Ihmiskeskeinen suunnittelu: Palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun silta

Ihmiskeskeisen suunnittelun pohjana toimii käyttäjien ja kohderyhmien osallistaminen kehitettävissä olevaan asiaan. Tarkoituksena on osallistaa ihmiset koko prosessiin, ei vain sen alkupäähän, loppupäähän tai näihin molempiin. Kuinka tällainen sitten käytännössä onnistuu? Yksi vastaus voi löytyä palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun piiristä.


Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta. Kyse on kohde- ja sidosryhmien osallistavasta prosessikokonaisuudesta, jossa palveluita ja liiketoimintaa kehitetään ihmiskeskeisin menetelmin. Palvelumuotoilu on kuin työkalupakki, jonka perustana toimii muotoiluajattelu. Työkalupakin menetelmiä on lukuisia, kuten esimerkiksi asiakasymmärryksen kasvattaminen haastattelujen avulla, havainnoimalla, tutkimuksilla, työpajoilla ja visualisoinneilla. Palvelumuotoilu tähtää yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen ihmiskeskeisesti asiakastyytyväisyyttä ja -sitoutuvuutta nostamalla. Palveluista muotoillaan asiakkaiden näköisiä.


UI/UX suunnittelu

UI/UX suunnittelu on käyttöliittymä ja -kokemussuunnittelua. Niiden tehtäväalue liittyy verkkosivu- ja ohjelmistokehitykseen. Kuten palvelumuotoilussa, UX-suunnittelussa keskitytään käyttäjäkokemuksen muotoiluun. Painopisteet ovat muun muassa kohderyhmän tunnistamisessa, interaktiivisuudessa, käyttäjätutkimuksessa ja prototyypeissä. UI-suunnittelu puolestaan keskittyy itse käyttöliittymiin, eli siihen miltä esimerkiksi verkkosivu tai mobiilisovellus visuaalisesti näyttää.


UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun erot sekä yhteneväisyydet

Jotta ymmärrettäisiin paremmin UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja sekä yhteneväisyyksiä, käsitellään ensin UX- ja UI-suunnittelun erot ja yhteneväisyydet.

UX-suunnittelussa tunnistetaan ja ratkaistaan käyttäjien ongelmia. Siinä muotoillaan ja kuvataan käyttäjän matka, joka auttaa UI-suunnittelua muotoilemaan vuorovaikutteisia ja visuaalisia ratkaisuja. Käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelusta voitaisiin siis sanoa, että UX-suunnittelu sisältää UI-suunnittelun.

UI-suunnittelu keskittyy visuaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yrityksen brändiä. Suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttöliittymästä mutkaton, vetoava ja intuitiivinen. Tämäkin on aivan kuten palvelumuotoilussa, mutta keskittyen verkkoympäristöihin.

UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja ei ole aivan helppoa määritellä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia. Molempien tarkoitus on muotoilla paras mahdollinen kokemus käyttäjille.

Suurin ero UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on se, että UX-suunnittelussa muotoilijat pyrkivät parantamaan käyttäjäkokemusta yksinkertaistamalla prosessia käyttäjille. Tarkoituksena on kehittää käytettävyyttä. Palvelumuotoilussa taas ideana on yksinkertaistaa prosessia, jota yritykset käyttävät vuorovaikutuksessaan käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

UX-suunnittelu tähtää käyttäjille mutkattomaan kokemukseen, kun taas palvelumuotoilu tähtää mutkattomaan liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää polullaan. UX-suunnittelu tarkastelee käyttäjälle ja asiakkaalle välittömästi näkyviä asioita, kun taas palvelumuotoilu toiminta keskittyy myös teatterin verhon taakse ”koneistoon”. UX-suunnittelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan.


Kaiken takana on ihminen

On hyvä laittaa käyttäjä aina keskiöön, mikäli haluaa paremman mahdollisuuden luoda liiketoimintoja, jotka markkinat ostavat välittömästi. Menestyvän liiketoiminnan luominen edellyttää muun muassa sitä, että tunnistetaan alipalveltuja ja ehkä jopa tiedostamattomiakin tarpeita.

Jotta tällaiseen pisteeseen päästäisiin, on potentiaalisten asiakkaiden tuominen mukaan osaksi prosessia hyvä alku. Ihmiskeskeisellä suunnittelulla voidaan kirkastaa tarpeita, kehittää palveluja, testata niitä ja iteroiden luoda lopulta käytäntöön sopiva ratkaisu, joka palvelee niin asiakkaita kuin liiketoiminnallisiakin intressejä.

Palvelumuotoilu sekä UI/UX-suunnittelu ovat hyviä aloja ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistamiseen ja niitä on tehokas käyttää yhdessä. Tämän päivän muotoilun pääasiallinen tavoite on useimmiten juuri se, kuinka kaiken takana tulisi olla ihminen.


Kirjoittaja

Anni Koivisto on kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta LAB Muotoiluinstituutista valmistunut muotoilija. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä muotoilijana ja projektikoordinaattorina vuonna 2023.


Muut kirjoittajan artikkelit:

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta


Lähteet:

Ihmiskeskeisyys syntyy dialogissa: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-syntyy-dialogissa/ (viitattu 5.12.2023)

Ihmiskeskeisyys paradigmaksi: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-paradigmaksi/ (viitattu 5.12.2023)

Tiedätkö mitä ongelmaa ratkaiset?: https://www.valtiolla.fi/tiedatko-mita-ongelmaa-ratkaiset/ (viitattu 5.12.2023)

What is human-centered design?: https://online.hbs.edu/blog/post/what-is-human-centered-design (viitattu 5.12.2023)

Onko meillä yhteinen suunta vielä keväthankien jälkeen?: https://www.valtiolla.fi/onko-meilla-yhteinen-suunta-viela-kevathankien-jalkeen/ (viitattu 5.12.2023)

UX- ja UI-suunnittelu – mitä ne ovat ja mikä rooli niillä on verkkosivu- ja ohjelmistoprojektissa?: https://www.hurja.fi/blogi/ux-ja-ui-suunnittelu-mita-ne-ovat/ (viitattu 5.12.2023)

What is the difference between UX and Service Design and why UX alone is not enough: https://attentioninsight.com/what-is-the-difference-between-ux-and-service-design-and-why-ux-alone-is-not-enough/ (viitattu 5.12.2023)

UX vs. Service Design: https://www.nngroup.com/articles/ux-vs-service-design/ (viitattu 5.12.2023)

Service Design and UX Design, close but not the same thing: https://www.linkedin.com/pulse/service-design-ux-close-same-thing-assist-digital/ (viitattu 5.12.2023)


Kuvaajat Unsplash.com (ensimmäisestä viimeiseen):

Modestas Urbonas (artikkelikuva)

Sigmund

Timothy Cuenat

Jason Goodman

Timon Studler

(Anni Koivisto, omakuva)

Näin vastuullisuustyökalupakki syntyi ja lanseerattiin

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiö toteuttaa yleishyödyllisiä muotoiluprojekteja, muotoilun käytön neuvontaa ja tapahtumajärjestelyjä. Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat.

Yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen apua vastuullisuusviestintään ja hankkeella Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja, niiden huomiointia ja edistämistä yrityksissä. Kehittämishankkeessa edistettiin vastuullisuuteen matalan kynnyksen lähestymistä ja helpotettiin vastuullisuusviestintää yrityksissä uudella, innovatiivisella tavalla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään yritysten ymmärrystä vastuullisuudesta, sen toteutumisesta ja tavoitteista.

Vastuullisuustyökalujen ja kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutettiin Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Hankkeen ohjausryhmässä Säätiön hallituksen lisäksi olivat Elina Aakko ja Sanna Tuominen Päijät-Hämeen Liitosta sekä Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Alla hankkeen kuukausittaiset edistymisaskeleet.


Tammikuu – hankkeen käynnistys ja suunnittelun aloitus

Hanke käynnistettiin vastuullisuuteen tutustumisella ja syvemmällä perehtymisellä jo olemassa oleviin vastuullisuuskuvituksiin ja ohjeistuksiin. Hankkeen projektitiimi oli rekrytoitu muotoilualan kouluista ja suunnittelu alkoi Muotoilusäätiön projektikaavion mukaisesti. Projektitiimissä työskenteli Janna Rissanen, Anna Jokinen ja Pekka Valla. Ohjaajana hankkeessa toimi Muotoilusäätiöltä Heli Pöyry ja projektikoordinaattorina Anni Koivisto. Hankkeelle laadittiin vuosiaikataulu ja jaettiin vastuutehtävät.


Helmikuu – kilpailutus ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 16.2. Kokouksessa esiteltiin siihen asti tehty suunnittelutyö, hankkeen aikataulutus ja pyydettiin palautetta.

Helmikuussa keskityttiin Muotoilusäätiön verkkosivuille tulevan materiaalipankin suunnittelutyöhön ja ohjeistusten laatimiseen. Suunnittelussa hyödynnettiin Muotoilusäätiön projektikaaviota.

Kilpailutus materiaalipankin verkkosivutoteutuksesta jatkui ja potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa pidettiin palavereja. Ensimmäisten lanseeraustapahtumien ja -materiaalien suunnittelu aloitettiin Lahti Design Weekille.


Maaliskuu – verkkoalustan suunnittelua työkalupakille

Materiaalipankin tekninen toteuttaminen alkoi. Samalla työstettiin alustan sisältöjä. Kilpailutuksen materiaalipankin toteutuksesta voitti Groteski. Tässä vaiheessa vastuullisuuskuvitukset olivat jo suunniteltu.

Lanseeraussuunnittelua edistettiin Lahti Design Weekille ja WOW-vastuullisuusnäyttelyyn. Vastuullisuuden kuvituksista tuotettiin projektitiimin toimesta markkinointivideo.

Lanseeraustapahtumaa alettiin markkinoimaan muun muassa Business Events Lahdessa ja Lahti Design Weekillä tapahtuvasta lanseerauksesta laadittiin myös lehdistötiedote.


Huhtikuu – kohti materiaalipankin lanseerausta

Huhtikuussa työstettiin lanseerauksessa nähtäviä vastuullisuushankkeen tekstisisältöjä ja materiaalipankkia Suomen Muotoilusäätiön verkkosivuille. Lanseeraustapahtumien suunnittelu oli hyvässä vauhdissa.

Lanseerausmateriaalit valmistuivat huhtikuun aikana. Kilpailutetuista painotaloista yhteistyökumppaniksi valikoitui Markkinointitarvike, jossa painatettiin kaikki vuoden aikana käytetyt lanseerausmateriaalit.


Toukokuu – lanseeraustapahtumat alkavat

Vastuullisuustyökalupakki lanseerattiin Lahti Design Weekillä WOW-vastuullisuusnäyttelyssä ja yritysseminaarissa 11.5. Näyttely pidettiin 11.-17.5. Vastuullisuustyökalupakin sisältöä esiteltiin päivittäin osana muuta vastuullisuuteen liittyvää näyttelyohjelmaa.

Lue lisää, mitä WOW-vastuullisuusnäyttely piti sisällään.

Loppukuusta vastuullisuustyökalupakki esiteltiin AEL-säätiön kevätseminaarissa Kampin Innovation Homessa.


Kesäkuu – syksyn tapahtumakauden valmistelua

Jatkettiin syksyn lanseeraustapahtumien suunnittelua. Kesäkuussa oli vahvistunut jo osallistuminen Habitareen Helsingin Messukeskuksessa ja Marketing Finlandin tulevat yhteistyöluennot.


Heinäkuu – projektin puolivälin tilannekatsaus

Kevään suunnitteluosuudet ja lanseerausmateriaalit olivat kaikki valmiina. Välitilinpäätöksessä huomioitiin, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja budjetissa oltiin pysytty. Ennen kesälomia kaikki raportointi hoidettiin ajan tasalle.


Elokuu – syksyn tapahtumakausi käynnistyy

Tapahtumien ennakkomarkkinointi aloitettiin, muun muassa Habitare ja Marketing Finland. Tapahtumamateriaalien työstöä ja ohjelmien suunnittelua. Luentomateriaalien valmistelua ja tapahtumatiimien kouluttamista.


Syyskuu – Habitare Helsingin Messukeskuksessa

Muotoilusäätiö oli yksi Habitaren pääyhteistyökumppaneista 13.-17.9. Säätiön oma 60 neliön osasto kietoutui vastuullisuustyökalupakin ympärille ja Muotoilusäätiön tietoiskut vastuullisuustyökaluista pidettiin päivittäin Habitaren lavalla.

Lue lisää, miten Suomen Muotoilusäätiö näkyi Habitaressa.


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut ja Vastuullisuus-workshop

Lokakuun alkupuolella järjestettiin Inhimillinen johtajuus – tapahtuma, jossa esiteltiin vastuullisuustyökalupakkia ja pidettiin Vastuullisuus-workshop kuvitusten pohjalta.

Helsingin Kirjamessut olivat 26.-29.10. Säätiö esitteli osastollaan vastuullisuustyökalupakkia ja järjesti osallistavaa ohjelmaa messukävijöille.

Lue lisää, mitä Kirjamessuilla tapahtui.


Marraskuu – verkkoluentoja

Marraskuussa pidettiin webinaareja vastuullisuustyökalupakista muun muassa Ornamolle 1.11, LAB Muotoiluinstituutille 6.11 ja Marketing Finlandille 16.11. Marketing Finlandin webinaarissa keskityttiin siihen, kuinka muotoiluajattelu on osana markkinointia.

Marraskuun loppupuolella aloitettiin hankkeen päättämisvalmistelut.


Joulukuu – ohjausryhmän kokous ja tapahtumia

Vastuullisuustyökalupakki mukana 12.12 Luovat! – tapahtumassa yhteistyössä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen TE-toimiston kanssa. Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidetään 13.12, jonka jälkeen lopullinen hankeraportointi valmistuu Päijät-Hämeen Liitolle.


Kokemuksia Uusien vastuullisuustyökalujen lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin – hankkeesta

Kevät meni suunnitteluvaiheen merkeissä, jolloin onnistuimme luomaan kattavan jatkopäivitettävän verkkoportaalin vastuullisuuskuvituksille ja ohjeistuksille. Syksy meni lanseeraustapahtumien merkeissä, jotka jakautuivat tasaisesti loppuvuodelle. Tavoitimme tapahtumissa n. 600 yritystä ja n. 5000hlöä. Yhteiskävijämäärä tapahtumissa oli 137 000, mutta tähän vaikuttavat Helsingin Messukeskuksen suuret kävijäluvut. Onnistuimme hankkeessa aikataulutuksessa ja kaikkien hanketoimenpiteiden toteutuksessa. Tällä hetkellä työkalupakissamme on vieraillut vajaa 4000 kävijää.  

Palautteen pohjalta hankkeessa olisi paljon potentiaalia jatkokehitykselle. Olemme saaneet tapahtumissa ja sähköpostitse lisäystoiveita ja jatkokehitysideoita työkalupakkiin.

Hankkeessa lanseeratut materiaalit ovat saatavilla hankkeen päättymisenkin jälkeen ja niistä tiedotusta ja eteenpäinviemistä jatketaan resurssien mahdollistamalla tavalla. Hankkeelle on haettu jatkosuunnitteluapurahaa mm. AEL-Säätiöltä ja Vastuullisuuskulttuurinedistämisapurahaa Suomen Kulttuurirahastolta vuodelle 2024. Apurahat ovat erittäin kilpailtuja ja jäämme odottamaan päätöksiä. Jatkotoimenpiteet riippuvat saatavista resursseista. Materiaalipankkiin pääset tästä.


Muotoilusäätiön vastuullisuustyökalupakin lanseeraustapahtumat vuonna 2023

Lahti Design Week 11.-17.5.
AEL-vuosiseminaari 29.5.
Marketing Finland webinaari 17.8.
Habitare 13.-17.9.
Vastuullisuus-workshop 5.10.
Helsingin Kirjamessut 26.-29.10.
Ornamon webinaari 1.11.
LAB-ammattikorkeakoulun tietoisku 6.11.
Marketing Finland luento 16.11.
Luovat!-tapahtuma 12.12.


Muotoilusäätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayrityksetyrityskumppanuusverkostoLahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Tee lahjoitus Säätiölle

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Hiusmuotoilijasta palvelumuotoilijaksi -Anna Jokinen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Anna Jokinen, joka opiskelee muotoilua Xamk Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.


JUURET JA JATKUMO
70-luvun lopussa alkoi elämäni. Elämä jonka eväät ovat tuoneet juuri tämän artikkelin ääreen. Ja joka on juuri oivaltanut muotoilun moninaisuuden ja äärettömyyden, ja sen kuinka tyhjää, eleetöntä ja kypsymätöntä kaikki olisi ilman muotoilua, sen prosesseja ja muotoiluajattelua. Olisiko edes ylipäänsä elämää enää, ilman jatkumoa? Jatkumoa ilman kehitystä ja kehitystä ilman muotoilua voisi kutsua vain muutokseksi. Muutokseksi, joka ei antaisi mitään toivoa edes paremmasta, eikä välttämättä johtaisi elämää lainkaan eteenpäin.



OLENKO IKINÄ EDES MIETTINYT MITÄ AMMATTIA HALUAN OIKEASTI TOTEUTTAA?
Lapsuudestani muistan voimakkaana halun upottaa kädet hiusten sekaan, muotoilla kampauksia, leikkauksia ja värjäyksiä ystävilleni, perheelleni ja suvun naisille. Se oli todella inspiroivaa ja luovaa. Näin yli 20 vuotta kampaajana toimineena on suorastaan häkellyttävää ajatella kuinka kukaan ystävistäni on voinut antaa 13-vuotiaan tehdä kemiallisia hiuskäsittelyjä, permanentteja puoleen selkään asti ulottuville hiuksilleen? Kuinka kaikki ovat antaneet tuon samaisen teinin tarttua saksiin ja väripurkkeihin? Leikata hiuksiin muotoja ja muotolinjoja, kokeilla hiusvärejä vailla mitään ymmärrystä, ja täysin ilman minkäänlaista pelkoa riskeistä ja epäonnistumisista. Voidaan näin jälkikäteen kyllä todeta, kuinka hyvä onnista luovuuteni on jo tuolloin ollut, sillä taitoa siihen, näkemystä lukuun ottamatta ei ole voinut liittyä.

Se, että minusta tuli kampaaja ei ollut kenellekään yllätys. Enhän ollut edes itse antanut itselleni koskaan mitään muuta mahdollisuutta, edes ajatuksen tasolla, mikä muu minusta voisi tulla isona?
Toisen lapseni synnyttyä, yli 15 vuotta jo kampaajayrittäjänä toimineena kesäyön valoisina vauvansyöttötunteina ensimmäistä kertaa elämässäni sain mietteen, että olenko ikinä edes oikeasti miettinyt mitä elämässäni haluan ammatillisesti toteuttaa, olen vain luottanut siihen itsestäänselvyyteen, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin kampaaja?


Sillä samalla minuutilla valintojani kyseenalaistaessani lävähti puhelimeeni somemainos visuaalisen markkinoijan koulutuksesta ja siitä mitä kaikkea se pitää sisällään. Innostuin heti ja aamuun mennessä olin jo sängyn pohjalta vauva kainalossa selvittänyt, että Lahden Salpauksessa alkaa markkinointiviestinnän visuaalisen markkinoijan ammattitutkinnon opinnot. Aamulla ensimmäisenä hakemuskirje kouluun ja jo pian sen jälkeen jo sain kuulla, että opiskelupaikka on myönnetty ja koulutus alkaa lähiviikkoina.


KOHTI PALVELUMUOTOILUN OPINTOJA
Koulu oli ihanaa, täysin omaa aikaa uusien ja super kiinnostavien aiheiden ja ihmisten ympärillä ja vauvakin kulkeutui ruokatunnilla miehen tuomana kouluun ruokittavaksi. Uusi ammattitutkinto oli nopeasti taskussa ja opiskelusta intoutuneena opintoja oli pakko jatkaa kampaajantöiden ja vaate-edustustöiden ohella, tällä erää yrittäjän ammattitutkinnon parissa, jonka sain itse kustomoida kiinnostavista aiheista, kuten myynnistä ja markkinoinnista, tuotteistamisesta ja johtamisesta. Näiden opintojen lähestyttyä loppua kohden oli aika miettiä kokonaisvaltaisemmin, että mitä sitten ja mihin tämä opintokehityskaari voisikaan viedä tällä taustalla. Asiaa hieman pohdittuani ymmärsin, että selvä polku, johon tämä kaikki johtaa ja jossa saan hyödyntää ja kehittää jo kaikkea aiemmin kokemaani, on tietysti palvelumuotoilu. Puhumattakaan siitä miten kiinnostavalta tuo tuntui ja miten lähellä sydäntä ylipäänsä kaikki kehittäminen ja nimenomaan käyttäjälähtöinen kehittäminen olikaan.



RAJOITTUUKO LUOVUUS EPÄVARMUUTEEN?
Oma epävarmuus sai kyseenalaistamaan oman osaamisen ja pätevyyden muotoilijaksi, mutta itseni täysin yllätettyäni ja saatuani paikan Kouvolasta XAMKista ensimmäiseltä sijalta palvelumuotoilun opintoihin, lähdin rakentamaan uutta tulevaisuuden kuvaa itsestäni muotoilijana. Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että oma luovuuteni rajoittuu vain luovuuteen luovia itseni huijarina tilanteisiin ja paikkoihin, joita en koe osaamisellani ansaitsevani, mutta muiden muotoilijoiden kanssa paljon keskusteltuani olen onneksi huomannut, että HUH, meitä huijarisyndroomalaisiahan on kokonainen muotoilijoiden yhteisö täynnä!

Muotoiluun, muotoiluajatteluun ja muotoilun prosesseihin aivan hurahtaneena olen toiminut kuin hurmoksessa, tehnyt asioita, kuten osallistunut läheisiltäni salaa muotoilukilpailuun ja hakenut töihin paikkaan, johon en olisi ikinä voinut kuvitella pääseväni, saati kehdannut kertoa kenellekään etukäteen paikkaa hakevani. Mutta toisin kävi! Voitin Cutrin Muoto Design -kilpailun ja sain muotoilijan unelmatyöpaikan harjoittelun merkeissä Suomen Muotoilusäätiöltä. Syvä luotto muotoiluun ja siihen, että luova muotoiluajattelu vie ajatustani ja tunnettani eteenpäin ja muotoilun prosesseja läpi käyden voin huijata sekä itseäni että muita ja luovia itseni olemaan luova, saavuttaen sillä tilan, jossa myös minun on uskottava muotoilun voimaan ja siihen, että sen myötä myös minä voin kehittyä, olla luova ja sen turvin on hyvä rakentaa ja kehittää elämää lähes millä saralla tahansa muotoilun turvin


Anna Jokinen on Lahtelainen hiusmuotoilun yrittäjä, joka opiskelee parhaillaan palvelumuotoilua. Molemmat ammatit tukevat ja vahvistavat toisiaan.

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön vastuullisuussymbolit
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lahti Design Week WOW-Vastuullisuusnäyttely

Muotoilu lisää sujuvuutta arkeen -Janna Rissanen

Suomen Muotoilusäätiö toimii siltana yritysten ja oppilaitosten välillä tarjoamalla muotoilun opiskelijoille ainutlaatuisia työssäoppimismahdollisuuksia Säätiön projekteissa. Tämän kevään pääprojektina Muotoilusäätiö lanseeraa kaikille yrityksille vapaaseen käyttöön vastuullisuussymbolipankin, jonka avulla on helpompi kertoa visuaalisesti omista vastuullisuusteoista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Janna Rissanen, joka opiskelee muotoilua Savonia Amk:ssa ja on mukana Säätiön projektitiimissä.

MIKÄ MUOTOILU?
Monille sana muotoilu voi tuoda ensimmäisenä mieleen ajatuksia estetiikkaan tai designtuotteeseen liittyen. Nämä asiat kyllä linkittyvät muotoiluun, mutta ovat vain hyvin pieni osa sen laaja-alaiselta kentältä. Muotoilu sujuvoittaa arkeamme ehkä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Muotoilu on muutakin kuin kauniita asioita ja designtuotteita.

MUOTOILU ON MUUTAKIN KUIN KAUNIITA ASIOITA JA DESIGNTUOTTEITA
Saara Lehmuskoski tiivistää kirjoituksessaan muotoilun olevan prosessi, joka tunnistaa ihmisten tarpeita ja luo tuotteita tai palveluja tarpeiden täyttämiseksi (Lehmuskoski 2018). Usein muotoilun lähtökohtana onkin luova ongelmanratkaisu ja ennakointi. Muotoilun menetelmin suunnitellaan kohteen käytettävyyttä ja muotoa, huomioiden myös miellyttävyyden ja kestävyyden näkökulmat. Muotoilua hyödynnetään silloin, kun luodaan kokonaan uutta tai halutaan kehittää jotain jo olemassa olevaa. Muotoilu onkin jatkuvaa vaikuttamista suunnittelijan ja ympäristön välillä.

”Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.” -Janna Rissanen

Jos pysähdymme miettimään aihetta tarkemmin, huomaamme että muotoilua on kaikkialla. Suunnittelun ja kehittämisen menetelmien avulla voidaan toimia ja saada aikaan muutoksia useilla eri osa-alueilla. Mielestäni muotoilu on parhaimmillaan silloin, kun sen ulottuvuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja laajakatseisesti.


KUVITELLAAN ESIMERKIKSI YKSINKERTAINEN ARKINEN HETKI, AAMUKAHVI
Kuinka muotoilu sujuvoittaa arkeamme? Havainnollistan vastausta kuvitellun, mutta monille tutun tilanteen, aamukahvin kautta. Esimerkissä on korostettu se, missä kaikessa muotoilua voi kohdata.

Kävelet aamutakissa keittiöön. Nappaat lipaston päältä ohimennen käteesi rannekellon muiden korujen seasta. Otat tottuneesti suodatinpussin telineestä ja valutat hanasta vettä kannuun. Kahvinkeitintä ladatessasi huomaat, että lempikahvin logo on hieman erilainen. Et noteerannut sitä aiemmin, sillä eilen lähikaupan itsepalvelukassoilla ei tarvinnut jonottaa kauaa. Silmäilet pakkausta tarkemmin. Ilme on uusi lähestyvän juhlapäivän kunniaksi. Napsautat kahvinkeittimen päälle ja hetkeä myöhemmin kahvi on valmista. Otat keittiönkaapista kahvikupin ja kaadat pannusta kahvin kuppiin. Istut alas tuolille keittiönpöytään. Käyt mielessäsi läpi tulevaa työpäivää. Luvassa on työpaja, joka liittyy työpaikan sisäiseen kehittämiseen. Päivän lehdessä oleva mainos ja sen otsikko kiinnittää huomiosi. Mielenkiintoinen tapahtuma järjestetään viikonloppuna kotikaupungissasi. Ostatkin siihen heti lipun puhelimesta löytyvän sovelluksen kautta. Päivä on alkanut sujuvasti.


Jos pelkkään aamukahvihetkeen voi liittyä näin paljon muotoilua, millaisia mahdollisuuksia muotoilulla on auttaa arjen muissa tilanteissa?

-Janna Rissanen, Suomen Muotoilusäätiön projektimuotoilija


Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiö
Yrityksille vapaat vastuullisuussymbolit-hanke
Liity Säätiön kumppanuusverkostoon
Kiinnostunut Säätiön muotoiluprojekteista?
Lahti Design Week


LÄHTEET
Havusto, Hannu. 2017. Muotoilu on käännösvirhe? Huld. https://huld.io/fi/uutiset/muotoilu-on-kaannosvirhe/. Luettu 16.1.2023.
Lehmuskoski, Saara. 2018. Hyvä muotoilu on hyvää liiketoimintaa. Siili. https://www.siili.com/fi/tarinat/tarinat/hyv%C3%A4-muotoilu-on-hyv%C3%A4%C3%A4-liiketoimintaa. Luettu 16.1.2023.
Lehtomäki, Sonja. 2022. Muotoilijan osaaminen on nyt kovaa valuuttaa – Mitä tekevät muotoilijat? Hathunters. https://www.hathunters.fi/ajankohtaista-ajankohtaista/muotoilijan-osaaminen-on-nyt-kovaa-valuuttaa-mita-tekevat-muotoilijat. Luettu 16.1.2023.
Muotoilu. Muotoilupakki. n.d. https://muotoilupakki.fi/muotoilu-3/. Luettu 16.1.2023.
Muotoiluala Suomessa. Finnish Design Info. n.d. https://finnishdesigninfo.fi/muotoiluala. Luettu 16.1.2023.

KUVAT
Kuva: Pexels/Michael Burrows. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-naine-luova-suunnittelija-7148001/
Kuva: Pexels/Miguel Á. Padriñán. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-muistikirja-toimisto-lyijykyna-68562/
Kuva: Pexels/Torsten Dettlaff. 16.1.2023. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/muoti-apple-rannekoru-teknologia-437037/
Kuva: Unsplash/Daria Nepriakhina 🇺🇦. 16.1.2023. white printer paper on white table photo – Free Netherlands Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/@felipepelaquim. 16.1.2023. photo of gray thermal carafe photo – Free Brasil Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Kelly Sikkema. 16.1.2023. person writing on white paper photo – Free Design Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/Markus Spiske. 16.1.2023. assorted-color paintings photo – Free Auf aeg Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/NajlaCam. 16.1.2023. stainless steel cup on white ceramic plate photo – Free Drink Image on Unsplash
Kuva: Unsplash/UX Indonesia. 16.1.2023. person in gray shirt holding white printer paper photo – Free Indonesia Image on Unsplash

Yritykset tarvitsevat tukea työelämän muotoilussa -Smartteri

Ratkaisukeskeinen työorganisaatioiden kehityskonsultti Johan Moilanen Smartterilta auttaa yrityksiä monipuolisten kehitysprojektien läpiviennissä. Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani on ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisija, jonka intohimo on auttaa yrityksiä viemään kehitysprosessit tehokkaammin läpi jalkauttaen samalla uudet toimintamallit. Johanilla on itse yli 20 vuoden kokemus logistiikka- ja teknologiakehitysprojekteista. Haastattelimme Johania hyödyistä, joita ulkopuolinen kehityskonsultti tuo yritykseen.


Työskentelymallin organisointi on avainasemassa kaikessa yrityksen kehitystyössä. Mikäli yhteinen kehitysmalli uupuu, voi sekin olla toiminnan kehittymisen este tai ainakin vaikeuttaa ja hidastuttaa kehitysprojektien läpivientiä. Yhteistyö usein lähteekin liikkeelle yhteisen työskentelymallin määrityksestä, jossa punnitaan olemassa olevat resurssit ja osapuolien tärkeys projektissa.


Miksi kehityskonsultin palkkaaminen on kannattavaa projekteihin?
Usein uusissa projekteissa yrityksen sisällä palkataan projektityöntekijä, jonka ympärille määritetään asiantuntijat ja johtoryhmä projektin ympärille. Tämä prosessi voi olla kallis ja hidas toimintamalli yritykselle. Riski on myös rekrytoinnin onnistumisessa ja muuttuvan toimintaympäristön tuomissa haasteissa. Strateginen suuntaus markkinoilla on, että yritysten täytyy pystyä jatkuvasti nopeampaan ja tehokkaampaan tuotekehitykseen. Hyvä ja turvallinen vaihtoehto on ottaa projekteihin ulkopuolinen asiantuntija projektikonsultin muodossa vastaamaan kehitysprojektin läpiviennistä. Tilapäinen vaihtoehto ei sido liikaa resursseja, mutta on nopea vaihtoehto kehitystyöhön.

Miten hyödynnät muotoilua yrityskonsultoinnissa/kehitysprojektien läpiviennissä?
Muotoilun prosessi on hyvin toimiva kaikessa tuotekehityksessä. Jokaisen kehitysprojektin läpivientiin kuuluu monia vaiheita, joita voidaan lähestyä muotoilun menetelmillä. Haastattelussa tutustuimme Suomen Muotoilusäätiön käyttämään projektityöskentelymalliin, jonka totesimme toimivan hyvänä ohjenuorana yrityksillekin. Tärkeänä osana projekteja on vastuuhenkilö, joka koordinoi projektin läpiviennin. Johanille projektien läpivienti on omaa ydinosaamista Smartterissa.


Ohessa kuva Suomen Muotoilusäätiön muotoiluprojektien projektityömallista. Kehitystyössä harvoin on pikavoittoja. Se on määrätietoista työskentelyä kohti haluttua päämäärää sisältäen monia eri vaiheita. Hyvä projektinjohtaja tunnistaa tarvittavat resurssit eri vaiheisiin ja osaa ajatella tehokkaasti ja monipuolisesti yhdistäen tarvittavaa osaamista.


Kehityskonsultin yksi tärkeimmistä tehtävistä usein on olla yrityksen sisäinen tulkki
Viestintä on tärkeä osa työkulttuuria. Ihmiset työyhteisössä saattavat ymmärtää asiat eri tavalla omasta katselukulmastaan. Hyvä kehityskonsultti osaa taitavasti ohjeistaa ja koordinoida kehitystyötä kaikkien osapuolien näkökulmasta kohti yhteistä tahtotilaa. Selkeä viestintä, osallistaminen ja tiedon hierarkisointi säästää myös yrityksen resursseja ja kallista aikahukkaa.

Visualisointi kehitystyön apuna pitäisi olla tärkeämmässä roolissa
Me kaikki olemme työelämässä kohdanneet projektioppaita, ohjesääntöjä ja kirjasia yrityksen kehitystoimenpiteistä. Työelämän ja projektien hektisyys johtaa siihen, että tärkeä sisältö ei saata tavoittaa kohdeyleisöänsä liian pitkillä sanomilla tai tiedon sisäistäminen voi viedä turhan paljon aikaa. Niin kuin kuluttajamarkinoinnissa, on yritysten sisäisessä kehitystyössä hyödynnettävä nopeampaa ymmärryksen luomista aiheesta kun aiheesta. Tässä hyvänä keinona on käyttää enemmän jatkossa visualisointeja ja kuvituksia sanojen sijaan. Erilaisten symbolien käyttö onkin selvästi lisääntynyt kaikessa viestinnässä.

Kysyimme Johanilta mikä muotoiltu esine hän olisi ja miksi?
Johan vastasi, että olisi jokin Alvar Aallon suunnittelemista monikäyttörakennuksista, koska niissä on otettu huomioon ihmiset, elämä, tunteet ja funktionaalisuus. Samanlailla kun hänen omassa toiminnassaankin konsulttina.


Johan asuu Lahdessa, mutta työskentelee ympäri Suomea. Vastapainoa ajatustyölle tuo oma perhe sekä laskettelu- ja pyöräilyharrastus. Smartterin toimipiste sijaitsee Lahden Tiedepuistossa.


LUE LISÄÄ
Smartteri
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto

Kultainen Palmu-kilpailussa muotoillaan tulevaisuuden matkatoimiston palvelupaletti. Opiskelijatiimien hakuaika 25.11. mennessä.

LP Management Oy on monipuolinen elämysmatkailuyritys Savonlinnassa. Yhtiön matkatoimisto lanseeraa VIP TRAVEL KULTAINEN PALMU palvelumuotoilukilpailun, johon toivotaan tiimejä kaikkialta Suomesta ja kaikilta koulutusasteilta. Kilpailuun valitaan parhaista hakemuksista viisi tiimiä, jotka kisaavat neljä erilaista tehtävää tarkoituksena muotoilla nykyaikainen matkatoimiston tuote- ja palvelupaletti valitulle kohderyhmälle sekä saavuttaa valittu kohderyhmä.

Tiimit saavat valita advisoreikseen oman oppilaitoksensa opettajan sekä henkilön paikallisesta yrityksestä.
Kilpailun raati koostuu palvelumuotoilun ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaisista. Mukana ovat VIP Travelin (Savonlinnan matkatoimisto) toimitusjohtaja Janne Leinosen lisäksi sijoittaja ja liiketoiminnan kehittäjä, professori Iiro Jussila Skillmotor Finland Oy:stä, aktiiviomistaja ja hallitusammattilainen Markku Kankaala Soprano Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiö Sr:stä.

Kilpailun palkinto on merkittävä, voittajatiimi saa 2000€ rahapalkinnon, lukusristeilyn sekä mahdollisuuden päästä toteuttamaan voittajakonseptia LP management Oy:n VIP Travel matkatoimistossa.





Lisätietoja antaa LP Management Oy:n toimitusjohtaja Janne Leinonen
p. 050 368 2287
Janne.leinonen@lpmanagement.fi


Teerenpeli ravintoloissa muotoilun käyttö on tärkeä osa arkipäivää

Kävimme haastattelemassa pitkäjänteistä yrittäjää, kehitysjohtaja Marianne Pyysingiä Teerenpelin pääkonttorilla Lahden keskustassa. Teerenpeli Yhtiöt on lahtelainen, 1994 perustettu perheyritys, joka on syntynyt omistajapariskunnan, Marianne ja Anssi Pyysingin intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria ja laadukkaita panimo- sekä tislaamotuotteita kohtaan.

Teerenpeli-ravintoloita on seitsemän ympäri Suomen. Lahdesta löytyy lippulaiva, ruokaravintola Taivaanranta, Wine cafe Olavi ja sekä kesäisin laivaravintola Teerenranta. Omassa panimossa valmistuu olutta lähiohrasta ja puhtaasta Salpausselän suodattamasta pohjavedestä, sekä siidereitä ja long drink -juomia. Teerenpelillä on myös oma viskitislaamo, josta valmistuu vuosittain yli 100 000 litraa viskitislettä. Teerenpeli-yhtiöt on käyttänyt Suomen Muotoilusäätiötä vuosien varrella mm. Viskipakkauksen suunnittelussa.


Teerenpelin tuotteiden pakkauksiin on nähty paljon vaivaa ja uudistumisprosessi on jatkuva. Valikoimissa on kerralla n. 50 tuotetta, joista osa on kausituotteita. Ekologisuus ja erottautuvuus ovat yksi pakkausten kantava teema.


Ravintolat on suunniteltu yhteistyössä sisustusarkkitehti Sebastian Sandelin kanssa. Pitkäjänteisen suunnitteluyhteistyön kantavia avaintekijöitä ovat toiveiden nopea ymmärtäminen, nopeus ja tehokkuus. Kuva yrityksen lippulaivan, Taivaanrannan sisäänkäynnistä Lahdesta.

PALVELUN TÄRKEYTTÄ EI VOI IKINÄ KOROSTAA LIIKAA RAVINTOLA-ALALLA
Marianne kuvailee palvelukonseptin ja kohtaamisen tärkeyttä ydinasiaksi, joka vaatii jatkuvaa hiomista ja uudesti ajattelua. On oltava kiinni ajassa ja aistittava kokonaisuuden toimimista. Viihtyvyyden eteen on tehty paljon töitä palvelumuotoilun ja sisustusarkkitehtuurin saralla. Tuotesijoittelua ja katseenvangitsijoita vaihdetaan sesongeittain oikeanlaisen, ajankohtaisen fiiliksen takaamiseksi. Tärkeää on tarjota valveutuneille asiakkaille myös aina uutta kokemista. Tästä esimerkkinä muusta konseptista poikkeava Viinikahvila Olavi Lahdessa.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?
Marianne kertoo seuraavansa aktiivisesti poikansa matkaa muotisuunnitteluopintojen parissa Aalto-yliostossa ja kiinnittävänsä sitä kautta entistä enemmän huomiota tekstiileihin, niiden struktuuriin ja tunnelmaan. Vastaavasti Mariannen tytär työskentelee Teerenpelin ravintoloissa ja on opiskellut myös visualistiksi. Yhdessä he ovat kiinnittäneet huomiota alati lisääntyneisiin panostuksiin terassien ja ravintoloiden julkisivujen tunnelmanluomiseksi.


MUISTA NÄMÄ MIETTIESSÄSI RAVINTOLAN SISUSTUKSEN UUDISTUSTA -Top 5 vinkit by Marianne
1. Kiinnitä huomiota kuvakulmiin. Henkiikö ympäristö kaikkialta toivomaasi tunnelmaa?
2. Korosta ydintuotteitasi heti sisääntulossa. Mieti, mistä sinut tunnetaan ja tuo se hyvin esille
3. Ravintola- ja baariympäristössä on tärkeää, että kaikki tärkeimmät elementit sijoitetaan korkeammalle nähtäväksi. Ihmispaljoudessa matalalla olevat elementit eivät erotu.
4. WC-tilat ovat ravintolan ohittamaton käyntikortti.
5. Muista julkisivu ja houkutteleva terassi. Millaista tunnelmaa ravintolasi ”näyteikkuna” välittää?

Laatu, visuaalisuus ja palvelu kulkevat käsi kädessä Teerenpelin yritysmatkalla. Vuosien varrella laadukkaat panimo- ja tislaamotuotteet ovat saavuttaneet paljon palkintoja. Tuoreimpana saavutuksena kultaa Tokiossa järjestetystä, arvostetusta whisky-kilpailusta.

LÄHESTYVÄN PIKKUJOULUAJAN ODOTUSTA
Teerenpeli-yhtiöiden lähestyvän joulusesongin kausituotteisiin kuuluu Joululonkero, jossa maistuu glögi ja Piparilager, joka nimensä mukaisesti on vaalea olut piparkakun mukaisella twistillä. Marianne odottaa kovasti millainen vastaanotto näillä kausituotteilla on tulevalla sesongilla.


Piparilagerin etiketti on yksinkertainen, helposti huomattava ja tuotetta hyvin kuvaava. Sesonkituotteiden merkitys on kasvavassa roolissa Teerenpelin tuotevalikoimassa.


Erikoisjuomien paketointi on myös tärkeässä roolissa sekä logistiikan, että lahjaksi pakkaamisen näkökulmasta. Kun on näin laaja tuotevalikoima, on joku pakkausuudistus aina meneillään. -Marianne kertoo.

Mariannen yksi omista suosikeista Teerenpelin laajasta tuotevalikoimasta on Lemon Teezer-sitruunalonkero, jonka etikettikin henkii nimensä mukaan raikkautta ja katu-uskottavuutta. Lähivuosina kaikki ovat varmasti huomanneet kiristyvän visuaalisen kilpailun kauppojen juomahyllyillä, jossa toinen toistaan upeampi etiketti kilpailee kuluttajan huomiosta ja ostopäätöksestä.


Lue lisää
Teerenpeli-yhtiöt
Suomen Muotoilusäätiö

Yritysvalmennusten pitää lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkoston jäsen Skillmotor Finland Oy on ratkaisukeskeinen tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittäjä, joka palvelee yrityksiä monipuolisilla valmennuksilla. Skillmotorin asiakkaita ovat pörssiyhtiöt, pk-, perhe- ja osuustoimintayritykset eri toimialoilta sekä järjestöt ja säätiöt yhteiskuntaelämän eri alueilta.

Haastattelimme Professori Iiro Jussilaa tämän hetken suosituimmista yritysvalmennuksista. Yleisesti valmennusten avulla toimintaa kehitetään syvällisesti omistajien strategioista henkilöstön arjen hetkiin. Palvelua saa Suomessa, kansainvälisesti ja virtuaalisesti. Skillmotorin toimipaikka on Vihdissä, jossa jo 1500-luvulla toimineen maatilan miljöö ja tunnelmallinen päärakennus Villa Söder tarjoavat kodikkaat puitteet työskentelyyn pienryhmien, hallitusten, johtoryhmien ja tiimien kanssa.


Skillmotorin palveluiden perustan muodostaa kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty Terve organisaatio- malli. Mallin ytimessä on ajatus, että organisaation erilaiset ulottuvuudet ja pääomat ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä. Olennaista mallissa on myös ihmisten ja erilaisuuden arvostaminen, joka korostuu osallistavassa työskentelyssä. (Kuva Skillmotor)


TOP 5 SUOSITUIMMAT VALMENNUKSET SKILLMOTORILLA

1. Kattavat työyhteisöjen kehittämishankkeet
Tähtäimenä terve organisaatio inhimillisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kaikki kaipaavat selkeätä visiota, jotta jokainen työyhteisön jäsen osaa toimia tavoitteiden mukaisesti. Selkeyttäminen ja kaikkien osapuolien kuuntelu on avain asemassa. Kohtaamisen merkitystä osana kehitystyötä ei voi väheksyä. Työyhteisöhankkeet tukevat aina yrityksen omia tavoitteita. Yleisimmin niillä saavutetaan vähemmät sairauspoissaolot, myynnin kehitystä ja erityyppistä talouden/kulujen hallintaa.

2. Hallintovalmennukset
Valmennuksien tehtävä on yrityksen tai järjestön hallitustyöskentelyn kehittäminen ja tyypillisesti tähän liittyy myös roolien ja tehtävien kirkastaminen suhteessa johtoryhmään, Advisory Boardiin ja/tai hallintoneuvostoon. Tehokkaalla osallistamisella rakennetaan yksilöllisesti yritykselle sopiva, tuore toimintamalli pitkää aikaväliä silmällä pitäen.

3. Johtamisen kehittäminen
Johtotiimejä kehitetään usein kokonaisuutena. Yksilövalmennuksina juuri nyt kysytään mm. toimitusjohtajan starttipakettia. Siinä kuljetaan toimitusjohtajan rinnalla alkumatka tiedollisesti, taidolisesti ja henkisesti tukien sekä tarvittaessa yhdessä yrityksen strategiaa ja vastuualueita määritellen.

4. Kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen
Yritykset painiskelevat usein hyvin samantyyppisten ongelmien kanssa maailman tilanteesta huolimatta. Liiketoiminta- ja kasvustrategiat täytyykin tehdä kokonaisvaltaisen kehittämisen ehdoilla. Kaikilla yrityksillä on vastuu omasta toimintaympäristöstään. Kasvuun on helpompi keskittyä, kun on raivattu esteet kasvun tieltä, riskit tunnistetaan ja avainluvut pidetään tiukassa seurannassa.

5. Henkilökohtainen työnohjaus ja sparraus
Valmennuksessa pyritään saamaan nopeita tuloksia ajankohtaisiin haasteisiin. Teho perustuu pitkään ymmärrykseen organisaatioelämästä ja työyhteisössä toimimisesta. Luottamukselliset keskustelut kuljettavat juurisyiden äärelle, avaavat solmukohtia ja auttavat ratkaisujen löytymisessä.


Iiro korostaa, että asioiden ytimeen päästään parhaiten räätälöidyillä valmennuksilla. Skillmotor lähtee aina liikkeelle haastattelujen ja kohtaamisten merkeissä. Hän rohkaisee yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä kaikissa kehitystarpeissa, oli sitten kyseessä pieni yksityiskohta tai iso kasvustrategia.

KESTÄVIÄ RATKAISUJA JA NOPEITA TULOKSIA
Skillmotor pyrkii aina tuottamaan todennettavia ja pysyviä toimintatapa- ja kulttuurimuutoksia. Filosofiana on ensin kotiuttaa asiakkaalle nopeat voitot, sitten viedä uusia ratkaisuja ketterästi asiakkaiden arkeen ja lopuksi varmistaa organisaation kestävyys sekä pysyvät rakenteet. Kehittäminen on kestävyyslaji ja uusien toimintatapojen vieminen maaliin on Skillmotorille kunnia-asia. He suosivat ketteriä, henkilöstölähtöisiä menetelmiä ja tarvittaessa epäsovinnaisia luovia keinoja. Nauru yhdistää ihmisiä tehokkaasti ja avaa ovia aivojen sopukoissa. Jos muutosvastarinta on poikkeuksellisen kovaa, he menevät sisään tarvittaessa takaoven kautta.


Professori Iiro Jussila on liiketoiminnan kehittäjä, omistajuustohtori ja tieteen kesyttäjä. Hänen intohimonsa on erityisesti hallinnon, puheenjohtajien, johtoryhmien ja toimitusjohtajien sparraus.

Puh. 050 465 9899
iiro.jussila@skillmotor.com



Tuula Eloranta on työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäjä, vaativien muutostilanteiden fasilitaattori ja johdon valmentaja.

Toimitus- ja tutkimusjohtaja (ETM), työyhteisö (HRD)- ja prosessikehittäjä (Lean), NLP-coach, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, lyhytterapeutti, työyhteisösovittelija.

Puh. 050 555 0234
tuula.eloranta@skillmotor.com


LUE LISÄÄ
Skillmotor -verkkosivut
Muotoilun avulla menestyminen lähtee jo yrityksen startegiasta -artikkeli
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 


Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.


Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala

Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtajaksi

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.


Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.


MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.


Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.


Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi


LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?


Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.


Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.


KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.


TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi


PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Mitä palveluja muotoilun projektitoimisto tarjoaa? Esittelyssä Hat Hunters

Esittelyssä tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen Hat Hunters. Hathunters on muotoilun projektitoimisto, joka yhdistää muotoilun osaajat ja hyödyntäjät sekä johtaa muotoiluprojektit tuloksellisesti alusta loppuun asti. Hathuntersin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä. Hathuntersin yrittäjinä ja muotoiluagentteina toimivat Sonja Lehtomäki ja Iita Sallinen.

Hathunters auttaa yrityksiä ja organisaatioita strategiatyössä ja yritysten ajankohtaisissa kehittämistarpeissa. Palveluihin kuuluvat konsultointi, muotoilun asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, muotoiluprojektien kilpailuttaminen, koordinointi ja johtaminen sekä toteuttaminen.

Muotoilusta lisäymmärrystä hakevan yrityksen tai organisaation on mahdollista hankkia Hathuntersin kautta muotoilun tietoiskuja, valmennuksia ja koulutuksia sekä työpajoja. Muotoiluprojekteissa voi lähteä kehittämään esimerkiksi palvelukonsepteja ja palvelupolkuja, asiakaskokemusta, yritysten ja organisaatioiden omaa toimintaa ja prosesseja tai tehdä strategia- ja tulevaisuustyötä.

Miten Hathunters auttaa
Kun yritys tai julkisen puolen organisaatio etsii kehittämishankkeeseensa muotoilijaa, löytyy Hathuntersin laajastaa verkostostaa kuratoitu valikoima erityisasiantuntijoita, jotka tarjoavat osaamisensa asiakkaan käyttöön. Asiakkaiden tarpeissa korostuu tällä hetkellä erityisesti palvelumuotoilu ja digitaaliset ratkaisut, joilla rakennetaan parempaa asiakaskokemusta. Jos yrityksellä tai organisaatiolla on haasteita päästä alkuun, niin Hathuntersin apua voi saada myös osaamistarpeen sanoittamiseen, tarjouspyynnön laatimiseen, palveluntarjoajien kartoittamiseen sekä sopimusasioihin.

Hathunters sparraa myös palveluntarjoajia, muotoilijoita ja muita luovan alan yrittäjiä yrityksen kehittämisessä, sillä asiantuntemuksen tuotteistamisessa ja myynnissä on usein haasteita. Luovan tekijän uralta voi puuttua selkeä suunta, eikä liiketoiminnan kehittäminen perustu strategiseen ajatteluun. Hathunters haluaa auttaa luovan alan yrittäjiä löytämään sellaisia projekteja, jotka vievät heidän uraa eteenpäin ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko luovan alan kehittäminen, luovien tekijöiden työllistymisen edistäminen ja monialainen yhteistyö on Hathuntersille tärkeää. Hathunters kouluttaa ja valmentaa luovan alan edustajia erilaisissa hankkeissa, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan tai uran kehittämiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Luova REAKTIO! -hankkeessa Hathunters on kouluttanut rahoitusten hakemisesta ja digitaalisten myyntialustojen hyödyntämisestä.

Hathunters on auttanut erilaisia yrityksiä ja organisaatioita mm. strategiatyössä, määrittämään muotoiluosaamisen tarpeita ja ymmärtämään muotoilun hyödyntämisen tuomia hyötyjä. Työ on pääasiassa yrityskohtaista konsultaatiota ja neuvontaa, koulutuksia ja työpajoja. Hathunters on myös johtanut laajemmassa kilpailutuskokonaisuudessa muotoiluyrityksistä koostuvan tiimin kokoamisessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritykset ja organisaatiot voivat olla Hathuntersiin yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen hetkisten tarpeiden ja haasteiden kautta, joihin etsitään paras toteuttava tekijä tai kokonainen tiimi. Yritysten ja organisaatioiden muotoilukypsyys on vielä hyvin eri tasoilla, jonka vuoksi Hathunterissa tutkitaan ja etsitään yritykselle paras etenemisen malli muotoilun hyödyntämisen polulla. Polku voi käynnistyä yksittäisen muotoilijan kanssa tehtävästä projektista ja yhteistyöstä, edetä laajempien kehittämisprojektien ja työntekijöiden muotoiluymmärryksen kasvattamisen kautta aina
strategiatasolle asti.

Muotoilun tulevaisuus yrityksissä?
Yrityksen johtamisessa tulisi osata katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida, mitä kehitys tuo tullessaan. Hathunters uskoo, että muotoiluajattelun merkitys korostuu yrityksen tulevaisuustyössä ja yritysten hallituksiin pitäisi saada nykyistä enemmän muotoiluosaamista. Muotoilun hyödyntäminen vauhdittaa tutkitusti yrityksen kasvua ja sen avulla yrityksistä voidaan tehdä markkinajohtajia. Asiakaskokemus ja sen kehittäminen pitäisi olla nyt jokaisen yrityksen agendalla, jotta sillä on maksavia asiakkaita huomennakin.

Muotoilulla voidaan kehittää myös yrityksen henkilöstökokemusta, jonka ansiosta parhaat osaajat saadaan pysymään oman katon alla ja sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Hathuntersin unelmana on, että jokaisen yrityksen johtamisessa hyödynnetään muotoilua ja että Suomesta tulee kovatasoisimpia muotoilun asiantuntijoita.

Hathuntersin tekijät
Hathuntersin tekijöillä Iitalla ja Sonjalla on yhteensä yli 20 vuoden kokemus yritysten prosessien ja projektien kehittämisestä sekä yritysten palveluiden tuotteistamisesta. Oman ammattitaidon lisäksi Hathunters hyödyntää aktiivisesti yhteistyökumppaneiden ja verkoston asiantuntijoita muotoiluprojekteissa. Tiiviisti yhteistyötä tehdään noin 10 yrityksen kanssa ja monipuoliseen muotoilijaverkostoon kuuluu yli 100 ammattilaista. Verkostosta löytyy osaamista mm. palvelumuotoilusta, brändimuotoilusta, bisnesmuotoilusta ja kiertotalousmuotoilusta. Sonja on taustaltaan tutkija ja muotoilija ja hän on tottunut sukeltamaan syvälle asiakastarpeisiin ja asiakasymmärryksen maailmaan sekä kehittämään yritysten liiketoimintaa. Hän on kokenut projektijohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija ja toimii myös kouluttajana ja fasilitoijana vahvuutenaan suurten kokonaisuuksien hallinta ja asioiden visualisointi.

Iita on muotoilualan sarjayrittäjä, jonka erityisosaamista on palvelun tuotteistaminen ja yhteiskehittäminen. Hän on auttanut useita kymmeniä asiakkaita tuotteistamaan tuotteita ja palveluita sekä kehittänyt yritysten liiketoimintaa. Iitan vahvuutena on rohkaista yrittäjiä näkemään isompia mahdollisuuksia ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia ideoita. Hathuntersin yrittäjät liputtavat vahvasti tasapainoisen yrittämisen puolesta. He itse tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä työviikkoa ja töiden suunnittelussa otetaan huomioon, että syksyllä he ehtivät töiden päätteeksi marjametsään ja talvella hiihtoladuille.

Lue lisää
Hathunters
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145). 

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125). 

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.



Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 


Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.


Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 


Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.


Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 


Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.


Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?