Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




REKRY MUOTOILUSÄÄTIÖN HARJOITTELUPAIKKOIHIN ON AVOINNA!

Suomen Muotoilusäätiö etsii tulevalle keväälle ja kesälle palkalliseen työharjoitteluun muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelun kesto on sopimuksen mukaan kahdesta kolmeen kuukautta. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua ja viestintää.

Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja portfoliosi viimeistään ma 28.2.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo keväällä ja osa kesäkuussa.

Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.

Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Metropoliasta, LAB Muotoiluinstituutista ja Aalto-yliopiston maisterilinjalta. Haluatko lukea tiimin jäsenten julkaisemat artikkelit viime kesältä? Alla projektityöntekijöiden ajankohtaisia ajatuksia muotoilusta.





Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön kehityspäällikkö, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka. Työtä ja oppimista tukee Säätiön oma ohjaaja.

LUE LISÄÄ
Säätiön yritysprojektit
Yritysjohdon muotoiluymmärrys pitäisi olla itseisarvo

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?


MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike


Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

MUOTOILUN KESKIÖSSÄ LUONNONVALO-KERAPLAST -Kattokuvuista kuplatuoliin

Muotoilusäätiö vieraili KERAPLAST Liiketoimintajohtajan Lauri Halmeen luona yrityksen tehtaalla Orimattilassa, jossa valmistetaan kuuluisia valokattokupuja ja mm. Eero Aarnion kuplatuoli. Tehtaan pihassa seisoo monumentaalinen, aikansa edelläkävijä Matti Suurosen suunnittelema VENTURO-talo, joka toimii nyt yrityksen edustavana kokoustilana ja muistuttaa yrityksen pitkästä ja rikkaasta historiasta. KERAPLASTin perustaja Tapio Nieminen korosti aikanaan, että heidän perheyhtiönsä alkutaival ja muovin yleistyminen rakennusmateriaalina osuvat ajallisesti yhteen 70-luvulla. VENTURO henkii yrityksen historiaa, tuotteita ja ennen kaikkea luonnon valoa. Keskustelimme Laurin kanssa muotoilusta, tuotekehityksestä, materiaaleista ja markkinatilanteesta.


VENTURO-talo on modifioitu nykypäivän tekniikalla. Sisällä henkii upeasti koko yrityksen ideologia.


Valo on tilan keskiössä ja uudet yrityksen tuotteet ovat tasapainoisessa symbioosissa menneiden vuosikymmenten kanssa.


Lauri esittelee yrityksen historiaa kuvakartan muodossa.


URBANISMI GLOBAALISSA KASVUSSA, LUONNONVALOA TARVITAAN KAUPUNGEISSAKIN
Luonnon valossa on paljon kiinnostavaa liiketoiminnallisesti. Ensinnäkin valaistuksen kannalta se on lähes aina paras vaihtoehto, sillä luonnon valo edesauttaa tervettä elinympäristöä. Luonnonvalon lisääminen myös vähentää keinovalon tarvetta ja näin säästää energiaa ja luontoa. Keraplastilla on mietitty paljon luonnon valoa tuotteiden kautta. Miten rakennuskohteisiin saadaan enemmän luonnonvaloa? Mitä arkkitehdit toivoo? Mitä tarkoittaisi jos rakennussäädöksissä määritettäisiin minimi luonnonvaloala/per rakennus? Mitä uusia tuotteita voisi valon lisäämiseksi olla markkinoilla? Yrityksellä on jo laaja valikoima mm. kattovalokupuja, design valaisimia, lasiterassiratkaisuja ja alihankintaa pieniin ja keskisuuriin tarpeisiin.

KATTOIKKUNA ANTAA VALOA PALJON ENEMMÄN, KUN SEINÄIKKUNA
Kattovalokupuihin on saatavilla jo täysin kierrätettävää akryylia. Suosio on jatkuvaa, ehkä kasvavaakin kertoo Lauri. Niitä käytetään moninaisesti niin elämyskohteissa, kuin tehtaissa ja varastoissakin. Keraplastilla on myös valmius myydä runkorakenteellisia suurkupuja, joiden halkaisija on jopa yli 10 metriä.


Elämysmatkailu on lisännyt suurkupujen kysyntää. Keraplast voi valmistaa myös yksittäisiä sarjoja ja pienprojekteja. Lauri kertoo tuotannon taipuvan monenlaisiin tuotteisiin ja Orimattilan tehtaalla riittää kapasiteettia tuleviinkin tuoteyhteistöihin. (Kuva Keraplastin galleriasta).


Kattovalokupujen valmistus käy kätevästi lämpömuovaamalla. Samalla tekniikalla valmistetaan myös yhtiön kuuluisia valaisimia, jotka löytyvät Kerainterior nimen alta.

Suosituimpia tuotteita rakennuskohteissa ovat toistaiseksi perinteiset, suorakaiteen muotoiset kattovalokuvut. Niitä voi asentaa yksittäin tai moninaisissa sarjoissa kokoja vaihdellen.


KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET AUTOMAATIOT INNOSTAVAT KEHITYSTYÖSSÄ
Laurilla itsellään on Diplomi-insinöörin tutkinto ja hän mainitsee innostuvansa kehittämisestä ja asioiden eteenpäinviemisestä. Hän kertoo digiloikan olevan heillekin arkipäivää ja prosesseja automatisoimalla on saatu jo erittäin hyvää, käyttäjälähtöistä tuotekehitystä aikaiseksi, joka kohtaa myös tuotannon optimoinnin kanssa. Esimerkkinä hän nostaa lasiterassien suunnitteluatomaation jälleenmyyjille, jossa jo myyntivaiheen räätälöityjen kuvien tarvittavat tuotekomponenttitiedot siirtyvät suoraan tehtaalle. Samalla, kun asiakas näkee 3D-kuvina oman lasiterassinsa ja miettii ostopäätöstä, siirtyy tieto ennakoivasti tehtaan prosesseihin. Tämä hyödyttää ja nopeuttaa koko tuotteen markkinointi- ja toimitusketjua. Onnistunut kehitystyö on paras innostaja lisäkehittämisessä.

Lasiterassien suosio Suomessa kasvaa. Suunnitteluautomaation ansiosta jokainen kokonaisuus on asiakkaalle räätälöity omien mittojen mukaan. Lauri haluaa jatkossakin tehdä kehitystyötä, joka yksinkertaistaa prosesseja ja tekee asiakaskokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Helppous on asiakaskokemuksen keskiössä; teknisiä vaihtoehtoja ja valintoja ei kannata lisätä harkitsemattomasti, vaan pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina. Ketteryys täytyy kuitenkin säilyttää ja olla valmis vastaamaan asiakkaiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

YRITYKSEN JOHTO ON AINA OLLUT LÄHELLÄ ASIAKASRAJAPINTAA
Vaikka KERAGROUP on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla, on jo edellisiltä sukupolvilta opittu käyttäjälähtöisyys tekemisen keskiössä. Lauri muistaa, kuinka perheyrityksen edellinen sukupolvi oli aikanaan erittäin kiinnostunut asiakkaiden tarpeista. Johtajat lukivat keskustelupalstoilta valokatteiden käyttäjäkokemuksista ja halusivat palvella kuluttaja-asiakkaita säilyttääkseen yhteyden myytävien tuotteiden loppukäyttäjiin. Menetelmät ovat kehittyneet, mutta sama ideologia säilyy. Nyt käyttäjäkokemuksesta, toiveista ja kehityskohteista saadaan reaaliaikaista tietoa parhaiten laajan myyntiverkoston avulla.

Lue lisää

KERAPLAST -kattovalokuvut, lasiterassit ja muovin alihankintatyöt
KERAINTERIOR -valaisimet
KERAVENT -savunpoistolukut
KERAGROUP -laajentunut yhtiö, jonka tytäryhtiöitä yli 8 maassa
Suomen Muotoilusäätiö

Säätiön kesätyöntekijöinä tulevaisuuden osaajia!

Suomen Muotoilusäätiön päätarkoituksena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Toimimme aktiivisesti sillanrakentajina työelämän ja koulutuksen välissä. Tänä vuonna kolme yritystä pääsi mukaan muotoilun kokeiluprojekteihin, joiden toteutuksen säätiö koordinoi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutettiin yhteistyössä alan koulujen kanssa keväällä ja joukosta valikoitui kolme tulevaisuuden osaajaa osaksi Säätiön aktiivista toimintaa kesän ajaksi.

MUOTOILUIDENTITEETIN KASVUA JA LUOMISEN INTOA
Jokainen muotoiluprojekti on aina uniikki matka. Säätiön kautta on vuosien varrella toteutettu n. sata muotoilun kokeiluprojektia, joiden aiheet ja ratkaistavat ongelmat ovat vaihdelleet tilasuunnittelusta teolliseen muotoiluun ja mm. käyttökokemuksen muotoilusta tulevaisuuden ennakointiin. Ohjatussa projektissa muotoilun käyttäjäkokemus avautuu asiakasyrityksille järjestelmällisesti ja Säätiön koordinoinnin ja asiantuntijatuen avulla muotoilun opiskelijat saavat hyvät eväät loistamiseen vaativissakin kokonaisuuksissa. Silta työelämään -harjoitteluprojektit tukevat opiskelijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja antavat tarvittavia valmiuksia sekä kokemusta työelämään. Vastaavasti mukana olevat projektiyritykset pääsevät hyödyntämään tuoretta ajattelua oman tuotekehityksensä tueksi.


Sebastian Högnabba on pian Aalto Yliopiston maisterilinjalta valmistuva teollinen muotoilija (taiteen maisteri), jolla on aikaisempi diplomi-insinöörin tutkinto. Sebastian, tuttavallisemmin Seba on tekninen osaaja, jonka sydäntä lähellä on erityisesti konkreettisten tuotteiden suunnittelu. Hän sai juuri valmiiksi lopputyönsä maisterilinjalta, jonka aihe oli esteettinen tutkimus lasisista aurinkopaneeleista. Seban lempiväri on viininpunainen ja hän inspiroituu mahdollisimman erilaisista ympäristöistä.

Linnea Seeskari on kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Metropolia AMKsta, joka viime vuonna oli vaihdossa arvostetussa Milanon muotoilukoulu NAVAssa. Hän odottaa Säätiön kesätyöstä paljon tiivistä projektityöskentelyä ja vahvaa kokemusta alasta. Linnean lempiväri on punainen, jonka lähtökohtana on lapsuusmuisto punaisista makeisista. Muotoilussa Linnean lähestymistapa on ongelman etsiminen ja sen ratkaiseminen. Hän usein tarkasteleekin elinympäristöään samasta lähtökohdasta ja löytää inspiraation juurikin ongelmakohtien ratkaisujen suunnittelusta.

Ida Gröndahl on kohta kolmannen vuoden sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun opiskelija LAB ammattikorkeakoulusta Lahdesta (Muotoiluinstituutti). Tampereelta kotoisin olevalla Idalla on aikaisempi tradenomin tutkinto pääaineenaan markkinointi. Idalla jokainen muotoiluprojekti lähtee käyttäjäkeskeisyydestä ja visuaalisesta ajattelusta. Hän odottaa kesältä inspiroivaa tiimityöskentelyä ja paljon uusia kokemuksia. Idan lempiväri on myös punainen, koska se on voimakas ja dynaaminen väri. Ida kertoo inspiroitumisen lähteekseen kaiken näkemänsä, kokemansa, tilat ja ihmiset. Hän kuitenkin itse saa ajatuksesta kiinni parhaiten rauhallisissa tiloissa, joissa on ajatuksilla tilaa virrata.
Muotoilun kokeiluprojektien lisäksi kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan Muotoilusäätiön käytännön toimintaan monipuolisesti. Kesän aikana tullaan kuulemaan tulevaisuuden tekijöiden ajatuksia muotoilusta artikkelien muodossa ja he pääsevät suunnittelemaan tulevia tapahtumia.

Lue lisää muotoilun kokeiluprojekteista
Lue Säätiön artikkeleita
Katso säätiön toiminnan esittely





MUOTOILUN KOKEILUPROJEKTIT – Haluaisiko yrityksesi kokeilla muotoilun käyttöä helposti?

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja muotoilukoulutuksen välillä. Vuosien varrella Säätiö on koordinoinut onnistuneesti yrityksille muotoilun kokeiluprojekteja opiskelijatöinä. Säätiön kautta toteutetuissa muotoilun kokeiluprojekteissa on monia hyötyjä. Tässä niistä muutama.

  • KUSTANNUSTEHOKKUUS
    Muotoilun kokeiluprojekti pysyy yritykselle kustannustehokkaana Säätiön koordinoinnin avulla
  • AJAN KÄYTÖN HALLINTA
    Projektit eivät rasita yrityksen päivittäistä toimintaa, koska opiskelijat toteuttavat projektia Säätiön alla. Yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen.
  • MUOTOILUYMMÄRRYKSEN KASVU
    Projektin toteutuksen yhteydessä yrityksen muotoiluymmärrys kasvaa ja matkan varrella muotoutuu selkeä kuva muotoiluprojektien jatkototeutuksesta yrityselämässä.
  • TULEVAISUUDEN OSAAJIEN HYÖDYNTÄMINEN
    Opiskelijat katsovat haasteita omasta tuoreesta näkökulmastaan ja voivat löytää yritykselle yllättäviäkin ratkaisuja.

MUOTOILUOSAAMINEN ON MERKITTÄVÄ INNOVAATIOTOIMINNAN OSATEKIJÄ NIIN YKSITYISELLÄ KUIN JULKISELLA SEKTORILLAKIN
Muotoilun korostunut merkitys näkyy painopisteen siirtymisenä teknologialähtöisestä ajattelusta kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiomalliin. Muotoilun avulla voidaan ratkaista monenlaisia haasteita. Säätiön muotoilun kokeiluprojektit ovat aina luottamuksellista yhteistyötoimintaa. Muotoiluprojektia ohjaa ennakkotiedot, jotka käydään tarkasti läpi projektin alkukartoitusvaiheessa.

KIINNOSTUITKO OPISKELIJAPROJEKTEISTA JA SÄÄTIÖN TOIMINNASTA?
Muotoilusäätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry tulee mielellään yritysvierailulle kertomaan lisää Säätiön toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista. heli.poyry(at)designfoundation.fi ja puhelimitse +358 (0) 40 157 0049.

Tutustu Säätiön verkkosivuihin
Seuraa Säätiötä facebookissa
Seuraa Säätiötä Linkedinissä

Muotoilulla vauhtia Saimaan matkailuun! 100-vuotiaasta höyrylaivasta luksusristeilijä

Kapteeni Janne Leinonen loistaa kilpaa ilta-auringon kanssa S/S PAUL WAHL höyrylaivan kannella Savonlinnan satamassa. Yli 30-vuoden kokemus matkustajahöyrylaivoista on juuri saanut aivan uuden ulottuvuuden. Yksi VIP CRUISEN neljästä matkustajahöyrylaivasta on kesän aikana kokenut suuren muutoksen ja on juuri valmistunut kolmen sviitin luksusristeilijäksi tasokkuutta arvostaville vieraille. Kävimme tutustumassa kunnianhimoiseen muotoiluprojektiin.

Kapteeni Janne Leinonen on työskennellyt koko ikänsä isänsä jalanjäljissä matkustajahöyrylaivojen parissa. Isältä peritty kapteeninhattu kulkee mukana jokaisella risteilyllä.


Mistä idea luksusristeilijään sai alkunsa?
”Halusimme luoda uuden tasokkaan matkailuelementin Saimaalle tukemaan jo olemassa olevaa toimintaamme. Haimme lopputulosta, jossa asiakkaan on mahdollisuus viipyä vieraanamme pitempään” -Kuvailee höyrylaivojen toimitusjohtaja ja kapteeni Janne Leinonen.

Mitkä olivat suunnittelun lähtökohdat?
”Halusimme lopputuloksen heijastavan ympäröivää järviluontoa niin, että luonto tulvii maisemasviittien sisälle. Tärkeää suunnittelussa oli myös säilyttää höyrylaivojen perinteinen ominaishenki, historialliset yksityiskohdat ja aidot materiaalit yhdistettynä moderneihin vaatimuksiin kuten tasokkaat kylpyhuoneet.” -Janne kuvailee.

Mikä oli haasteellisinta muutoksen toteutuksessa?
Laivan kaltevuus loi kokonaisvaltaisen haasteen kalusteiden muotoilulle. Jokainen kaluste piti käsityönä räätälöidä sopimaan paikoilleen. Janne kertoo haasteellisessa projektissa mukana olleen suunnittelutoimisto Promakersin lisäksi viisi eri rakennusliikettä, oma henkilökunta ja luottokirvesmies.

Kolmessa sviitissä vallitsee maanläheiset, rauhalliset värisävyt. Materiaalivalinnoissa yhdistyy aitous ja kestävyys.

Yli 100-vuotiaan höyrylaivan ulkovuoraus on koivua. Hillitty julkisivu on tietoinen valinta.

Messinkiset yksityiskohdat ovat tärkeässä roolissa luomassa vuosisadan vaihteen höyrylaivatunnelmaa.

Kolmen sviitin höyrylaivaristeilyllä korostuu henkilökohtainen palvelu. Jenna Koskinen vastaa asiakaspalvelusta iloisella otteella.

Maailman suurin yhdessä omistuksessa oleva matkustajahöyrylaivasto
Harva tietää, että suurimmalla ja tunnetuimmalla järvellämme operoiva laivasto on mittakaavassaan maailman suurin. Yksi esimerkki suuremmista tilaisuuksista oli yli 400 henkilön kuljettaminen samaan aikaan laivoilla Nightwishin konserttiin. Höyrylaivoilla voidaan palvella monella tavalla ja palvelutuotteiden kasvattaminen onkin seuraavana vuorossa vastaamaan aikamme erilaisiin asiakastarpeisiin.

Rajoja rikkovaa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen
Janne on aina valmis yhteistyöhön ja kokeilemaan uusia tuotteita. Ideat häneltä ei lopu kesken. Menneenä kesänä kuultuaan Savonlinnan Oopperajuhlien siirtymisestä hän palkkasi oopperalaulajan laivalle. Janne oli myös käynnistämässä muutama vuosi sitten uudistunutta Hotelli Punkaharjua. Hän haluaa ajatella, että menestys seuraa uskallusta ja innovatiivisuutta varsinkin vaikeina aikoina.

Jannen vinkit muotoiluprojektia suunnittelevalle yritykselle

  • Uskalla tehdä rohkeita valintoja ja ratkaisuja
  • Muista nojata omaan näkemykseesi, mutta anna ammattilaisten täydentää näkemystäsi
  • Pidä brändisi arvot mukana kaikissa vaiheissa
Videolla näkyy höyrylaivan kokonaisvaltainen muutos

LUE LISÄÄ:
www.vipcruise.info
www.designfoundation.fi

Haluatko kehittyä muotoilun käytön avulla? Tutustu Suomen Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin ohjelmaan 16.11.

VALMETin Muotoilupäällikkö Jussi Salojärvi muuttaa maailmaa ympäristöarvot edellä

Vierailimme Jussin luona Valmetin Jyväskylän tehtaalla keskustelemassa muotoilusta ja Valmetin muotoiluprojekteista. Suomen Muotoilusäätiö on ollut mukana osassa muotoiluprojekteista opiskelijayhteistöiden kautta.

Valmetin Jyväskylän tehtaan aulassa voit kuvata itsesi tehdastyöläisenä.

KESTÄVÄ KEHITYS EDELLÄ

Maailman megatrendeistä kestävä kehitys on Jussin oman työn ja intohimon lähde. Kaikki Valmetin teknologiatuotteet liittyvät vahvasti ekologiseen kestävyyteen, muovin korvaamiseen puukuitupohjaisilla raaka-aineilla, jätteenpolttoon mahdollisimman puhtailla polttoprosessilla ja esimerkiksi suurten laivojen pakokaasujen puhdistamiseen. Muuttuvassa ja kehittyvässä muotoilun maailmassa Jussi on keskittänyt osaamisensa teollisen muotoilun näkökulmaan ja se on tuottanut Valmetille tulosta.

Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. OptiConcept M on Valmetin teknologioiden keulakuva, ensimmäisenä esillä niin toimitusjohtajan esityksissä kuin työhuoneiden seinillä julisteissa. Se kertonee kaiken tuotteen mullistavasta ulkonäöstä. Uskottava tuote, siitä on helppo olla ylpeä ja siksi sitä on helppo myydä, Jussi painottaa.

OptiConcept M on Valmetille strategisesti tärkeä tuote kovasti kilpailluilla paperi- ja kartonkikonemarkkinoilla. Tuotteen kehityksessä nostettiin asiakkaan ja koneen operaattoreiden käyttökokemus uudelle tasolle.

MITTAUSPISTEITÄ ENEMMÄN KUIN AVARUUSRAKETISSA

Valmet on nimenomaan teknologiayritys ja teollinen internet on joka käänteessä mukana. Jussi kertoo intohimoisesti yrityksen mielenkiintoisista teknologiatuotteista. Tässä kartonginvalmistuslinjassa on esimerkiksi enemmän mittauspisteitä kuin avaruusraketissa. Kuitupohjaisten tuotteiden valmistuksessa on valtava potentiaali ja henkilökohtainen intohimoni on muuttaa maailmaa ympäristöarvot edellä ja tähän aiheeseen myös tuotteiden älykkyys liittyy vahvasti. Tuotteistamme ja niiden prosesseista mielenkiintoista tekee niiden monimutkaisuus ja valtaisa automaatiotaso. Laadun parantamisessa, energian ja veden säästössä, asiakkaiden paremmassa palvelussa ei ole rajoja ja silloin teollinen internet avaa täysin uusia mahdollisuuksia.

Jussi on työskennellyt Valmetilla reilut seitsemän vuotta. Keravalta kotoisin oleva teollinen muotoilija on sittemmin Jyväskyläistynyt.

KURKISTUS JUSSIN NÄKEMYKSEEN TEOLLISESTA MUOTOILIJASTA ORGANISAATIOSSA

Muotoilijalla lähtökohtaisesti ei ole helpoin rooli organisaatioissa. Heidän täytyy usein kyseenalaistaa olemassa olevia toimintoja ja olla kiinnostuneita yrityksen koko toimintaketjun kaikista osa-alueista. Monipuolinen ymmärrys kehittyy ajan kanssa ja tärkeimpänä kantovoimana toimii uteliaisuus. Ihmiset ovat suurin mahdollisuus ja haaste. Usein muotoilijan ja insinöörin ero on, että muotoilija näkee mahdollisuuksia ja insinööri riskejä. Muutoksen johtaminen ja uusien toimintatapojen jalkauttaminen vaatii itseluottamusta ja erilaisuuden ymmärtämistä.

Tässä kaaviossa näkyy hyvin Jussin työskentelykentän laajuus Valmetilla.

JUSSIN VINKIT ORGANISAATIOISSA TYÖSKENTELEVILLE MUOTOILIJOILLE

  • Älä säikähdä omaa erilaisuuttasi
  • Ole joka päivä oma itsesi
  • Hyväksy roolisi kyseenalaistajana
  • Arvosta omia näkemyksiäsi
  • Ole rohkea
Videolla Jussi kertoo muotoilijan tärkeimmistä ominaisuuksista.

MITÄ KONKREETTISTA HYÖTYÄ OLET KOKENUT YHTEISTYÖSTÄ SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖN KANSSA?

Olemme saaneet Suomen Muotoilusäätiön kautta projekteihimme parhaita tulevaisuuden osaajia alan muotoilukouluista ilman raskasta rekrytointiprosessia. Tämä on säästänyt aikaa, ollut luotettava tapa toimia ja tuottanut lisäarvoa tiimillemme. Konkreettisena esimerkkinä Suomen Muotoilusäätiö kokosi erääseen kesäprojektiin meille opiskelijatiimin, jolle saattoi antaa suuremman projektikokonaisuuden, kuin vastaavasti yhdelle tuoreelle muotoilijalle, jonka mahdollisesti olisimme palkanneet vaihtoehtona yhteistyölle Säätiön kanssa. Suosittelen projektiyhteistyötä kaikille muotoilutarpeita omaaville yrityksille, erityisesti PK-sektorilla, jossa on valtava potentiaali nostaa kilpailukykyään muotoilun avulla. Hyötynä Säätiöyhteistyössä on myös se, että jos yrityksen sisältä ei löydy muotoiluosaamista tai tarvittavaa projektinjohtoa voi Säätiön asiantuntija vastata muotoiluprojektin eteenpäinviemisestä.

LISÄTIETOJA:

VALMET
Valmet on maailman johtava teknologian, automaation ja palvelujen toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle.

MIKÄ ON TEOLLINEN INTERNET?
Teollinen internet tarkoittaa teollisuustuotannossa käytettävien laitteiden liittämistä internetiin.

MIHIN OLEN YHTEYDESSÄ JOS HALUAN ALOITTAA YHTEISTYÖN SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖN KANSSA?
Voit olla suoraan yhteydessä kehityspäällikkö Heli Pöyryyn sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi tai puhelimitse 040 157 0049

Teräs on yksi Jussin lempimateriaaleista. Kuva on otettu Valmetin Jyväskylän tehtaan sisäänkäynnin edustalta.

Tekijöitä Suomen Muotoilusäätiön projektien takana

Haastattelussa Lahden Muotoiluinstituutin (LAB AMK) teollisen muotoilun linjalta valmistuneet ja säätiön projektityöntekijöinä toimineet Enna Eloranta ja Martta Rita.

Enna ja Martta ovat kokeneet Suomen Muotoilusäätiön monitoimitilan Lahden tiedepuistossa tukikohdakseen. Tila on muuntautunut hyvin luovaan työskentelyyn projektien eri vaiheissa.

Enna ja Martta ovat toteuttaneet onnistuneita yritysprojekteita Suomen Muotoilusäätiön kautta. Viime projektien keskiössä on ollut informaatiomuotoilu, tuotemuotoilu, tutkimustyö ja konseptoiva muotoilu asiakasyritysten tarpeisiin.

Molemmat kokevat isona etuna, että itsenäisissä yritysprojekteissa pääsee harjoittelemaan vastuuta ja projektijohtamista. He ovat myös oppineet muotoilijan työkentän rajapinnoista käytännössä isoissa tuotekehitysprojekteissa ja paineensietokykyä nopean aikataulun projekteissa.

Enna toimii nyt osa-projektipäällikkönä Lahden kaupungin City as a service- hankkeessa ja Martta freelancer-muotoilijana.

Millainen muotoiluprojekti olisi kiinnostava toteuttaa?

Enna haaveilee hyvinvointimuotoilusta, jossa motivaattorina toimii ihmisten hyvinvointi. Martta näkee muotoiluhaaveiden määrittämisen positiivisena haasteena, koska omassa ammatillisessa kasvussa tapahtuu juuri nyt niin paljon, että kaikki projektit ovat kiinnostavia.

Kiinnostava ilmiö muotoilussa juuri nyt?

Enna on kiinnostunut psykologiasta ja siitä miten inhimilliset tarpeet ja arvot ovat nousseet enemmän esille. Tämä aihio luo kiinnostavat puitteet muotoilulle. Marttaa kiehtoo kiertotalousajattelun nivoutuminen yhteen palvelumuotoilun kanssa. Olisi hienoa, että kaikkien tuotteiden tuotepalvelu-ekosysteemi olisi muotoiltu kiertotalouden ehdoilla.

Lue artikkeli Ennan ja Martan yhdestä projektista: Hyvä-paha muovi rakentamisessa