Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Pekka Valla, joka opiskelee muotoilua Metropolia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.
INTOHIMONA KARTAT Kartat ovat aina olleet minulle suuren intohimon ja mielenkiinnon lähde. Muistan vieläkin hyvin, miten erään videopelin mukana tuli taitettu A3:sen kokoinen kartta piirrettynä keskiaikaiseen tyyliin. Tämä paperi huokui mystiikkaa ja lumosi minut: täysin ylimääräinen osa toi itse peliin niin paljon lisää henkeä ja elämää. Olen tämän jälkeen ihaillut erilaisten fantasiamaailmoiden karttoja ja piirtänyt myös omiani täysin kuvitteellisista paikoista, ja olen huomannut mielenkiintoni sisällyttävän myös muunlaiset tietoa visualisoivat kuvalliset esitykset eli infografiikka.
Vaikka oma mielenkiintoni karttoihin onkin subjektiivista ja lähtöisin fantasiamaailmoista, niistä on tietenkin ollut myös oikeassa elämässä hyötyä. Jo kauan ennen nykyistä infografiikkaa karttoja käytettiin esimerkiksi merenkäyntiin, ja oikean informaation tarkkuus ja luotettavuus ei ollut pelkästään tärkeää vaan usein myös kriittinen tekijä elämän ja kuoleman välillä. Kun alus halusi paikasta A paikkaan B, navigointia auttoi jo olemassa olevaan tietoon vertaaminen kartasta, jotta valittu reitti olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen. Sotien ja taisteluiden lopputulos on samoin tavoin usein riippunut paikallisen maantiedon tuntemisesta, ja näissä asioissa ihmismuistiin luottaminen korvattiin kartoilla. On toki pakko sanoa, että monet historialliset kartat ovat taiteiltuja eli kauneus viety tärkeän viestinnän edelle, jolloin tarkoitusperä muuttuu informatiivisesta kuvasta taide-esineeksi.
Tämän lisäksi kartat ovat tarkentuneet ajan myötä ja monet niistä ovat voineet olla täysin harhaanjohtavia. Nykyaikana tarve fyysisille kartoille on toki vähentynyt, mutta suurin osa meistä käyttää esimerkiksi Google Maps-sovellusta päivittäin.
KARTTOJEN -JA YLEISTETYSTI INFOGRAFIIKAN ON TARKOITUS OPASTAA ”OIKEAAN SUUNTAAN”. Niitä näkee huomaamattaan ihan jokapäiväisessä elämässä ja ne opastavat meitä ikään kuin alitajuntaisesti. Koska ihmisen aivot ovat hyviä tunnistamaan kuvioita ja trendejä, visuaalisuus helpottaa aivojemme kognitiivista kykyä saada informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että infografiikka on usein tehokkaampi antamaan meille tarvittavaa tietoa esimerkiksi tekstipalstaan verrattuna. Yleinen sanontahan on, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Digitalisaation ja joukkoviestinnän kehittyessä tämä visuaalinen tiedottaminen on yhä tärkeämpää, varsinkin oikean tiedon saaminen ja aiheen korrekti ymmärtäminen.
Infografiikalla voi paljastaa huijauksia, tulkita maailmaa ja jopa yrittää muuttaa sitä. Tässä tarvitaan silloin siis muun muassa muotoilijaa, vaikkapa sitten palvelun tai käyttöliittymän suunnittelussa. Alalla käytännöllisyys ja käytettävyys ovat tärkeitä avainsanoja onnistuneen tuotteen teetättämisessä. Muotoilijalle rooli infografiikassa voi esimerkiksi olla tärkeän tiedon läpituonti ja turhan, ylimääräisen tai hämmentävän tiedon poistaminen. Tiedon mahdollinen väärinymmärtäminen pitää minimoida ja tämä on usein infografiikan suurin ongelma: miten tuottaa mahdollisimman yksinkertaistettua kuvaa, joka samalla kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Tehokas ja toimiva infografiikka on silti myös visuaalisesti kihelmöivä ja huomiota herättävä – silmille siis mielekäs. Kauniit kuvat ovat yhtä mielenkiintoa herättäviä kuin niihin sisälletty informaatio. Kuten juuri minulle kävi, kun näin videopelin mukana tulleen taitellun kartan.
Pekka Valla on Suomen Muotoilusäätiöllä mukana yrityksille vapaaseen käyttöön tulevien vastuullisuussymbolien suunnittelussa, jossa hän pääsee käyttämään osaamistaan tiedon kuvittamisessa.
Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Janna Rissanen, joka opiskelee muotoilua Savonia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.
MIKÄ MUOTOILU? Monille sana muotoilu voi tuoda ensimmäisenä mieleen ajatuksia estetiikkaan tai designtuotteeseen liittyen. Nämä asiat kyllä linkittyvät muotoiluun, mutta ovat vain hyvin pieni osa sen laaja-alaiselta kentältä. Muotoilu sujuvoittaa arkeamme ehkä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Muotoilu on muutakin kuin kauniita asioita ja designtuotteita.
MUOTOILU ON MUUTAKIN KUIN KAUNIITA ASIOITA JA DESIGNTUOTTEITA Saara Lehmuskoski tiivistää kirjoituksessaan muotoilun olevan prosessi, joka tunnistaa ihmisten tarpeita ja luo tuotteita tai palveluja tarpeiden täyttämiseksi (Lehmuskoski 2018). Usein muotoilun lähtökohtana onkin luova ongelmanratkaisu ja ennakointi. Muotoilun menetelmin suunnitellaan kohteen käytettävyyttä ja muotoa, huomioiden myös miellyttävyyden ja kestävyyden näkökulmat. Muotoilua hyödynnetään silloin, kun luodaan kokonaan uutta tai halutaan kehittää jotain jo olemassa olevaa. Muotoilu onkin jatkuvaa vaikuttamista suunnittelijan ja ympäristön välillä.
”Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.” -Janna Rissanen
Jos pysähdymme miettimään aihetta tarkemmin, huomaamme että muotoilua on kaikkialla. Suunnittelun ja kehittämisen menetelmien avulla voidaan toimia ja saada aikaan muutoksia useilla eri osa-alueilla. Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.
KUVITELLAAN ESIMERKIKSI YKSINKERTAINEN ARKINEN HETKI, AAMUKAHVI Kuinka muotoilu sujuvoittaa arkeamme? Havainnollistan vastausta kuvitellun, mutta monille tutun tilanteen, aamukahvin kautta. Esimerkissä on korostettu se, missä kaikessa muotoilua voi kohdata.
Kävelet aamutakissa keittiöön. Nappaat lipaston päältä ohimennen käteesi rannekellon muiden korujen seasta. Otat tottuneesti suodatinpussintelineestä ja valutat hanasta vettä kannuun. Kahvinkeitintä ladatessasi huomaat, että lempikahvin logo on hieman erilainen. Et noteerannut sitä aiemmin, sillä eilen lähikaupan itsepalvelukassoilla ei tarvinnut jonottaa kauaa. Silmäilet pakkausta tarkemmin. Ilme on uusi lähestyvän juhlapäivän kunniaksi. Napsautat kahvinkeittimen päälle ja hetkeä myöhemmin kahvi on valmista. Otat keittiönkaapista kahvikupin ja kaadat pannusta kahvin kuppiin. Istut alas tuolille keittiönpöytään. Käyt mielessäsi läpi tulevaa työpäivää. Luvassa on työpaja, joka liittyy työpaikan sisäiseen kehittämiseen. Päivän lehdessä oleva mainos ja sen otsikko kiinnittää huomiosi. Mielenkiintoinen tapahtuma järjestetään viikonloppuna kotikaupungissasi. Ostatkin siihen heti lipun puhelimesta löytyvän sovelluksen kautta. Päivä on alkanut sujuvasti.
Jos pelkkään aamukahvihetkeen voi liittyä näin paljon muotoilua, millaisia mahdollisuuksia muotoilulla on auttaa arjen muissa tilanteissa?
-Janna Rissanen, Suomen Muotoilusäätiön projektimuotoilija
LÄHTEET Havusto, Hannu. 2017. Muotoilu on käännösvirhe? Huld. https://huld.io/fi/uutiset/muotoilu-on-kaannosvirhe/. Luettu 16.1.2023. Lehmuskoski, Saara. 2018. Hyvä muotoilu on hyvää liiketoimintaa. Siili. https://www.siili.com/fi/tarinat/tarinat/hyv%C3%A4-muotoilu-on-hyv%C3%A4%C3%A4-liiketoimintaa. Luettu 16.1.2023. Lehtomäki, Sonja. 2022. Muotoilijan osaaminen on nyt kovaa valuuttaa – Mitä tekevät muotoilijat? Hathunters. https://www.hathunters.fi/ajankohtaista-ajankohtaista/muotoilijan-osaaminen-on-nyt-kovaa-valuuttaa-mita-tekevat-muotoilijat. Luettu 16.1.2023. Muotoilu. Muotoilupakki. n.d. https://muotoilupakki.fi/muotoilu-3/. Luettu 16.1.2023. Muotoiluala Suomessa. Finnish Design Info. n.d. https://finnishdesigninfo.fi/muotoiluala. Luettu 16.1.2023.
KUVAT Kuva: Pexels/Michael Burrows. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-naine-luova-suunnittelija-7148001/ Kuva: Pexels/Miguel Á. Padriñán. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-muistikirja-toimisto-lyijykyna-68562/ Kuva: Pexels/Torsten Dettlaff. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/muoti-apple-rannekoru-teknologia-437037/ Kuva: Unsplash/Daria Nepriakhina 🇺🇦. 16.1.2023. white printer paper on white table photo – Free Netherlands Image on Unsplash Kuva: Unsplash/@felipepelaquim. 16.1.2023. photo of gray thermal carafe photo – Free Brasil Image on Unsplash Kuva: Unsplash/Kelly Sikkema. 16.1.2023. person writing on white paper photo – Free Design Image on Unsplash Kuva: Unsplash/Markus Spiske. 16.1.2023. assorted-color paintings photo – Free Auf aeg Image on Unsplash Kuva: Unsplash/NajlaCam. 16.1.2023. stainless steel cup on white ceramic plate photo – Free Drink Image on Unsplash Kuva: Unsplash/UX Indonesia. 16.1.2023. person in gray shirt holding white printer paper photo – Free Indonesia Image on Unsplash
Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Kumppanuusverkoston yritykset haluavat olla mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä ja verkostolle mahdollistetaan vuosittain erikoistapahtumia ja yritysvierailuja.
Vierailimme KONEella Hyvinkäällä Timo Tiaisen (Head of Strategic Design for Innovation) ja Sakari Nisulan (Senior Specialist, Strategic Foresight) vieraana oppimassa ja inspiroimassa KONEen tulevaisuuden tutkimuksesta ja ennakoinnista. Koneen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Heidän ydinosaamista on ymmärtää miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan ja he tekevät liikkumisesta turvallista, mukavaa ja sujuvaa. Vuonna 2020 Koneen liikevaihto oli 9,9 miljardia euroa, ja vuoden lopussa henkilöstöä oli yli 60 000. Yhtiön B-sarjan osake on listautuneena Helsingin pörssissä.
Timo Tiainen on Suomen Muotoilusäätiön pitkäaikainen hallituksen jäsen, aktiivinen muotoilun edistäjä ja puolestapuhuja. Luennon ja showroomiin tutustumisen jälkeen tutustuimme KONEen Hyvinkään tehtaaseen, jossa valmistetaan erikoishissitilauksia.
Showroomissa oli esillä monenlaisia hissikonsepteja ja materiaalivaihtoehtoja. Ääniohjaus on koskettamattomuuden aikakauden tuoreimmista suosikeista käyttöliittymissä.
Tiedätkö miltä hissin moottori näyttää? Kuvassa yksi suurimmista konehuoneettomien hissien moottoreista.
”Ennakointi tuo monenlaisia etuja. Se auttaa mm. sietämään epävarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja antaa syötettä innovaatiotyöhön” -Sakari Nisula
”Kaikki päätöksentekijät ovat kiinnostuneita mitä maailmassa voi tapahtua. Maailma muuttuu arvaamattomasti ja nopeasti. Muotoilun keinoilla pystytään visualisoimaan asioita, joita ei vielä ole.” -Timo Tiainen
Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Säätiö on mukana järjestämässä vuoden 2023 Lahti Design Weekiä ja yrityskumppanien yhteistyötapahtumia. Päähankkeena tänä vuonna Säätiö suunnittelee ja lanseeraa yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuuden kuvituspankin. Symbolit lanseerataan toukokuussa 2023 Lahti Design Weekillä.
Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilusäätiön toimialue on koko Suomi ja Säätiön kotikaupunki on Lahti. Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.
Suomen Muotoilusäätiö suunnittelee, toteuttaa ja lanseeraa kaikille yrityksille avoimen vastuullisuustyökalupankin sisältäen vastuullisuussymbolit sekä ohjeistuksen vastuullisuustekoihin ja symbolien käyttöön vuonna 2023. Vastuullisuustyökalujen ja symbolien suunnittelu toteutetaan AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutetaan Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Työkalut lanseerataan Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä Lahti Design Weekillä toukokuussa ja jalkautustapahtumat jatkuvat koko vuoden.
MUOTOILUN KOULUISTA VALIKOITU PROJEKTITIIMI ALOITTI INNOKKAANA VASTUULLISUUSSYMBOLIEN MUOTOILUN 13.1.2023
Kuvassa uusi muotoilun opiskelijoista koostuva projektitiimi Pekka Vallas, Anna Jokinen ja Janna Rissanen. Takana ohjaaja Heli Pöyry.
VASTUULLISUUSSYMBOLIEN SUUNNITTELUN TAUSTAKARTOITUS Perinteisesti muotoiluprojektit aloitetaan projektisuunnitelman teolla ja kokonaisymmärryksen luonnilla. Säätiön projektit noudattavat Muotoilusäätiön projektikaaviota. Kaavio helpottaa aikataulutusta, budjetointia ja työvaiheita. Työvaihesuunnitelma ja aikataulu sovittiin heti koko kevään osalta, jotta monipaikkakuntaisen tiimin sitoutuminen projektiin helpottui. Muotoiluprojektin etenemisen lisäksi hankkeessa on paljon taustatyötä ennen kuin valmiit vastuullisuussymbolit ovat saatavilla yrityksille. Tässä vaiheessa kartoitetaan ja kilpailutetaan tarvittavia digiympäristön teknisiä muutoksia ja tehdään lanseeraussuunnitelmaa.
Alkukartoitus sisälsi ymmärryksen hakua ja benchmarkkausta symboleista, vastuullisuuden eri osa-alueista yritysnäkökulmasta ja värien merkityksestä kuvituksissa. Mielikuvan luonti ja avoin ymmärryksen haku aiheesta on avainasemassa projektin aloituksessa varmistamassa muotoiluprojektin oikeaan suuntaan etenemistä. Alkukartoituksessa pidimme lähipäivän koko tiimin kesken ja lisäksi edistimme kartoitusta etätyöskentelynä. Tiimillä on keskinäiset välivaiheteamsit, WhatsApp-ryhmä ja sähköpostiryhmä lähi- ja etäpäivien lisäksi. Ohjausryhmälle raportoidaan joka kuukausi. Seuraava ohjausryhmän kokous on 16.2.2023.
Benchmarkingissa haettiin olemassa olevia ja yleisesti käytettyjä esimerkkejä vastuullisuuden kuvituksista. Keskustelu ja analysointi liikkui väreistä symbolien muotokieleen, merkityksiin ja tarinoihin kuvitusten taustalla. Sana symboli on johdettavissa Kreikan sanaan symballein, joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan aate ja esine yhdistyy symbolissa kokonaisuudeksi. Monet käytössä olevat, yleisesti tunnetut symbolit ovat olleet käytössä pitkään ja niiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa ja faktaa.
MIKÄ ON MAAILMAN TUNNETUIN SYMBOLI? Me saimme selkeän käsityksen benchmarkingissa. Mitä Sinä olet mieltä? Paljastamme tuloksemme seuraavassa artikkelissa.
Vierailimme RAUTE Oyj:n tuotekehitysjohtajan, Roope Eskolan luona keskustelemassa yrityksen sisäisen muotoiluohjeistuksen luomisen prosessista ja siitä, kuinka ohjeisto ohjaa tuotteiden kehittymistä teknologiayhtiössä. Eskola tiimeineen on rakentanut Rautelle muotoiluohjeistusta eli Design Guidelinea yhteistyössä suunnittelutoimisto HULDin kanssa.
Raute toimittaa metsäteollisuuden asiakkailleen teknologioita ja palveluja viilun, vanerin ja LVL:n tuotantoon. Rauten ratkaisuihin kuuluvat muun muassa tukinkäsittely, sorvaus, kuivaus, viilun käsittely, vanerin ladonta ja puristus, levyjen käsittely sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmät. Ratkaisujen tueksi Raute tarjoaa myös koko tehtaan elinkaaren kattavia palveluja aina varhaisesta investoinnin suunnitteluvaiheesta tehdastarkastuksiin, modernisointeihin ja tehdaspäivityksiin. Raute on globaali toimija, joka on toimittanut valmistuslinjoja Etelämanteretta lukuun ottamatta kaikkiin maanosiin.
Rauten Design Guidelinen tarkoitus on helpottaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksen tuotekehitystä ja edistää myyntiä sekä tuotteiden tunnistettavuutta ja Rauten brändin ilmentymistä tuotteissa. Guidelinesta löytyy mm. komponenttien maaliväri- ja pintakäsittelyohjeet, logokylttien ja -tarrojen sijoitusohjeet ja esimerkkejä siitä, kuinka koneisiin saadaan vaikuttavuutta, myyvyyttä sekä visuaalinen laadukkuus samalle tasolle kuin tekninen laatu. Tällä hetkellä Rautella on käynnissä LAB Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilijan opinnäytetyö, joka auttaa selvittämään rajapintoja, joihin Design Guidelinen pitäisi vastata teknologiayrityksissä. Tämän lisäksi Raute on tämän vuoden aikana käynyt kaksisuuntaisia tiedonjakokeskusteluja ja sparrailuja konelinjojen muotoilusta myös Valmetin muotoilijoiden kanssa.
MIKSI OMA MUOTOILUOHJEISTUS ON TÄRKEÄ YRITYKSELLE? Muotoiluohjeistus (design guideline, design manual, design book) luodaan määrittämään yrityksen ilmeen näkymistä tuotteissa ja muotoilua eri rajapinnoilla. Ohjeistukset ovat sisällöltään hyvin paljon eroavia toisistaan eri yrityksissä. Ohje voi kertoa, kuinka yrityksessä hyödynnetään muotoilua strategisesti, mutta lisäksi siinä on usein valmiita suunnitteluviitteitä ohjaamassa yrityksen tuotesuunnittelua ja kokonaisvaltaista brändinäkyvyyttä. Näitä määritettyjä suunnittelun ohjureita voivat valmistavassa teollisuudessa olla mm. suunnitteluprosessin työkalupakki, jossa ilmenee materiaalivaihtoehdot, yhtenäisen muotokielen linjaukset, vastuullisen, turvallisen ja tehokkaan prosessin huomiointi ja muut rajapinnat. Tärkeä osa ohjeistusta on yrityksen graafisen ilmeen soveltaminen tuotesuunnittelussa; värit, logot, typografia, symbolit ja tarrat sekä visuaalisten elementtien skaalaus tuotteisiin yhteneväisen linjauksen luomiseksi. Pitkälle viedyissä muotoiluohjeistuksissa on usein määritelty myös yrityksen oma muotoiluprosessi- tai tuotesuunnitteluprosessikaavio, joka muistuttaa suunnittelijoita eri vaiheista.
MISTÄ RAUTEN MUOTOILUOHJEISTUKSEN RAKENTUMINEN ALOITETTIIN? Rautella on satoja tuotteita portfoliossaan aina henkilöauton peräkärryn kokoisesta tuotteesta rivitalon kokoisiin laitekokonaisuuksiin. Yhteisen ymmärryksen luominen tahtotilana olevasta yhtenäisestä tuoteidentiteetistä vaati alkuun suurten suuntaviivojen tarkastelua. Eskola aloitti ajatusten laajentamisen kokoamalla työpajan, jossa kuunneltiin sisäisiä sidosryhmiä. Työpajat fasilitoi suunnittelutoimisto Huld Oy. Työpajoissa selvisi paljon hyvää taustatietoa ja käytännön haasteita tuoteidentiteetin ja brändin määritykseen. Jotta tuotesuunnittelija voi Design Guidelinen avulla huomioida suunnittelussa koko tuotteen elinkaaren, on hyvä löytää tehokkaita visuaalisia keinoja rakentamaan ohjeistuksesta helposti ymmärrettävä ja nopeasti sisäistettävä. Ohjeistuksen pitää pureutua isojen kokonaisuuksien lisäksi yksityiskohtiin. Eskola tiimeineen on nyt kolme vuotta rakentanut Rautelle yhtenäistä muotoiluohjeistusta ja ensimmäinen etappi on saavutettu. Ohjeen kehitystä jatketaan ja ohjetta laajennetaan kattamaan myös uusia sisältöteemoja, kuten turvallisuus ja huollettavuus.
”Jokaisessa insinöörissä asuu pieni muotoilija” -Roope Eskola. Usein insinöörit ja muotoilijat erotetaan vahvasti toisistaan vaikka molempia tarvitaan osana teollisuuden tasokasta tuotekehitystä. Yhtenäinen Design Guideline palvelee yhtiön kaikkia tuotekehityksen ja sunnittelun osa-alueita laitesuunnittelusta käyttöliittymiin.
Eskola on työskennellyt Rautella vuodesta 2015 alkaen. Hän on juuri saanut valmiiksi konetekniikan alan väitöskirjan aiheena ”Value creation in manufacturing industry based on the simulation” Tutustu väitöskirjaan LUT-yliopiston sivuilla
MUOTOILUOHJE OTETAAN HYVIN VASTAAN, KUN SEN TEKEMISESSÄ ON OSALLISTETTU KÄYTTÄJIÄ JA MUITAKIN SIDOSRYHMIÄ Muotoiluohjeistus voi parhaimmillaan auttaa myös yrityksen sisäisen muutosvastarinnan taltuttamisessa, kun ohjeessa esitettävät määritykset on tehty palvelemaan kaikkia prosessissa mukana olevia tahoja. Muotoiluohje pitää suunnitella käyttäjiä osallistaen ja kaikki tuotekehityksen tahot huomioiden. Hyvän suunnittelun edellytys on hyvä johto ja sen eteen tehdään töitä, että Design Guidelinesta tulee tehokas keino yhtenäistää tuotesuunnittelua.
ESKOLAN VINKKEJÄ MUOTOILUOHJEISTUKSEN TEKOON • Määritä ensin kohdistettu tavoite. Mitä tällä ohjeella halutaan saavuttaa? • Aloita kokonaisymmärryksen luonti isosta mittakaavasta • Ota prosessiin mukaan työpaja-hengessä tärkeitä sidosryhmiä ja tulevia käyttäjiä • Kartoita, missä asioissa on soveltamisen varaa ja missä ei • Määrittele tunnusmerkit/mittarit onnistuneelle lopputulokselle • Osallista ja kouluta suunnittelijoita. Hyväkään ohjeistus ei palvele tarkoitustaan, mikäli käytäntöjä ei saada jalkautettua yritykseen. Eskola nauttii työskentelystä haastavien teknologioiden kehityksen parissa. Hän odottaa tulevaisuudelta uusia innovaatioita ja vanerinvalmistuksen ”mullistamista” niiden kautta. Teknologian kehitys on nopeaa ja Rauten vahvuus on laaja ymmärrys siitä, mitä mistäkin puuraaka-aineesta kannattaa tehdä ja millä välineillä se tehdään parhaiten.
Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.
Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.
MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.
MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.
MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA? Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.
ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?
Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.
Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.
Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.
EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ? Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla. Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.
Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.
Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua? Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.
ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.
Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.
ILONAN VINKKI YRITYKSILLE Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.
Ratkaisukeskeinen työorganisaatioiden kehityskonsultti Johan Moilanen Smartterilta auttaa yrityksiä monipuolisten kehitysprojektien läpiviennissä. Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani on ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisija, jonka intohimo on auttaa yrityksiä viemään kehitysprosessit tehokkaammin läpi jalkauttaen samalla uudet toimintamallit. Johanilla on itse yli 20 vuoden kokemus logistiikka- ja teknologiakehitysprojekteista. Haastattelimme Johania hyödyistä, joita ulkopuolinen kehityskonsultti tuo yritykseen.
Työskentelymallin organisointi on avainasemassa kaikessa yrityksen kehitystyössä. Mikäli yhteinen kehitysmalli uupuu, voi sekin olla toiminnan kehittymisen este tai ainakin vaikeuttaa ja hidastuttaa kehitysprojektien läpivientiä. Yhteistyö usein lähteekin liikkeelle yhteisen työskentelymallin määrityksestä, jossa punnitaan olemassa olevat resurssit ja osapuolien tärkeys projektissa.
Miksi kehityskonsultin palkkaaminen on kannattavaa projekteihin? Usein uusissa projekteissa yrityksen sisällä palkataan projektityöntekijä, jonka ympärille määritetään asiantuntijat ja johtoryhmä projektin ympärille. Tämä prosessi voi olla kallis ja hidas toimintamalli yritykselle. Riski on myös rekrytoinnin onnistumisessa ja muuttuvan toimintaympäristön tuomissa haasteissa. Strateginen suuntaus markkinoilla on, että yritysten täytyy pystyä jatkuvasti nopeampaan ja tehokkaampaan tuotekehitykseen. Hyvä ja turvallinen vaihtoehto on ottaa projekteihin ulkopuolinen asiantuntija projektikonsultin muodossa vastaamaan kehitysprojektin läpiviennistä. Tilapäinen vaihtoehto ei sido liikaa resursseja, mutta on nopea vaihtoehto kehitystyöhön.
Miten hyödynnät muotoilua yrityskonsultoinnissa/kehitysprojektien läpiviennissä? Muotoilun prosessi on hyvin toimiva kaikessa tuotekehityksessä. Jokaisen kehitysprojektin läpivientiin kuuluu monia vaiheita, joita voidaan lähestyä muotoilun menetelmillä. Haastattelussa tutustuimme Suomen Muotoilusäätiön käyttämään projektityöskentelymalliin, jonka totesimme toimivan hyvänä ohjenuorana yrityksillekin. Tärkeänä osana projekteja on vastuuhenkilö, joka koordinoi projektin läpiviennin. Johanille projektien läpivienti on omaa ydinosaamista Smartterissa.
Ohessa kuva Suomen Muotoilusäätiön muotoiluprojektien projektityömallista. Kehitystyössä harvoin on pikavoittoja. Se on määrätietoista työskentelyä kohti haluttua päämäärää sisältäen monia eri vaiheita. Hyvä projektinjohtaja tunnistaa tarvittavat resurssit eri vaiheisiin ja osaa ajatella tehokkaasti ja monipuolisesti yhdistäen tarvittavaa osaamista.
Kehityskonsultin yksi tärkeimmistä tehtävistä usein on olla yrityksen sisäinen tulkki Viestintä on tärkeä osa työkulttuuria. Ihmiset työyhteisössä saattavat ymmärtää asiat eri tavalla omasta katselukulmastaan. Hyvä kehityskonsultti osaa taitavasti ohjeistaa ja koordinoida kehitystyötä kaikkien osapuolien näkökulmasta kohti yhteistä tahtotilaa. Selkeä viestintä, osallistaminen ja tiedon hierarkisointi säästää myös yrityksen resursseja ja kallista aikahukkaa.
Visualisointi kehitystyön apuna pitäisi olla tärkeämmässä roolissa Me kaikki olemme työelämässä kohdanneet projektioppaita, ohjesääntöjä ja kirjasia yrityksen kehitystoimenpiteistä. Työelämän ja projektien hektisyys johtaa siihen, että tärkeä sisältö ei saata tavoittaa kohdeyleisöänsä liian pitkillä sanomilla tai tiedon sisäistäminen voi viedä turhan paljon aikaa. Niin kuin kuluttajamarkinoinnissa, on yritysten sisäisessä kehitystyössä hyödynnettävä nopeampaa ymmärryksen luomista aiheesta kun aiheesta. Tässä hyvänä keinona on käyttää enemmän jatkossa visualisointeja ja kuvituksia sanojen sijaan. Erilaisten symbolien käyttö onkin selvästi lisääntynyt kaikessa viestinnässä.
Kysyimme Johanilta mikä muotoiltu esine hän olisi ja miksi? Johan vastasi, että olisi jokin Alvar Aallon suunnittelemista monikäyttörakennuksista, koska niissä on otettu huomioon ihmiset, elämä, tunteet ja funktionaalisuus. Samanlailla kun hänen omassa toiminnassaankin konsulttina.
Johan asuu Lahdessa, mutta työskentelee ympäri Suomea. Vastapainoa ajatustyölle tuo oma perhe sekä laskettelu- ja pyöräilyharrastus. Smartterin toimipiste sijaitsee Lahden Tiedepuistossa.
Suomen Muotoilusäätiö etsii vuoden 2023 palkallisiin projektityöharjoitteluihin muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelujen kesto vaihtelee sopimuksen mukaan. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, visuaalista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua, viestintää ja muotoilun edistämistyötä Säätiön tapahtumissa.
Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.
Lähetä vapaamuotoinen hakemus, portfoliosi ja CV viimeistään ti 21.12.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo alkutalvesta ja osa on kesäprojekteja.
Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.
Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Anni Koivisto LAB Muotoiluinstituutista, Veera Tolonen Metropoliasta ja Saulus Puukko Aalto-yliopistosta. Alla projektityöntekijöiden artikkeleita:
Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön toimitusjohtaja, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka.
Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani Young Finnish Design on kahden muotoilijan Heidi Maria Huovisen ja Elisa Luodon perustama yritys. Young Finnish Design tarjoaa suunnittelupalveluita yrityksille laaja-alaisesti. Heillä työn tekee aina nouseva muotoilija. Missiona on tuoda esille nuoret nousevat muotoilun lahjakkuudet. Elisa ja Heidi ovat molemmat muotoilijoita ja taiteen maistereita Aalto-yliopistosta. Opintojen aikana he huomasivat kuinka vaikeaa nuorten muotoilijoiden on saada työtä ja päättivät, että kehittävät toimivan ratkaisun muotoilijoiden ja yritysten yhdistämiseksi. Tällä hetkellä Young Finnish Design tekee yhteistyötä jo yli 20 yrityksen kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Sisustamisen & kalustamisen uudet tuulet – Puu innoituksen lähteenä
Ohessa kurkistus lähiaikojen muotoiluyhteistyöhön tilaustyönä yrityksille, kuten Annala, Halwest, Hyssny ja Zigzagzurich. Kaikkia tuotteita inspiroi puu modernilla ja luovalla lähestymistavalla.
Nuorten suomalaisten muotoilijoiden suunnittelua esillä Irlannin Design Weekillä
Hidden treasures -näyttely kokoaa nuorten suomalaisten muotoilijoiden prototyyppejä ja luonnoksia sisustustuotteista Irlannin Design Weekille. Näyttelyn tavoitteena on esitellä laajemmalle yleisölle nuorten muotoilijoiden töitä, jotka eivät vielä ole tuotannossa. Jokainen teos on uniikki ja useimmat prototyypit ovat nuorten muotoilijoiden itse käsin tekemiä. Hidden treasures -näyttelyssä on esillä kalusteiden, valaisimien, piensisustustuotteiden ja tekstiilien prototyyppejä ja luonnoksia. Näyttelyssä on esillä yhteensä 29:n nuoren muotoilijan työtä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Lahden muotoiluinstituutista, Aalto-yliopistosta, Metropoliasta, Turun Ammattikorkeasta sekä Ammattiopisto Tavastiasta.
Hidden treasures on Young Finnish Designin perustajien Elisa Luodon ja Heidi Maria Huovisen kuratoima näyttely. Näyttely tarjoaa muotoilijoille mahdollisuuden esitellä portfolion uumeniin unohtuneet suomalaisen designin kätketyt aarteet kansainvälisellä areenalla. Luoto ja Huovinen työskentelevät päivittäin nuorten muotoilijoiden kanssa edistäessään heidän suunnitteluaan tuotantoon yhdistämällä nuoria muotoilijoita yritysten kanssa.
“Hidden treasures -näyttely on yksi tapa puskea nuoria muotoilijoita eteenpäin urallaan. Näyttelyt tarjoavat muotoilijoille näkyvyyttä mediassa, sekä mahdollisuuden verkostoitua alan yritysten ja toimijoiden kanssa. Uransa alussa olevalle muotoilijalle nämä ovat tärkeitä asioita, sillä useasti yksi asia poikii toisenkin. Muotoilijan tulee olla pitkäjänteinen oman uransa edistämisen suhteen ja siksi myös näyttelyillä on merkittävä rooli muotoilijan uralla.” -Luoto toteaa.
Hidden treasures -näyttely kunnioittaa suomalaisen ja irlantilaisen muotoilun vuoropuhelua tuomalla Kilkennyyn esille tuoretta nuorten suomalaisten muotoilijoiden suunnittelua, jota ei muualla ole vielä ollut nähtävillä. Näyttelyn avaa valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ja Suomen Irlannin suurlähettiläs Raili Lahnalampi osallistuu tapahtumaan. Hidden treasures – näyttely Kilkennyssä Irlannissa National Design & Craft Galleryssä 17.11.2022 – 28.1.2023.
Miten aloitan yritysyhteityön Young Finnish Designin kanssa? Yrityksille Young Finnish Design tarjoaa suunittelupalveluita, joissa yhdistyy nousevat muotoilijat ja luotettava projektinjohto. Työn tekee aina nouseva muotoilija. Tiimiltä onnistuvat niin pienet kuin suuretkin projektit. Yritys saa kalusteiden-, sisustustuotteiden-, nettisivujen-, brändin ja tekstiilien suunnittelua. Oma projektinjohto takaa sen, että kommunikaatio yrityksen ja muotoilijan välillä toimii saumattomasti ja että suunnittelutyö pysyy aikataulussa ja budjetissa. Muotoilua voi hankkia projektiluontoisesti tai kuukausimaksulla. Heiltä onnistuvat myös suunnittelukilpailujen järjestäminen!
Ole yhteydessä Elisa Luoto, CEO, +358 50 540 094 5, elisa.luoto@youngfinnishdesign.com Heidi Maria Huovinen, Creative Director, +358 40 590 388 9, heidi.huovinen@youngfinnishdesign.com https://www.youngfinnishdesign.com/
Suomen Muotoilusäätiö haastatteli muotoilun moniottelijaa, tuotemuotoilija ja sisustusarkkitehti SIO Sari Matikkaa, joka on tuore Säätiön yrityskumppaniverkoston jäsen. Sari M. Design Studio on kattava muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimisto Tampereella, joka on erikoistunut yksilölliseen ja erottuvaan suunnitteluun toimiessaan laajasti ympäri Suomen.
Haastattelimme Saria laadukkaasta tuotekehitysosaamisesta, tasokkaasti toteutetun muotoilun merkityksestä sekä vinkeistä onnistuneeseen muotoilijatoimeksiannon tekoon. Sarille design thinking (muotoiluajattelu) on elämäntapa – tapa kokea ympäristöä.
LAADUKAS TUOTEKEHITYSOSAAMINEN KOOSTUU KOLMESTA VAIHEESTA
TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN
selkeä tavoite, millä erottaudutaan kilpailijoista
selviteltäviä ja analysoitavia asioita: käyttäjäryhmä, markkinatilanne, loppuhinta, tulevaisuuden trendit, valmistustapojen selvittelyä, liiketoiminnan mahdollisuudet, yrityksen nykytila ja sen mahdollisuudet ▻ muotoilu- ja luonnosvaiheeseen jatketaan selkeällä tavoite- ja projektivaihesuunnitelmalla
2. LUONNOSVAIHE
testataan luonnosvaiheessa ideoita monipuolisesti
arvioidaan luonnoksia toimivuuden, ilmeen ja kustannusvaikutusten kautta
3d-mallinnuksia, tuotevisualisointeja
prototypointia ja hahmomalleja
prototyyppi mahdollistaa kehitettävän tuotteen tai palvelun testaamisen käyttäjillä ▻ toteutusvaiheeseen valitaan toteutettava malli
3. TOTEUTUS JA YKSITYISKOHTIEN HIOMINEN
Valmis tuotantomalli muokataan valmistajan tuotantoon soveltuvaksi.
Tarkastellaan kulurakennetta ja hinnoittelua, tarvitseeko muutoksia?
Tuotteen lanseeraus, messut, alan tapahtumat – millä tyylillä mallisto esitellään + aineisto
Pakkaus (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Laadukkaat valokuvat, jotka viestivät konseptia ja tuotetta (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Tuotteen tarina kiteytetään markkinointisuunnitelmaan (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
Jatkuva kehitys, huomioidaan asiakkaiden palaute, voidaan päivittää tai muuttaa tuotetta vuosien saatossa
EROTTUVAA MUOTOILUA Sari muotoilee uusia arvoja sisältäviä tuotteita, kalusteita ja konsepteja. Laadukkaalla tuotekehitystyöllä, tuotteistuksella ja tuotekonseptoinnilla parannetaan kilpailukykyä, erotutaan kilpailijoista ja nostetaan käyttäjien kokemaa arvoa. Muotoilutoimeksiannon lähtökohtana voi olla huomattu tarve/puute tuotevalikoimassa, uusi materiaali tai innovatiivinen palvelu, teknologia tai näiden yhdistelmä.
Esimerkkikuvat Sarin suunnitteluyhteistyöstä huonekaluvalmistajalle. Niemen Tehtaat Oy, Casia-kalustemallisto. Lähtökohtana oli tammipuisten kodin kalusteiden suunnittelu määritellylle kohderyhmälle. Suunnittelu Sari Matikka & Petra Lassenius.
”Joskus haluamme myös provosoida ja vaikuttaa asioihin muotoilun keinoin.”
-Muotoilija Sari Matikka
MITÄ LAADUKAS TUOTE- JA KALUSTEMUOTOILU MERKITSEE TILAAJALLE?
• Erinomaista käytettävyyden ja kestävyyden suunnittelua, joka nostaa käyttäjän kokemaa arvoa • Muodon suunnittelua omaleimaiseksi ja kauniiksi • Brändin ja sen arvon vahvistamista • Liiketoiminnan potentiaalin kasvattamista • Laajaa tietoutta ja kokemusta materiaaleista ja valmistustavoista • Ekologisuuden ja kiertotalous näkökulmien huomioimista
Sarin lähtökohtana on suunnitella vetoavan kauniita tuotteita, jotka ovat toimivia ja kestävät aikaa. By Aatos, Sarin suunnittelema Nuotti-kynttilänjalka. Lähtökohtana helposti postitettava laadukas ja erottuva pientuote, joka on hinnallisesti markkinakelpoinen. Kuva Suvi Laine.
MUISTISÄÄNTÖJÄ JA VINKKEJÄ MUOTOILUN OSTOON
-Varaa aikaa ja resursseja riittävästi, tuotekehitysprosessi on usein pitkä ja vie resursseja. -Määritä tavoitteet tarpeeksi hyvin suunnittelijan kanssa. -Ole valmis kyseenalaistamaan omat ratkaisut niin muotoilijakin tekee. -Loistavakaan tuote ei lennä ilman markkinointia. -Tuotteen kestävyyteen ja ekologisuuteen kannattaa panostaa tuotekehityksessä. Tässä asiassa muotoilija on paras yhteistyökumppani.
Saria muotoilijana inspiroi taide, värit, ekologiset materiaalit, kiertotalouden sivutuotteet ja sosiaalisen median elämäntapakuvat. Hän kertoo muotoilun saralla tällä hetkellä kiinnittävänsä huomiota lisääntyneeseen iloisuuteen ja leikkisyyteen muotoilussa. Tuotekonseptoinnissa pinnalla on myös liitetyt huoltopalvelut ja elinkaariajattelu, joka on onneksi tullut jäädäkseen.
LUE LISÄÄ SARISTA JA OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ SUUNNITTELUTARPEISTA
LP Management Oy on monipuolinen elämysmatkailuyritys Savonlinnassa. Yhtiön matkatoimisto lanseeraa VIP TRAVEL KULTAINEN PALMU palvelumuotoilukilpailun, johon toivotaan tiimejä kaikkialta Suomesta ja kaikilta koulutusasteilta. Kilpailuun valitaan parhaista hakemuksista viisi tiimiä, jotka kisaavat neljä erilaista tehtävää tarkoituksena muotoilla nykyaikainen matkatoimiston tuote- ja palvelupaletti valitulle kohderyhmälle sekä saavuttaa valittu kohderyhmä.
Tiimit saavat valita advisoreikseen oman oppilaitoksensa opettajan sekä henkilön paikallisesta yrityksestä. Kilpailun raati koostuu palvelumuotoilun ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaisista. Mukana ovat VIP Travelin (Savonlinnan matkatoimisto) toimitusjohtaja Janne Leinosen lisäksi sijoittaja ja liiketoiminnan kehittäjä, professori Iiro Jussila Skillmotor Finland Oy:stä, aktiiviomistaja ja hallitusammattilainen Markku Kankaala Soprano Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiö Sr:stä.
Kilpailun palkinto on merkittävä, voittajatiimi saa 2000€ rahapalkinnon, lukusristeilyn sekä mahdollisuuden päästä toteuttamaan voittajakonseptia LP management Oy:n VIP Travel matkatoimistossa.
Lisätietoja antaa LP Management Oy:n toimitusjohtaja Janne Leinonen p. 050 368 2287 Janne.leinonen@lpmanagement.fi
Kävimme haastattelemassa pitkäjänteistä yrittäjää, kehitysjohtaja Marianne Pyysingiä Teerenpelin pääkonttorilla Lahden keskustassa. Teerenpeli Yhtiöt on lahtelainen, 1994 perustettu perheyritys, joka on syntynyt omistajapariskunnan, Marianne ja Anssi Pyysingin intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria ja laadukkaita panimo- sekä tislaamotuotteita kohtaan.
Teerenpeli-ravintoloita on seitsemän ympäri Suomen. Lahdesta löytyy lippulaiva, ruokaravintola Taivaanranta, Wine cafe Olavi ja sekä kesäisin laivaravintola Teerenranta. Omassa panimossa valmistuu olutta lähiohrasta ja puhtaasta Salpausselän suodattamasta pohjavedestä, sekä siidereitä ja long drink -juomia. Teerenpelillä on myös oma viskitislaamo, josta valmistuu vuosittain yli 100 000 litraa viskitislettä. Teerenpeli-yhtiöt on käyttänyt Suomen Muotoilusäätiötä vuosien varrella mm. Viskipakkauksen suunnittelussa.
Teerenpelin tuotteiden pakkauksiin on nähty paljon vaivaa ja uudistumisprosessi on jatkuva. Valikoimissa on kerralla n. 50 tuotetta, joista osa on kausituotteita. Ekologisuus ja erottautuvuus ovat yksi pakkausten kantava teema.
Ravintolat on suunniteltu yhteistyössä sisustusarkkitehti Sebastian Sandelin kanssa. Pitkäjänteisen suunnitteluyhteistyön kantavia avaintekijöitä ovat toiveiden nopea ymmärtäminen, nopeus ja tehokkuus. Kuva yrityksen lippulaivan, Taivaanrannan sisäänkäynnistä Lahdesta.
PALVELUN TÄRKEYTTÄ EI VOI IKINÄ KOROSTAA LIIKAA RAVINTOLA-ALALLA Marianne kuvailee palvelukonseptin ja kohtaamisen tärkeyttä ydinasiaksi, joka vaatii jatkuvaa hiomista ja uudesti ajattelua. On oltava kiinni ajassa ja aistittava kokonaisuuden toimimista. Viihtyvyyden eteen on tehty paljon töitä palvelumuotoilun ja sisustusarkkitehtuurin saralla. Tuotesijoittelua ja katseenvangitsijoita vaihdetaan sesongeittain oikeanlaisen, ajankohtaisen fiiliksen takaamiseksi. Tärkeää on tarjota valveutuneille asiakkaille myös aina uutta kokemista. Tästä esimerkkinä muusta konseptista poikkeava Viinikahvila Olavi Lahdessa.
KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT? Marianne kertoo seuraavansa aktiivisesti poikansa matkaa muotisuunnitteluopintojen parissa Aalto-yliostossa ja kiinnittävänsä sitä kautta entistä enemmän huomiota tekstiileihin, niiden struktuuriin ja tunnelmaan. Vastaavasti Mariannen tytär työskentelee Teerenpelin ravintoloissa ja on opiskellut myös visualistiksi. Yhdessä he ovat kiinnittäneet huomiota alati lisääntyneisiin panostuksiin terassien ja ravintoloiden julkisivujen tunnelmanluomiseksi.
MUISTA NÄMÄ MIETTIESSÄSI RAVINTOLAN SISUSTUKSEN UUDISTUSTA -Top 5 vinkit by Marianne 1. Kiinnitä huomiota kuvakulmiin. Henkiikö ympäristö kaikkialta toivomaasi tunnelmaa? 2. Korosta ydintuotteitasi heti sisääntulossa. Mieti, mistä sinut tunnetaan ja tuo se hyvin esille 3. Ravintola- ja baariympäristössä on tärkeää, että kaikki tärkeimmät elementit sijoitetaan korkeammalle nähtäväksi. Ihmispaljoudessa matalalla olevat elementit eivät erotu. 4. WC-tilat ovat ravintolan ohittamaton käyntikortti. 5. Muista julkisivu ja houkutteleva terassi. Millaista tunnelmaa ravintolasi ”näyteikkuna” välittää?
Laatu, visuaalisuus ja palvelu kulkevat käsi kädessä Teerenpelin yritysmatkalla. Vuosien varrella laadukkaat panimo- ja tislaamotuotteet ovat saavuttaneet paljon palkintoja. Tuoreimpana saavutuksena kultaa Tokiossa järjestetystä, arvostetusta whisky-kilpailusta.
LÄHESTYVÄN PIKKUJOULUAJAN ODOTUSTA Teerenpeli-yhtiöiden lähestyvän joulusesongin kausituotteisiin kuuluu Joululonkero, jossa maistuu glögi ja Piparilager, joka nimensä mukaisesti on vaalea olut piparkakun mukaisella twistillä. Marianne odottaa kovasti millainen vastaanotto näillä kausituotteilla on tulevalla sesongilla.
Piparilagerin etiketti on yksinkertainen, helposti huomattava ja tuotetta hyvin kuvaava. Sesonkituotteiden merkitys on kasvavassa roolissa Teerenpelin tuotevalikoimassa.
Erikoisjuomien paketointi on myös tärkeässä roolissa sekä logistiikan, että lahjaksi pakkaamisen näkökulmasta. Kun on näin laaja tuotevalikoima, on joku pakkausuudistus aina meneillään. -Marianne kertoo.
Mariannen yksi omista suosikeista Teerenpelin laajasta tuotevalikoimasta on Lemon Teezer-sitruunalonkero, jonka etikettikin henkii nimensä mukaan raikkautta ja katu-uskottavuutta. Lähivuosina kaikki ovat varmasti huomanneet kiristyvän visuaalisen kilpailun kauppojen juomahyllyillä, jossa toinen toistaan upeampi etiketti kilpailee kuluttajan huomiosta ja ostopäätöksestä.
Muotoiluajattelu antaa liiketoiminnan kehittämiseen merkittävän kilpailuedun ajassa, jossa jokaisen organisaation on ajateltava olemassaolonsa uusiksi. Suomen Muotoilusäätiön kumppaniverkoston jäsen Design Union vahvistaa muotoilun asemaa yhteiskunnassa ja auttaa yrityksiä luomaan muotoilun avulla lisäarvoa liiketoimintaansa. Samalla he mahdollistavat luovien alojen ammattilaisille mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen yritysmaailmassa. Design Unionilla on kattava oma muotoilijaverkosto, joka vastaa asiakasyrityksen haasteisiin räätälöidyillä ratkaisuilla.
MUOTOILUA PAKETOITUNA AVAIMET KÄTEEN-PERIAATTEELLA Haaste on mahdollisuus ja muotoilu lähtökohtaisesti lähtee aina jonkinlaisen haasteen ratkaisemisesta. Yritysten markkina muuttuu nopeasti ja liiketoimintaa pitää ajatella uudella tavalla. Design Union on tuotteistanut yrityksille paketteja muotoiluajattelun näkökulmasta palvelemaan yritysten kehitystarpeita. Paketit ovat Startti, Suunta, Kehitys ja Valmius. Projekteja johtaa Design Unionin oma projektipäällikkö ja tuotteet on rakennettu niin, että yritys varmasti saa niistä konkreettisen hyödyn. Alla pakettien esittelyt.
STARTTI Kesto 30 – 60 min. Haluatko tietää, miten yrityksesi liiketoimintaa voi kehittää muotoilun avulla? Maksuttomassa tapaamisessa asiantuntijamme kertoo mitä muotoilu tarkoittaa liiketoiminnan kehittämisessä ja kuinka muotoilua voisi hyödyntää sinun yrityksessäsi.
SUUNTA 3-5 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 3400 euroa. Suunta-palvelussa muotoilijatiimi esittää 3-5 uutta tulokulmaa, ideaa siitä mitä yrityksen haasteelle pitää tehdä sen ratkaisemiseksi.
KEHITYS 6-9 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 6800 euroa. Kehityspalvelussa muotoilijatiimi ratkaisee yrityksen haasteen ja tekee siitä selkeän ratkaisuesityksen. Käytännön toteutuksen yritys voi hankkia sopivaksi katsomaltaan taholta.
VALMIUS 10-15 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 13 200 euroa. Valmius-palvelu pitää sisällään sekä muotoilijatiimin ratkaisuesityksen että käytännön toteutuksen.
KIINNOSTUITKO? Näin pääsette alkuun.
Ota yhteyttä toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulaiseen p. 044 7318000 tai eija.tanninen-komulainen@designunion.fi
Teemme kartoituksen kehitystarpeestanne. Laadimme ehdotuksen kehitysprojektista ja sen toteuttamisesta. Valitsemme teille muotoilijatiimin laajasta muotoilijaverkostostamme. Projektianne johtaa projektipäällikkömme.
Käytännön toteutus hoidetaan yhdessä yrityksen kanssa niin, että yrityksenne hyötyy siitä varmasti.
TUTUSTU MAHDOLLISUUKSIEN MUOTOILIJAVERKOSTOON Verkostossa on voimaa! Design Unionin muotoiluverkosto on muotoilun ammattilaisten ja muotoilusta kiinnostuneiden yritysten kohtaamisalusta. He välittävät eri alojen muotoilijat yhdistäviä muotoilutiimejä ratkomaan yritysten ja organisaatioiden kehittämishaasteita. Palvelut sopivat kaikille yrityksille koosta, toimialasta tai sijainnista riippumatta.
DESIGN UNION PALVEE MYÖS MUOTOILIJOITA Muotoilun ammattilaisille tarjolla on valmennusta oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaisia työmahdollisuuksia yritysmaailman asiakasprojekteissa ja tilaisuuksia verkostoitumiseen muiden luovien alojen ammattilaisten kanssa.
Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiön ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus apunaan toimitusjohtaja ja projektityöntekijät. Antti Olinille puheenjohtajuus siirtyi Muotoilusäätiössä pitkään vaikuttaneelta Timo Tiaiselta (Head of Innovation, Kone Oyj). Ennen puheenjohtajuutta Antti ehti olla mukana Muotoilusäätiön hallituksessa pari vuotta. Isku on myös yksi Säätiön perustajayrityksistä.
MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI
Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .
Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.
Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.
MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA
Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri. Säätiö on myös Business Finlandin myöntämän innovaatiosetelin (arvo 5000€) palvelutarjoaja.
Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.
Antti Olinin missio Iskun Muotoilujohtajana lyhyesti kuvattuna on tuoda esille Iskun korkeatasoista muotoilua jokaisessa käänteessä. ”Tämä, tärkeä positio Muotoilusäätiössä suomalaisen muotoilun edistäjänä tukee yhteisiä tavoitteitamme”-Hän kuvailee.
Lisätietoja Säätiöstä: toimitusjohtaja Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi
Muotoilusäätiön kumppaniyritys Summanen Oy on tänä päivänä paljon muutakin kuin alihankintaa. Heillä on myös omat julkitila- ja erikoiskalustamisen tavaramerkit Alastek ja Monena. Alihankintamessuille osallistumisen sijaan he päättivät tänä vuonna järjestää viikon mittaisen avointen ovien tapahtuman live-ympäristössä, mahdollisimman moni sidosryhmä huomioiden ja koko omalla osaajajoukolla. Tapahtuman avulla Summanen tarjoaa parempia kohtaamisia ja enemmän aikaa asian ytimessä.
Summasen Tervetuloa meille! -viikko on osa Suomen suurinta avointen ovien tapahtumaa, jonka on lanseerannut Suomalaisen Työn Liitto.
Viikon jokaiselle päivälle on oma teema ja kohderyhmä sekä viikon jokaisena päivänä pääsee tehdaskierrokselle. Esittelyssä ovat uudet koneet, taivuttamisen ratsujoukot sekä koko muu komppania. Ensiesittelynsä tapahtumassa saa Alastekin ja Monenan mallistouutuudet ja kalustetietoutta ovat jakamassa Summasen asiantuntijat. Työpajassa valmistuu oma tekemä henkari/naulakko ja poistomyynnistä kotiinviemisiksi voit hankkia Alastek ja Monena -tuotteita.
Muotoilusäätiön puheenvuoro on maanantaina 3.10, jolloin teemana on Designed and made in Finland -päivä. Se on muotoilun ja valmistuksen yhteinen päivä. Hyvä muotoilu on teollisesti valmistettavaa. Arkkitehdit ja muotoilijat ovat meille tärkeitä. Päivä on kuten nimikin kertoo, suunnattu muotoilijoille, suunnittelijoille, arkkitehdeille tai näiden alojen opiskelijoille sekä myös kalustealan toimijoille, joille design on osa liiketoimintaa. Puhetta riittää siitä, miten muotoilu on osa valmistusta, minkälaisia kanavia on saada hyvä tuoteidea tuotantoon, miten muotoilun avulla lisätään kilpailukykyä sekä klassikoiden synty ja ajassa eläminen.
Tiistaina 4.10. on kaluste ammattilaisten ja kalustehankinnoista vastaavien päivä. Koolla on sekä kalusteiden käyttäjät että niiden tarjoajat, jälleenmyyjiä sekä hoivapalveluiden hankinnoista vastaavia henkilöitä. Päivän puheenaiheet ovat hankintojen vastuullisuus, käyttäjälähtöinen kalustesuunnittelu sekä muistiystävällinen tilasuunnittelu.
Keskiviikkona 5.10. kohotamme maljan kotimaiselle valmistukselle asiakkaidemme, toimittajiemme sekä sidosryhmiemme kanssa. Asiakasta varten tätä työtä tehdään ja siihen tarvitaan valmistuksen pettämätön ketju, joka on sitoutunut kanssamme yhteisiin tavoitteisiin. Esittelyssä talon väki sekä kuulumiset. Puhetta alueen osaamispotentiaalista sekä teräksellä teroitettua ajanhengen kuvausta.
Torstaina 6.10. pyydämme astumaan peremmälle paikalliset vaikuttajat, kyläläiset sekä muut kanssaeläjät. Mitä siellä tehdään? Se selviää tulemalla paikan päälle.
Perjantaina 7.10. on tulevaisuuden rekrypäivä. Tervetuloa meille ammattiin opiskelevat. Kurkistus siihen, minkälainen osaajien joukko Summasella työskentelee ja mitä kaikkea osaamista meillä tarvitaan. Vielä ei tarvitse olla työnhakuhousut jalassa vierasilla, mutta tulevaisuuden tekijäksi meille pikatreffeillä voi halutessaan päästä jo asiassa askeleen lähemmäksi.
Muutokset ohjelmasisältöön mahdollisia.
Tutustu tapahtuman puhujajoukoon
Puhujina ovat oman alansa asiantuntijajoukko, joista alla lyhyet esittelyt.
MA 3.10. KLO 13.30 Isa Kukkapuro-Enbom on muotoilualan pitkäaikainen moniottelija. Isalla on syvä tuntemus muotoilija Yrjö Kukkapuron uraan ja tuotantoon. Vuodesta 2018 lähtien hän on keskittynyt vanhempiensa elämäntyön säilyttämiseen ja edistämiseen, toimimalla Yrjö Kukkapuro -malliston asiantuntijana ja Studio Kukkapuron vetäjänä.
Isa on koulutukseltaan muotisuunnittelija ja tehnyt uraa myös journalistina. 2000-luvulla hän on pääasiassa työskennellyt kestävän kehityksen muotoiluprojektien parissa.
MA 3.10. KLO 14.00 Heli Pöyry on Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja. Säätiön ydintehtävänä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Heli vastaa Muotoilusäätiön operatiivisesta toiminnasta sekä toimii yhteyshenkilönä kaikissa Säätiön asioissa.
Heli kertoo työnsä kohokohdiksi mm. jokaisen valmistuvan yritysprojektin sekä kehitystyön, jonka avulla pääsee vaikuttamaan yritysten kilpailukyvyn parantamiseen muotoilun keinoin. Lisäksi säätiön yritysprojektien ohjauksessa Heli saa olla kasvattamassa valmistuvien muotoilijoiden itsevarmuutta ja muotoiluidentiteettiä.
Heli on aiemmin toiminut mm. Muotoilusäätiön kehityspäällikkönä sekä Tertin kartanon operatiivisena johtajana. Hän on koulutukseltaan muotoilija ja tuotekehittäjä.
MA 3.10 KLO 14.35 Minna Salokannel on yrityksemme tavaramerkkien, Monenan ja Alastekin, tuote- ja muotoilupäällikkö. Hän pitää huolen mallistokokonaisuuksista, suunnittelijayhteistyöstä sekä korkeatasoisesta designista. Minna on koulutukseltaan kalustemuotoilija ja metalliartesaani, ja hän lukeutuu niihin harvoihin muotoilijoihin, jotka ovat heti valmistuttuaan työllistyneet suunnittelijoiksi valmistavan teollisuuden palvelukseen. Tästä voidaankin päätellä, että Minna omaa vankan kokemuksen tuotteiden valmistusprosesseista.
Minnan kädenjälkeä voit nähdä mm. Monenan Oppi ja Pukki -naulakoissa, Kiip-lokerikossa sekä Alastekin Mainio-tuotesarjassa.
MA 3.10. KLO 14.55 Rosa-Maria Tolvanen ja Jani Luukkonen ovat Monena Suunnittelukilpailumme voittajakaksikko vuodelta 2021. He suunnittelivat voittajatyön, joka löytyy Monenan naulakkomallistosta ja kantaa nimeä U-naulakko. Heidän suunnittelemiaan tuotteita on palkittu ja huomioitu erilaisissa kilpailuissa niin Suomessa kuin maailmalla ja heidän designiaan löytyy myös muiden kotimaisten yritysten mallistoista.
Rosa-Maria ja Jani ovat molemmat valmistuneet vuonna 2019 Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista muotoilijoiksi, pääaineenaan kalustemuotoilu. Huomattuaan jo opiskeluaikoina hyvän yhteisen työskentelykemian sekä samanlaisen suunnittelufilosofian, he kokivat luonnollisena jatkaa yhteistyötä myös valmistumisen jälkeen. Heidän suunnittelufilosofiassaan käyttökokemus ja ihminen ovat keskipisteenä, ja inspiroivia teemoja puolestaan kontrastien ja klassisten elementtien yhdistely tasapainoisiksi kokonaisuuksiksi.
Yhteisiä saavutuksia heillä on suunnittelukilpailumme voiton lisäksi mm. Good design award v. 2021 Mikki L-162 tuolille sekä finaalipaikka Suomalainen Huonekalu -suunnittelukilpailussa v. 2020.
TI 4.10. KLO 13.30 Tero Lausala on Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja ja vastaa liiton toiminnasta kokonaisuudessaan. Hän suunnittelee jatkuvasti tulevaa, pitää huolta työssä viihtymisestä sekä varmistaa, että liiton asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti. Teron mielestä parasta hänen työssään ovat huikeat työntekijät ja sitoutuneet jäsenyritykset.
Tero on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on suorittanut MBA-tutkinnon rahoituksesta ja opiskellut Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tero on työskennellyt aiemmin mm. Gartnerilla, Wärtsilällä, Lapin yliopistossa ja Finprossa (nyk. Business Finland).
TI 4.10. KLO 14.00 Tuija Salmi on sisustussuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja (ESKEH). Hän on erikoistunut muistisairaiden ihmisten ympäristöjen suunnitteluun ja sen lisäksi hän tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja, aiheenaan ympäristön merkitys muistisairaalle.
Tuijan asiakaskuntaan kuuluvat mm. hoivakodit, alaan liittyvät yritykset ja yksityiskodit. Hänen tavoitteenaan hoivakotien sisustusprojekteissa on luoda asukkaille oikeita koteja, jotka tukevat muistisairaan henkilön itsenäistä toimijuutta.
TI 4.10. KLO 14.45 Hinni Korpela on Lahden muotoiluinstituutista sekä Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta valmistunut muotoilija. Hänen nimeään kantava muotoilutoimisto Studio Hinni on keskittynyt erityisesti tuote-, valaisin- ja kalustemuotoiluun. Studio Hinni tarjoaa muotoilupalveluita hyvin laaja-alaisesti – tuotesuunnittelusta IPR-konsultointiin ja visualisointiin.
Työn kohokohtiin Hinni listaa hetket, jolloin löytää ratkaisun johonkin ongelmaan tai muotoilulliseen haasteeseen. Tärkeitä teemoja hänen muotoilussaan ovat ekologisuuden ja vastuullisuuden lisäksi erityisesti tuotteen käyttäjien huomioiminen jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Tuotteet hioutuvat parhaimmillaan tiukassa yhteistyössä valmistajan kanssa.
Muotoilijana Hinni löytää usein inspiraatiota työhönsä materiaaleista ja niiden ominaisuuksista – erityisesti luonnonmateriaalit saavat usein inspiraation virtaamaan. Tarkoin harkitut yksityiskohdat herättävät ajattomat ja minimalistiset suunnitelmat eloon ja tuovat niihin uudenlaista mielenkiintoa.
KE 5.10. KLO 14.20 Tanja Lundén on yrityksemme toimitusjohtaja ja yrittäjä kolmannessa polvessa. Hän on aloittanut työt Summasella vuonna 2008, toimien ensin muutaman vuoden ajan markkinoinnin ja myynnin tehtävissä ja siirtyen tämän jälkeen toimitusjohtajan tehtäviin, isänsä jäätyä eläkkeelle.
Tanja on pohjakoulutukseltaan tradenomi ja täydentänyt opintojaan Lappeenrannan Yliopiston PK-yrityksen johtamisen ja taloushallinnon täydennyskoulutusohjelmassa, Lahdessa. Työkokemusta on kertynyt ennen Summaselle tuloa mm. Luhdalla ja MTV3:lla, myynnin, markkinoinnin sekä viestinnän tehtävistä.
Yrityksemme on muuttunut vuosien saatossa komponentteja valmistavasta alihankitayrityksestä, suunnittelusta valmiisiin tuotteisiin valmistavaksi yritykseksi. Liiketoimintakauppojen myötä Summasen valmistus täydentyi vuosina 2017 ja 2019 omilla tavaramerkeillä Monena ja Alastek.
KE 5.10. KLO 14.00 Heta Vihervirta-Vuontelo on Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja ja toiminut tehtävässään vuodesta 2019 lähtien. Aiempi tausta hänellä on vakuutus- ja finanssialalta liiketoimintajohtamisen ja muutoshankkeiden tehtävissä mm. vakuutusyhtiö Pohjantähdessä Etelä-Suomen aluejohtajana ja vakuutusyhtiö Fenniassa myyntijohtajana Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Yrityskenttä ja yrittäjien toimintaympäristöön liittyvät asiat ovat hänelle hyvin tuttuja useammalta alueelta.
Päijät-Hämeen Yrittäjät on n. 3000 jäsenellään merkittävä päijäthämäläinen elinkeinoelämän etujärjestö ja pk-yritysten edunvalvoja ja kumppani. Järjestö parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä omalla alueellaan. Tavoitteena on menestyvien yritysten ja yrittäjien määrän lisääntyminen sekä yrittäjien toimintaolosuhteiden edistäminen.
KE 5.10. KLO 14.45 Reijo Tuominen toimii Feon Oy:n aluemyynnissä Lahdessa. Hän on työskennellyt koko uransa terästeollisuuden parissa, jonka johdosta Reijo onkin tuttu alan piireissä. Reijon aiempia työnantajia ovat olleet mm. Onninen sekä Rautaruukki.
KE 5.10. KLO 17.00- Keskiviikko-illan live-musiikista vastaa Jouni Soininen. Jouni on lahtelainen laulaja, muusikko, juontaja ja äänityöntekijä. Vuosien mittaan Jouni on laulanut mm. Lahden Gospelkuoron sekä Lauluyhtye Cayan riveissä, joista jälkimmäisessä hän vaikuttaa edelleen, sekä Englannissa mm. hyväntekeväisyyslauluyhtye Cantata:ssa. Artistin ura sai erinomaisen kickstartin The Voice of Finlandin 10-vuotisjuhlakaudesta, jossa Jouni pääsi Juha Tapion joukkueessa aina live-lähetyksiin saakka, eli oman tiiminsä neljän viimeisen laulajan joukkoon. Musiikki ja teatteri ovat olleet suurena osana Jounin elämää jo lapsesta pitäen, yli 20 vuoden ajan. Hän on esiintynyt harrastaja- ja kesäteattereissa Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueilla vuodesta 2004 lähtien ja Suomeen palattuaan aina vuoteen 2016 saakka.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
