAT OPASTUKSET
Voit halutessasi varata seurueellesi näyttelyopastuksen (kesto n. 30 min) tarjoiluilla tai ilman. Miltä kuulostaa Lahti Design Week näyttelylounas kollegoiden tai asiakkaiden kesken?

  1. Kuohuviini 12 cl + Petit Fours 2kpl/hlö 7,90 €/hlö
  2. Kahvi/tee + suolainen tai makea kahvileipä 9,50 €/hlö
  3. Lounas buffet + Puna- tai valkoviini 12 cl 15,90 €/hlö

Saatavilla myös alkoholittomat vaihtoehdot. Suosittelemme näyttelyvierailuun ja tarjoilujen nauttimiseen n. 1,5h. Varaukset: heli.poyry@designfoundation.fi ja 040 157 0049.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.


Lahti Design Weekin toteutuksesta vastaa yhteistyöryhmä, jonka muodostavat LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kaupunki, Lahden Seudun Kehitys LADEC, Lahden visuaalisten taiteiden museo MALVA ja Suomen Muotoilusäätiö. Tapahtumapaikkana toimii koko Lahti, mutta päätapahtumat tapahtuvat Fellmanniassa, M19 kampuksella ja Malvassa.

Tutustu koko Lahti Design Weekin ohjelmaan! www.ldw.fi
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön www.designfoundation.fi



Hiusmuotoilijasta palvelumuotoilijaksi -Anna Jokinen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Anna Jokinen, joka opiskelee muotoilua Xamk Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.


JUURET JA JATKUMO
70-luvun lopussa alkoi elämäni. Elämä jonka eväät ovat tuoneet juuri tämän artikkelin ääreen. Ja joka on juuri oivaltanut muotoilun moninaisuuden ja äärettömyyden, ja sen kuinka tyhjää, eleetöntä ja kypsymätöntä kaikki olisi ilman muotoilua, sen prosesseja ja muotoiluajattelua. Olisiko edes ylipäänsä elämää enää, ilman jatkumoa? Jatkumoa ilman kehitystä ja kehitystä ilman muotoilua voisi kutsua vain muutokseksi. Muutokseksi, joka ei antaisi mitään toivoa edes paremmasta, eikä välttämättä johtaisi elämää lainkaan eteenpäin.



OLENKO IKINÄ EDES MIETTINYT MITÄ AMMATTIA HALUAN OIKEASTI TOTEUTTAA?
Lapsuudestani muistan voimakkaana halun upottaa kädet hiusten sekaan, muotoilla kampauksia, leikkauksia ja värjäyksiä ystävilleni, perheelleni ja suvun naisille. Se oli todella inspiroivaa ja luovaa. Näin yli 20 vuotta kampaajana toimineena on suorastaan häkellyttävää ajatella kuinka kukaan ystävistäni on voinut antaa 13-vuotiaan tehdä kemiallisia hiuskäsittelyjä, permanentteja puoleen selkään asti ulottuville hiuksilleen? Kuinka kaikki ovat antaneet tuon samaisen teinin tarttua saksiin ja väripurkkeihin? Leikata hiuksiin muotoja ja muotolinjoja, kokeilla hiusvärejä vailla mitään ymmärrystä, ja täysin ilman minkäänlaista pelkoa riskeistä ja epäonnistumisista. Voidaan näin jälkikäteen kyllä todeta, kuinka hyvä onnista luovuuteni on jo tuolloin ollut, sillä taitoa siihen, näkemystä lukuun ottamatta ei ole voinut liittyä.

Se, että minusta tuli kampaaja ei ollut kenellekään yllätys. Enhän ollut edes itse antanut itselleni koskaan mitään muuta mahdollisuutta, edes ajatuksen tasolla, mikä muu minusta voisi tulla isona?
Toisen lapseni synnyttyä, yli 15 vuotta jo kampaajayrittäjänä toimineena kesäyön valoisina vauvansyöttötunteina ensimmäistä kertaa elämässäni sain mietteen, että olenko ikinä edes oikeasti miettinyt mitä elämässäni haluan ammatillisesti toteuttaa, olen vain luottanut siihen itsestäänselvyyteen, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin kampaaja?


Sillä samalla minuutilla valintojani kyseenalaistaessani lävähti puhelimeeni somemainos visuaalisen markkinoijan koulutuksesta ja siitä mitä kaikkea se pitää sisällään. Innostuin heti ja aamuun mennessä olin jo sängyn pohjalta vauva kainalossa selvittänyt, että Lahden Salpauksessa alkaa markkinointiviestinnän visuaalisen markkinoijan ammattitutkinnon opinnot. Aamulla ensimmäisenä hakemuskirje kouluun ja jo pian sen jälkeen jo sain kuulla, että opiskelupaikka on myönnetty ja koulutus alkaa lähiviikkoina.


KOHTI PALVELUMUOTOILUN OPINTOJA
Koulu oli ihanaa, täysin omaa aikaa uusien ja super kiinnostavien aiheiden ja ihmisten ympärillä ja vauvakin kulkeutui ruokatunnilla miehen tuomana kouluun ruokittavaksi. Uusi ammattitutkinto oli nopeasti taskussa ja opiskelusta intoutuneena opintoja oli pakko jatkaa kampaajantöiden ja vaate-edustustöiden ohella, tällä erää yrittäjän ammattitutkinnon parissa, jonka sain itse kustomoida kiinnostavista aiheista, kuten myynnistä ja markkinoinnista, tuotteistamisesta ja johtamisesta. Näiden opintojen lähestyttyä loppua kohden oli aika miettiä kokonaisvaltaisemmin, että mitä sitten ja mihin tämä opintokehityskaari voisikaan viedä tällä taustalla. Asiaa hieman pohdittuani ymmärsin, että selvä polku, johon tämä kaikki johtaa ja jossa saan hyödyntää ja kehittää jo kaikkea aiemmin kokemaani, on tietysti palvelumuotoilu. Puhumattakaan siitä miten kiinnostavalta tuo tuntui ja miten lähellä sydäntä ylipäänsä kaikki kehittäminen ja nimenomaan käyttäjälähtöinen kehittäminen olikaan.



RAJOITTUUKO LUOVUUS EPÄVARMUUTEEN?
Oma epävarmuus sai kyseenalaistamaan oman osaamisen ja pätevyyden muotoilijaksi, mutta itseni täysin yllätettyäni ja saatuani paikan Kouvolasta XAMKista ensimmäiseltä sijalta palvelumuotoilun opintoihin, lähdin rakentamaan uutta tulevaisuuden kuvaa itsestäni muotoilijana. Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että oma luovuuteni rajoittuu vain luovuuteen luovia itseni huijarina tilanteisiin ja paikkoihin, joita en koe osaamisellani ansaitsevani, mutta muiden muotoilijoiden kanssa paljon keskusteltuani olen onneksi huomannut, että HUH, meitä huijarisyndroomalaisiahan on kokonainen muotoilijoiden yhteisö täynnä!

Muotoiluun, muotoiluajatteluun ja muotoilun prosesseihin aivan hurahtaneena olen toiminut kuin hurmoksessa, tehnyt asioita, kuten osallistunut läheisiltäni salaa muotoilukilpailuun ja hakenut töihin paikkaan, johon en olisi ikinä voinut kuvitella pääseväni, saati kehdannut kertoa kenellekään etukäteen paikkaa hakevani. Mutta toisin kävi! Voitin Cutrin Muoto Design -kilpailun ja sain muotoilijan unelmatyöpaikan harjoittelun merkeissä Suomen Muotoilusäätiöltä. Syvä luotto muotoiluun ja siihen, että luova muotoiluajattelu vie ajatustani ja tunnettani eteenpäin ja muotoilun prosesseja läpi käyden voin huijata sekä itseäni että muita ja luovia itseni olemaan luova, saavuttaen sillä tilan, jossa myös minun on uskottava muotoilun voimaan ja siihen, että sen myötä myös minä voin kehittyä, olla luova ja sen turvin on hyvä rakentaa ja kehittää elämää lähes millä saralla tahansa muotoilun turvin


Anna Jokinen on Lahtelainen hiusmuotoilun yrittäjä, joka opiskelee parhaillaan palvelumuotoilua. Molemmat ammatit tukevat ja vahvistavat toisiaan.

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön vastuullisuussymbolit
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lahti Design Week WOW-Vastuullisuusnäyttely

Rakkaudesta karttoihin -Pekka Valla

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Pekka Valla, joka opiskelee muotoilua Metropolia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

INTOHIMONA KARTAT
Kartat ovat aina olleet minulle suuren intohimon ja mielenkiinnon lähde. Muistan vieläkin hyvin, miten erään videopelin mukana tuli taitettu A3:sen kokoinen kartta piirrettynä keskiaikaiseen tyyliin. Tämä paperi huokui mystiikkaa ja lumosi minut: täysin ylimääräinen osa toi itse peliin niin paljon lisää henkeä ja elämää. Olen tämän jälkeen ihaillut erilaisten fantasiamaailmoiden karttoja ja piirtänyt myös omiani täysin kuvitteellisista paikoista, ja olen huomannut mielenkiintoni sisällyttävän myös muunlaiset tietoa visualisoivat kuvalliset esitykset eli infografiikka.

Vaikka oma mielenkiintoni karttoihin onkin subjektiivista ja lähtöisin fantasiamaailmoista, niistä on tietenkin ollut myös oikeassa elämässä hyötyä. Jo kauan ennen nykyistä infografiikkaa karttoja käytettiin esimerkiksi merenkäyntiin, ja oikean informaation tarkkuus ja luotettavuus ei ollut pelkästään tärkeää vaan usein myös kriittinen tekijä elämän ja kuoleman välillä. Kun alus halusi paikasta A paikkaan B, navigointia auttoi jo olemassa olevaan tietoon vertaaminen kartasta, jotta valittu reitti olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen. Sotien ja taisteluiden lopputulos on samoin tavoin usein riippunut paikallisen maantiedon tuntemisesta, ja näissä asioissa ihmismuistiin luottaminen korvattiin kartoilla. On toki pakko sanoa, että monet historialliset kartat ovat taiteiltuja eli kauneus viety tärkeän viestinnän edelle, jolloin tarkoitusperä muuttuu informatiivisesta kuvasta taide-esineeksi.

Tämän lisäksi kartat ovat tarkentuneet ajan myötä ja monet niistä ovat voineet olla täysin harhaanjohtavia. Nykyaikana tarve fyysisille kartoille on toki vähentynyt, mutta suurin osa meistä käyttää esimerkiksi Google Maps-sovellusta päivittäin.


KARTTOJEN -JA YLEISTETYSTI INFOGRAFIIKAN ON TARKOITUS OPASTAA ”OIKEAAN SUUNTAAN”.
Niitä näkee huomaamattaan ihan jokapäiväisessä elämässä ja ne opastavat meitä ikään kuin alitajuntaisesti. Koska ihmisen aivot ovat hyviä tunnistamaan kuvioita ja trendejä, visuaalisuus helpottaa aivojemme kognitiivista kykyä saada informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että infografiikka on usein tehokkaampi antamaan meille tarvittavaa tietoa esimerkiksi tekstipalstaan verrattuna. Yleinen sanontahan on, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Digitalisaation ja joukkoviestinnän kehittyessä tämä visuaalinen tiedottaminen on yhä tärkeämpää, varsinkin oikean tiedon saaminen ja aiheen korrekti ymmärtäminen.

Infografiikalla voi paljastaa huijauksia, tulkita maailmaa ja jopa yrittää muuttaa sitä. Tässä tarvitaan silloin siis muun muassa muotoilijaa, vaikkapa sitten palvelun tai käyttöliittymän suunnittelussa. Alalla käytännöllisyys ja käytettävyys ovat tärkeitä avainsanoja onnistuneen tuotteen teetättämisessä. Muotoilijalle rooli infografiikassa voi esimerkiksi olla tärkeän tiedon läpituonti ja turhan, ylimääräisen tai hämmentävän tiedon poistaminen. Tiedon mahdollinen väärinymmärtäminen pitää minimoida ja tämä on usein infografiikan suurin ongelma: miten tuottaa mahdollisimman yksinkertaistettua kuvaa, joka samalla kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Tehokas ja toimiva infografiikka on silti myös visuaalisesti kihelmöivä ja huomiota herättävä – silmille siis mielekäs. Kauniit kuvat ovat yhtä mielenkiintoa herättäviä kuin niihin sisälletty informaatio. Kuten juuri minulle kävi, kun näin videopelin mukana tulleen taitellun kartan.


Pekka Valla on Suomen Muotoilusäätiöllä mukana yrityksille vapaaseen käyttöön tulevien vastuullisuussymbolien suunnittelussa, jossa hän pääsee käyttämään osaamistaan tiedon kuvittamisessa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto
Lahti Design Week 11.-17.5.

Muotoilu lisää sujuvuutta arkeen -Janna Rissanen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Janna Rissanen, joka opiskelee muotoilua Savonia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

MIKÄ MUOTOILU?
Monille sana muotoilu voi tuoda ensimmäisenä mieleen ajatuksia estetiikkaan tai designtuotteeseen liittyen. Nämä asiat kyllä linkittyvät muotoiluun, mutta ovat vain hyvin pieni osa sen laaja-alaiselta kentältä. Muotoilu sujuvoittaa arkeamme ehkä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Muotoilu on muutakin kuin kauniita asioita ja designtuotteita.

MUOTOILU ON MUUTAKIN KUIN KAUNIITA ASIOITA JA DESIGNTUOTTEITA
Saara Lehmuskoski tiivistää kirjoituksessaan muotoilun olevan prosessi, joka tunnistaa ihmisten tarpeita ja luo tuotteita tai palveluja tarpeiden täyttämiseksi (Lehmuskoski 2018). Usein muotoilun lähtökohtana onkin luova ongelmanratkaisu ja ennakointi. Muotoilun menetelmin suunnitellaan kohteen käytettävyyttä ja muotoa, huomioiden myös miellyttävyyden ja kestävyyden näkökulmat. Muotoilua hyödynnetään silloin, kun luodaan kokonaan uutta tai halutaan kehittää jotain jo olemassa olevaa. Muotoilu onkin jatkuvaa vaikuttamista suunnittelijan ja ympäristön välillä.

”Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.” -Janna Rissanen

Jos pysähdymme miettimään aihetta tarkemmin, huomaamme että muotoilua on kaikkialla. Suunnittelun ja kehittämisen menetelmien avulla voidaan toimia ja saada aikaan muutoksia useilla eri osa-alueilla. Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.


KUVITELLAAN ESIMERKIKSI YKSINKERTAINEN ARKINEN HETKI, AAMUKAHVI
Kuinka muotoilu sujuvoittaa arkeamme? Havainnollistan vastausta kuvitellun, mutta monille tutun tilanteen, aamukahvin kautta. Esimerkissä on korostettu se, missä kaikessa muotoilua voi kohdata.

Kävelet aamutakissa keittiöön. Nappaat lipaston päältä ohimennen käteesi rannekellon muiden korujen seasta. Otat tottuneesti suodatinpussin telineestä ja valutat hanasta vettä kannuun. Kahvinkeitintä ladatessasi huomaat, että lempikahvin logo on hieman erilainen. Et noteerannut sitä aiemmin, sillä eilen lähikaupan itsepalvelukassoilla ei tarvinnut jonottaa kauaa. Silmäilet pakkausta tarkemmin. Ilme on uusi lähestyvän juhlapäivän kunniaksi. Napsautat kahvinkeittimen päälle ja hetkeä myöhemmin kahvi on valmista. Otat keittiönkaapista kahvikupin ja kaadat pannusta kahvin kuppiin. Istut alas tuolille keittiönpöytään. Käyt mielessäsi läpi tulevaa työpäivää. Luvassa on työpaja, joka liittyy työpaikan sisäiseen kehittämiseen. Päivän lehdessä oleva mainos ja sen otsikko kiinnittää huomiosi. Mielenkiintoinen tapahtuma järjestetään viikonloppuna kotikaupungissasi. Ostatkin siihen heti lipun puhelimesta löytyvän sovelluksen kautta. Päivä on alkanut sujuvasti.


Jos pelkkään aamukahvihetkeen voi liittyä näin paljon muotoilua, millaisia mahdollisuuksia muotoilulla on auttaa arjen muissa tilanteissa?

-Janna Rissanen, Suomen Muotoilusäätiön projektimuotoilija


Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiö
Yrityksille vapaat vastuullisuussymbolit-hanke
Liity Säätiön kumppanuusverkostoon
Kiinnostunut Säätiön muotoiluprojekteista?
Lahti Design Week


LÄHTEET
Havusto, Hannu. 2017. Muotoilu on käännösvirhe? Huld. https://huld.io/fi/uutiset/muotoilu-on-kaannosvirhe/. Luettu 16.1.2023.
Lehmuskoski, Saara. 2018. Hyvä muotoilu on hyvää liiketoimintaa. Siili. https://www.siili.com/fi/tarinat/tarinat/hyv%C3%A4-muotoilu-on-hyv%C3%A4%C3%A4-liiketoimintaa. Luettu 16.1.2023.
Lehtomäki, Sonja. 2022. Muotoilijan osaaminen on nyt kovaa valuuttaa – Mitä tekevät muotoilijat? Hathunters. https://www.hathunters.fi/ajankohtaista-ajankohtaista/muotoilijan-osaaminen-on-nyt-kovaa-valuuttaa-mita-tekevat-muotoilijat. Luettu 16.1.2023.
Muotoilu. Muotoilupakki. n.d. https://muotoilupakki.fi/muotoilu-3/. Luettu 16.1.2023.
Muotoiluala Suomessa. Finnish Design Info. n.d. https://finnishdesigninfo.fi/muotoiluala. Luettu 16.1.2023.

KUVAT
Kuva: Pexels/Michael Burrows. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-naine-luova-suunnittelija-7148001/
Kuva: Pexels/Miguel Á. Padriñán. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-muistikirja-toimisto-lyijykyna-68562/
Kuva: Pexels/Torsten Dettlaff. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/muoti-apple-rannekoru-teknologia-437037/
Kuva: Unsplash/Daria Nepriakhina 🇺🇦. 16.1.2023. white printer paper on white table photo – Free Netherlands Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/@felipepelaquim. 16.1.2023. photo of gray thermal carafe photo – Free Brasil Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Kelly Sikkema. 16.1.2023. person writing on white paper photo – Free Design Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Markus Spiske. 16.1.2023. assorted-color paintings photo – Free Auf aeg Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/NajlaCam. 16.1.2023. stainless steel cup on white ceramic plate photo – Free Drink Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/UX Indonesia. 16.1.2023. person in gray shirt holding white printer paper photo – Free Indonesia Image on Unsplash

Lahti Design Weekin WOW-Vastuullisuusnäyttelyn apukuraattoriksi Liuba Sidorova

Suomen Muotoilusäätiö kuratoi ja toteuttaa Lahti Design Weekille 11.-17.5. luovan vastuullisuusnäyttelyn Lahden kaupungintalon, Fellmannian alakertaan. Näyttely ja luova pop-up tila kahviloineen on avoinna kaikille yritys- ja yksityisvieraille päivittäin 10-18 (su suljettu). Näyttelyssä esille nostetaan vastuullisuutta modernin taiteen, Lahden kaupungin esimerkkien ja mm. paikallisten yritysten tuotteiden avulla. Näyttelyssä lanseerataan myös Suomen Muotoilusäätiön suunnittelemat vastuullisuussymbolit yritysten vapaaseen käyttöön. Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä ja tarjoaa muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tässä artikkelissa esille nostetaan Liubov Sidorova, joka opiskelee toista vuotta LAB-ammattikorkeakoulussa matkailu- ja tapahtumaliiketoimintaa. Hänellä on jo taustalla taiteen asiantuntijan tutkinto ja yli kymmenen vuoden kokemus näyttelyiden järjestämisestä nykytaiteen galleriassa ja taidemuseossa Pietarissa, Venäjällä. Lahteen hän muutti Pietarista viisi vuotta sitten perheensä kanssa töihin ja opiskelemaan.


NAUTIN LUOVIEN PROJEKTIEN TOTEUTTAMISESTA
Liuban intohimo on taide. Se on loppumaton inspiraation, voiman ja lohdutuksen lähde vaikeinakin aikoina. ”Tulevaisuusajattelu ja ennakointi taiteen ja kulttuurialalla ovat minun kiinnostuksen kohteita tässä vaiheessa. Nykytaidenäyttelyiden järjestäminen on yksi parhaista asioista, joita olen koskaan tehnyt. Nautin luovien projektien toteuttamisesta ja tykkään suuria ideoita kiteyttämästä konkreettisiksi näyttelyiksi. Pidän taideyhteisöstä: kaikkialla, missä olen ollut tekemisissä sen kanssa, olen tavannut lahjakkaita, aktiivisia ja avoimia ihmisiä, joilla on hyvä maku ja usein myös hyvä huumorintaju. Työskennellessäni pienessä yksityisessä galleriassa, minulla oli mahdollisuus arvostaa yhteistyöprojektien mahdollisuuksia muiden paikallisten taideyhteisön jäsenten kanssa ja olen innokas tukemaan yhteistyötä.” -Liuba kuvailee.

ELÄMÄ PIETARISSA VAIHTUI LAHTEEN LUONTEVASTI JA PÄÄTÖS OSOITTAUTUI OIKEAKSI
”Valitsimme Lahden perhe-elämäämme varten, emmekä ole koskaan katuneet sitä. Lahti on vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä jos meillä on ikävä suurkaupungin rytmiä, mutta pidämme enemmän lähiön tasapainoisesta elämästä, upeista näkymistä kallioille ja havumetsiin sekä ystävällisistä kaupunkilaisista. Lahdessa kaikki palvelut ovat lähellä – lasten kerhoja, koiran ulkoilutuspaikkoja, uima- ja urheiluhalleja, konserttisali ja upea visuaalisten taiteiden museo. Lahti hurmasi meidät luonnollaan, urheilullisuudellaan ja sielukkuudellaan.” -Liuba kertoo.

Muuton jälkeen olen tutustunut kaupungin taiteelliseen perintöön, sen arkkitehtuuriin, veistoksiin ja kulttuuritapahtumiin. Minulla oli onni päästä työharjoitteluun Lahdessa 45 vuotta olemassa olleeseen modernitaidegalleria Nuovoon, jonka monivuotinen omistaja on Riitta Nuorivaara-Luhtanen. Vietimme monta ihanaa tuntia Riitan ja hänen tyttärensä, Kea Nuorivaaran, kanssa taiteesta puhuen. Suosittelen kaikkia taiteesta kiinnostuneita käymään Nuovossa tutustumassa suomalaisten nykytaiteilijoiden töihin ja kuulemaan Riitalta Laila Pullisesta, Olavi Lanusta, Reino Hietasesta sekä muista ikonisista taiteilijoista, joiden kanssa hän on ollut läheinen.

Toisen harjoittelujaksoni vietin ystävällisen henkilökunnan kanssa Uusi Kipinä -galleriassa, joka ilahduttaa Lahtea säännöllisesti paikallisen nykytaiteen näyttelyillä. Sen lisäksi odotin innolla Lahden visuaalisten taiteiden museon Malvan avajaisia, jossa teen työtä myöskin freelance-oppaana nykyään. Malva on tuonut lisäulottuvuutta kaupungin taidekenttään tarjoamalla sekä kuuluisien suomalaisten mestareiden – kuten Erik Bruunin ja Marjatta Tapiolan – suurnäyttelyitä että avaamalla kaupungille ja Suomelle kansainvälisiä tähtiä, kuten hollantilainen Maarten Baas, joka hurmasi yleisön ironisen pohdiskelevalla, leikkisällä ja vaikuttavalla taiteellaan.


Kuvassa Liuba (vas) ja taiteilija Sasha Rotts Helsingissä Forum Box-tapahtumassa vuonna 2020 (Valokuvaaja Pasha Rotts)

INNOSTAVAA OPISKELUA LAB-AMMATTIKORKEAKOULUSSA LAHDESSA
Viimeiset kaksi vuotta pääasiallinen toimintani on ollut opiskelu LAB-ammattikorkeakoulussa. Olen iloinen saadessani tilaisuuden oppia lisää suomalaisesta yhteiskunnasta ja innovatiivisista käytännöistä sekä keskittyä ajankohtaisiin trendeihin. LAB-opintojeni ansiosta osallistuin EDUCRO-hankkeen innostavalle kesäleirille, jossa opin kestävän kehityksen käytännön toteutuksesta ja arvon luomisesta kulttuurituotannossa. (Ilchenko, Sidorova 2022). Arvot, jotka ovat pitkään olleet välttämätön perusta taideyhteisössä (kuten tasa-arvo, diversiteetti, inklusiivisuus), ovat nyt mielestäni onnistuneesti yhdistyneet kestävän kehityksen arvojen alle. Tuore näkökulma trendeihin ja nykyisiin haasteisiin innostaa minua haaveilemaan yhtenäisen kulttuurisen kaupunkiympäristön luomisesta, joka yhdistäisi eri toimijoita – yksityisistä gallerioista ja vapaista taiteilijoista suuriin instituutioihin museoihin, teattereihin ja konserttisaleihin – samanhenkisten ihmisten yhteisöksi, joka luo johdonmukaisesti kaupunkikulttuurin identiteetin, joka on kaikkien sukupolvien asukkaiden mieleen, joka perustuu paikallisiin perinteisiin ja joka pitää ihmisiä olennaisena pääomana. Inspiroiva tila turvalliselle, vapaalle ja hedelmälliselle vuorovaikutukselle eri ihmisten välillä, jossa mestarit voivat opettaa mutta myös oppia esimerkiksi nuorilta osallistujilta. Näin kaupunki ja kaupunkilaiset voivat yhdessä muokata kuvaa Lahden kauniista tulevaisuudesta. Pidän laajasta näkökulmasta ja avoimesta mielestä, jossa suuret ideat eivät ole ristiriidassa pienten inhimillisten ilojen kanssa.

INNOLLA KOHTI LAHTI DESIGN WEEK-TAPAHTUMAA
Olen erittäin iloinen voidessani käyttää keräämääni kokemusta ja tuoreita näkemyksiä ja kokemuksia Lahti Design Weekin järjestämisessä Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Otan mielelläni osaa tähän vilkkaaseen ja hankekeskeiseen toimintaan ja etsin uusia, mielenkiintoisia ideoita, jotka innostavat kaupunkia säilyttämään kulttuuriperintönsä ja kehittämään potentiaaliaan. Uskon vakaasti paikallisen alueen suuriin mahdollisuuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa yhdessä uskomattomia hankkeita.

LUE LISÄÄ
LAHTI DESIGN WEEK
MUOTOILUSÄÄTIÖN VASTUUTAPAHTUMAT LAHTI DESIGN WEEKILLÄ
MUOTOILUSÄÄTIÖN VERKKOSIVUT


Lähteet:
Ilchenko O., Sidorova L. 2022. EDUCRO Summer Camp 2022 as a way to improve student competitiveness through skills development. Teoksessa Ikävalko M., Vartiainen P. (toim.). Lessons Learnt: Experiences and Good Practices in EDUCRO-Project. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 50, part 50. 32-34. Viitattu 12.09.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-419-6

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto KONE People Flow Centerissä

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Kumppanuusverkoston yritykset haluavat olla mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä ja verkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja.

Vierailimme KONEella Hyvinkäällä Timo Tiaisen (Head of Strategic Design for Innovation) ja Sakari Nisulan (Senior Specialist, Strategic Foresight) vieraana oppimassa ja inspiroimassa KONEen tulevaisuuden tutkimuksesta ja ennakoinnista. Koneen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Heidän ydinosaamista on ymmärtää miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan ja he tekevät liikkumisesta turvallista, mukavaa ja sujuvaa. Vuonna 2020 Koneen liikevaihto oli 9,9 miljardia euroa, ja vuoden lopussa henkilöstöä oli yli 60 000. Yhtiön B-sarjan osake on listautuneena Helsingin pörssissä.

Timo Tiainen on Suomen Muotoilusäätiön pitkäaikainen hallituksen jäsen, aktiivinen muotoilun edistäjä ja puolestapuhuja. Luennon ja showroomiin tutustumisen jälkeen tutustuimme KONEen Hyvinkään tehtaaseen, jossa valmistetaan erikoishissitilauksia.

Showroomissa oli esillä monenlaisia hissikonsepteja ja materiaalivaihtoehtoja. Ääniohjaus on koskettamattomuuden aikakauden tuoreimmista suosikeista käyttöliittymissä.

Tiedätkö miltä hissin moottori näyttää? Kuvassa yksi suurimmista konehuoneettomien hissien moottoreista.


”Ennakointi tuo monenlaisia etuja. Se auttaa mm. sietämään epävarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja antaa syötettä innovaatiotyöhön” -Sakari Nisula


”Kaikki päätöksentekijät ovat kiinnostuneita mitä maailmassa voi tapahtua. Maailma muuttuu arvaamattomasti ja nopeasti. Muotoilun keinoilla pystytään visualisoimaan asioita, joita ei vielä ole.” -Timo Tiainen


Mukana vierailulla oli edustajia mm. seuraavilta tahoilta: Saintex, Smartteri, Muud, Polku Consulting, Makron, Pedro, LAB-ammattikorkekoulu ja Suomen Muotoilusäätiö.

Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Säätiö on mukana järjestämässä vuoden 2023 Lahti Design Weekiä ja yrityskumppanien yhteistyötapahtumia. Päähankkeena tänä vuonna Säätiö suunnittelee ja lanseeraa yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Symbolit lanseerataan toukokuussa 2023 Lahti Design Weekillä.


Kiinnostunut kumppanuudesta tai yhteistyöstä?
Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049 

WOW-VASTUULLISUUS NÄYTTELY 11.-17.5.

LAHTI DESIGN WEEKIN WOW-VASTUULLISUUSNÄYTTELYYN KAIKILLE VAPAA PÄÄSY
Suomen Muotoilusäätiö toteuttaa Lahden kaupungintalolle Fellmanniaan WOW-VASTUULLISUUS näyttelykokonaisuuden, jossa nostetaan esille vastuullisuutta luovasta ja osallistavasta näkökulmasta.

INSPIROIDU VASTUULLISUUDESTA
Modernia taidetta, kontrasteja, vastuullisuustekoja ja vinkkejä. Yritysyleisölle näyttelyssä lanseerataan vastuullisuussymbolipankki vapaaseen käyttöön. Näyttelyssä mukana mm. paikallisia vastuullisia tuotteita, Ateriasiskon Pop-Up kahvila, LAB-Hiukka workshop, JunnuYliopiston vesitutkimuspaketti, Ekopelilounge ja osallistava origamitaideteos, johon jokainen kävijä voi halutessaan lisätä oman jälkensä.


AVOINNA 11.-17.5. klo 10-18 (su suljettu). Lahden kaupungintalo Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti.


ESILLÄ PAIKALLISIA VASTUULLISIA TUOTTEITA
Millä tavoin tuote voi olla vastuullinen? Mukana valikoituja esimerkkituotteita mm. seuraavilta yrityksiltä Isku, Wiitta, Luhta, Lunawood, Teerenpeli, Fazer, Summanen, Stala, Kinnarin tila, Nukeri, Kinkeri, Hietalan tila, Rouhis, Kankurin ilo, Sari Kettunen Art ja Anneville.

Jokaiselta yritykseltä näyttelyssä on esillä konkreettinen tuote ja esittely mikä tekee siitä vastuullisen.

JÄTÄ JÄLKESI NÄYTTELYYN
Kaikki näyttelykävijät voivat ohjeiden avulla taitella oman origamiteoksensa alueen toimijoiden vanhoista esitteistä. Niistä koostuu viikon aikana yhteistaideteos symboloimaan yhteistä, jaettua vastuuta.

LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA JA TEKOÄLYN LUOMAA TULEVAISUUSKUVAA
Utopia ja Dystopia teos antaa viitettä valinnoistamme ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Dystopia haastaa kävijän pohtimaan tunnetta ei halutusta tulevaisuudesta ja utopia näyttää tekoälyn tuottaman vision huomisesta. Teoksen on luonut Suomen Muotoilusäätiö vierailevana taiteilijana dystopiassa mukana Janne Blanco Art.

Utopia & Dystopia täydentävät toisiaan ja totuus tulevaisuudestamme löytyy varmaankin jostain niiden välimaastosta valinnoistamme riippuen.

VASTUULLISEMPAA ARKEA KOHTI
Lahden kaupungin asiantuntijoiden kanssa on koostettu yhteistyössä vinkkejä arjen vastuullisiin valintoihin.

KAUPUNGIN VASTUULLISUUSTEOT
Lahden kaupunki julkaisi tuoreimman vastuullisuusraportin maaliskuussa. Lahdessa tehdään konkreettisia tekoja kestävän tulevaisuuden eteen, josta moni voi ottaa oppia ja inspiraatiota.

VASTUULLISUUSSYMBOLIT YRITYKSILLE
Suomen Muotoilusäätiö lanseeraa näyttelyssä kaikille vapaat vastuullisuussymbolit auttamaan vastuullisuusviestinnässä. Jokainen teko merkitsee ja symbolien avulla on helpompi tehdä vastuullisuusteot näkyviksi.

Haluatko tilata yrityksellesi symbolit ennakkoon? Voit täyttää lomakkeen täällä


WOW -Vastuullisuusnäyttely 11.-17.5. klo 10-18 (su suljettu). Lahden kaupungintalo Fellmannia,


MAKSUTTOMAT OPASTUKSET
Voit halutessasi varata seurueellesi näyttelyopastuksen (kesto n. 30 min) tarjoiluilla tai ilman. Miltä kuulostaa Lahti Design Week näyttelylounas kollegoiden tai asiakkaiden kesken? 

1. Kuohuviini 12 cl + Petit Fours 2kpl/hlö 7,90 €/hlö
2. Kahvi/tee + suolainen tai makea kahvileipä 9,50 €/hlö
3. Lounas buffet + Puna- tai valkoviini 12 cl 15,90 €/hlö
 
Saatavilla myös alkoholittomat vaihtoehdot. Suosittelemme näyttelyvierailuun ja tarjoilujen nauttimiseen n. 1,5h. Varaukset: heli.poyry@designfoundation.fi ja 040 157 0049.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.
____________________________________________

Lahti Design Weekin toteutuksesta vastaa yhteistyöryhmä, jonka muodostavat LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kaupunki, Lahden Seudun Kehitys LADEC, Lahden visuaalisten taiteiden museo MALVA ja Suomen Muotoilusäätiö. Tapahtumapaikkana toimii koko Lahti, mutta päätapahtumat tapahtuvat Fellmanniassa, M19 kampuksella ja Malvassa.

Tutustu koko Lahti Design Weekin ohjelmaan! www.ldw.fi

Lisätietoja Heli Pöyry heli.poyry(at)designfoundation.fi +358 (0) 40 157 0049




YRJÖ KUKKAPURO LUENTO @ LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI 16.5.

Suomen Muotoilusäätiö koordinoi Lahti Design Week-tapahtumaviikolle ainutlaatuisen luennoitsijavieraan Lahden kaupunginteatterille. Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom kertoo isänsä urasta ja luovuudesta teatterin aulassa tiistaina 16.5. klo 18-19.00. Mukaan pääsee 150 ensimmäistä. Ilmoittautumislinkki

Tutustu koko Lahti Design Weekin ohjelmaan! www.ldw.fi

Lisätietoja Heli Pöyry heli.poyry(at)designfoundation.fi +358 (0) 40 157 0049