Rakkaudesta karttoihin -Pekka Valla

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Pekka Valla, joka opiskelee muotoilua Metropolia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

INTOHIMONA KARTAT
Kartat ovat aina olleet minulle suuren intohimon ja mielenkiinnon lähde. Muistan vieläkin hyvin, miten erään videopelin mukana tuli taitettu A3:sen kokoinen kartta piirrettynä keskiaikaiseen tyyliin. Tämä paperi huokui mystiikkaa ja lumosi minut: täysin ylimääräinen osa toi itse peliin niin paljon lisää henkeä ja elämää. Olen tämän jälkeen ihaillut erilaisten fantasiamaailmoiden karttoja ja piirtänyt myös omiani täysin kuvitteellisista paikoista, ja olen huomannut mielenkiintoni sisällyttävän myös muunlaiset tietoa visualisoivat kuvalliset esitykset eli infografiikka.

Vaikka oma mielenkiintoni karttoihin onkin subjektiivista ja lähtöisin fantasiamaailmoista, niistä on tietenkin ollut myös oikeassa elämässä hyötyä. Jo kauan ennen nykyistä infografiikkaa karttoja käytettiin esimerkiksi merenkäyntiin, ja oikean informaation tarkkuus ja luotettavuus ei ollut pelkästään tärkeää vaan usein myös kriittinen tekijä elämän ja kuoleman välillä. Kun alus halusi paikasta A paikkaan B, navigointia auttoi jo olemassa olevaan tietoon vertaaminen kartasta, jotta valittu reitti olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen. Sotien ja taisteluiden lopputulos on samoin tavoin usein riippunut paikallisen maantiedon tuntemisesta, ja näissä asioissa ihmismuistiin luottaminen korvattiin kartoilla. On toki pakko sanoa, että monet historialliset kartat ovat taiteiltuja eli kauneus viety tärkeän viestinnän edelle, jolloin tarkoitusperä muuttuu informatiivisesta kuvasta taide-esineeksi.

Tämän lisäksi kartat ovat tarkentuneet ajan myötä ja monet niistä ovat voineet olla täysin harhaanjohtavia. Nykyaikana tarve fyysisille kartoille on toki vähentynyt, mutta suurin osa meistä käyttää esimerkiksi Google Maps-sovellusta päivittäin.


KARTTOJEN -JA YLEISTETYSTI INFOGRAFIIKAN ON TARKOITUS OPASTAA ”OIKEAAN SUUNTAAN”.
Niitä näkee huomaamattaan ihan jokapäiväisessä elämässä ja ne opastavat meitä ikään kuin alitajuntaisesti. Koska ihmisen aivot ovat hyviä tunnistamaan kuvioita ja trendejä, visuaalisuus helpottaa aivojemme kognitiivista kykyä saada informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että infografiikka on usein tehokkaampi antamaan meille tarvittavaa tietoa esimerkiksi tekstipalstaan verrattuna. Yleinen sanontahan on, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Digitalisaation ja joukkoviestinnän kehittyessä tämä visuaalinen tiedottaminen on yhä tärkeämpää, varsinkin oikean tiedon saaminen ja aiheen korrekti ymmärtäminen.

Infografiikalla voi paljastaa huijauksia, tulkita maailmaa ja jopa yrittää muuttaa sitä. Tässä tarvitaan silloin siis muun muassa muotoilijaa, vaikkapa sitten palvelun tai käyttöliittymän suunnittelussa. Alalla käytännöllisyys ja käytettävyys ovat tärkeitä avainsanoja onnistuneen tuotteen teetättämisessä. Muotoilijalle rooli infografiikassa voi esimerkiksi olla tärkeän tiedon läpituonti ja turhan, ylimääräisen tai hämmentävän tiedon poistaminen. Tiedon mahdollinen väärinymmärtäminen pitää minimoida ja tämä on usein infografiikan suurin ongelma: miten tuottaa mahdollisimman yksinkertaistettua kuvaa, joka samalla kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Tehokas ja toimiva infografiikka on silti myös visuaalisesti kihelmöivä ja huomiota herättävä – silmille siis mielekäs. Kauniit kuvat ovat yhtä mielenkiintoa herättäviä kuin niihin sisälletty informaatio. Kuten juuri minulle kävi, kun näin videopelin mukana tulleen taitellun kartan.


Pekka Valla on Suomen Muotoilusäätiöllä mukana yrityksille vapaaseen käyttöön tulevien vastuullisuussymbolien suunnittelussa, jossa hän pääsee käyttämään osaamistaan tiedon kuvittamisessa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto
Lahti Design Week 11.-17.5.

Säätiön kesätyöntekijöinä tulevaisuuden osaajia!

Suomen Muotoilusäätiön päätarkoituksena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Toimimme aktiivisesti sillanrakentajina työelämän ja koulutuksen välissä. Tänä vuonna kolme yritystä pääsi mukaan muotoilun kokeiluprojekteihin, joiden toteutuksen säätiö koordinoi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutettiin yhteistyössä alan koulujen kanssa keväällä ja joukosta valikoitui kolme tulevaisuuden osaajaa osaksi Säätiön aktiivista toimintaa kesän ajaksi.

MUOTOILUIDENTITEETIN KASVUA JA LUOMISEN INTOA
Jokainen muotoiluprojekti on aina uniikki matka. Säätiön kautta on vuosien varrella toteutettu n. sata muotoilun kokeiluprojektia, joiden aiheet ja ratkaistavat ongelmat ovat vaihdelleet tilasuunnittelusta teolliseen muotoiluun ja mm. käyttökokemuksen muotoilusta tulevaisuuden ennakointiin. Ohjatussa projektissa muotoilun käyttäjäkokemus avautuu asiakasyrityksille järjestelmällisesti ja Säätiön koordinoinnin ja asiantuntijatuen avulla muotoilun opiskelijat saavat hyvät eväät loistamiseen vaativissakin kokonaisuuksissa. Silta työelämään -harjoitteluprojektit tukevat opiskelijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja antavat tarvittavia valmiuksia sekä kokemusta työelämään. Vastaavasti mukana olevat projektiyritykset pääsevät hyödyntämään tuoretta ajattelua oman tuotekehityksensä tueksi.


Sebastian Högnabba on pian Aalto Yliopiston maisterilinjalta valmistuva teollinen muotoilija (taiteen maisteri), jolla on aikaisempi diplomi-insinöörin tutkinto. Sebastian, tuttavallisemmin Seba on tekninen osaaja, jonka sydäntä lähellä on erityisesti konkreettisten tuotteiden suunnittelu. Hän sai juuri valmiiksi lopputyönsä maisterilinjalta, jonka aihe oli esteettinen tutkimus lasisista aurinkopaneeleista. Seban lempiväri on viininpunainen ja hän inspiroituu mahdollisimman erilaisista ympäristöistä.

Linnea Seeskari on kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Metropolia AMKsta, joka viime vuonna oli vaihdossa arvostetussa Milanon muotoilukoulu NAVAssa. Hän odottaa Säätiön kesätyöstä paljon tiivistä projektityöskentelyä ja vahvaa kokemusta alasta. Linnean lempiväri on punainen, jonka lähtökohtana on lapsuusmuisto punaisista makeisista. Muotoilussa Linnean lähestymistapa on ongelman etsiminen ja sen ratkaiseminen. Hän usein tarkasteleekin elinympäristöään samasta lähtökohdasta ja löytää inspiraation juurikin ongelmakohtien ratkaisujen suunnittelusta.

Ida Gröndahl on kohta kolmannen vuoden sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun opiskelija LAB ammattikorkeakoulusta Lahdesta (Muotoiluinstituutti). Tampereelta kotoisin olevalla Idalla on aikaisempi tradenomin tutkinto pääaineenaan markkinointi. Idalla jokainen muotoiluprojekti lähtee käyttäjäkeskeisyydestä ja visuaalisesta ajattelusta. Hän odottaa kesältä inspiroivaa tiimityöskentelyä ja paljon uusia kokemuksia. Idan lempiväri on myös punainen, koska se on voimakas ja dynaaminen väri. Ida kertoo inspiroitumisen lähteekseen kaiken näkemänsä, kokemansa, tilat ja ihmiset. Hän kuitenkin itse saa ajatuksesta kiinni parhaiten rauhallisissa tiloissa, joissa on ajatuksilla tilaa virrata.
Muotoilun kokeiluprojektien lisäksi kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan Muotoilusäätiön käytännön toimintaan monipuolisesti. Kesän aikana tullaan kuulemaan tulevaisuuden tekijöiden ajatuksia muotoilusta artikkelien muodossa ja he pääsevät suunnittelemaan tulevia tapahtumia.

Lue lisää muotoilun kokeiluprojekteista
Lue Säätiön artikkeleita
Katso säätiön toiminnan esittely