Muotoilija Ilona Törmikoski sai Plootu Fennican muotoilusarjan kunniamaininnan Kolmio-rappuvalolla

Muotoilujohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski sai tiistaina 19.3.2024 klo 12 muotoilusarjan kunniamaininnan Konepaja 2024-tapahtumassa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Juuri uuden yrityksen Design Lead Oy:n perustanut Ilona Törmikoski on pitkän linjan muotoilukouluttaja, joka haluaa luoda parempaa ympäristöä ja mahdollistaa kansainvälisten brändien syntyä ja kehittää tuote- ja palveluinnovaatioita ympäristöön yhdessä laajan verkoston ja asiakkaiden kanssa. Ilona on suunnitellut tuhansia opasteita eri puolille Suomea eri rakennusprojekteissa oman toiminimen Polku Consultingin kautta. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.


Palkittava tuote on tehty ohutlevystä työstämällä alunperin Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen rakennukseen. Kolmio-rappuvalon muotoilu on eleetön ja ajaton, jotta se sopii eri tyylisiin rakennuksiin ja on helppo toteuttaa. Yksityiskohdat tuotteeseen syntyi tiiviissä yhteistyössä tuotantoyhteyden Heikki Kuulusan kanssa.

” Kolmio-rappuvalon muotoilussa otimme huomioon, että valon voi kiinnittää seinä- tai kattopintaan, joko viittamaisesti 90-asteen kulmassa tai sitten seinän suuntaisesti, riippuen näkyvyyteen kulkusuuntaan. Sen takia sen muoto on kolmio päältäpäin”, Ilona kuvailee tuotteen syntyä. 


Rappuvaloon on leikattu esimerkiksi osoitteen numero tai kirjain peltiin aukkona, tarvittaessa molemmin puolin, ja sisällä on sähköä säästävä led-valon lähde, joten se näkyy pimeässäkin pitkälle perinteisen teipatun valokuution sijaan. Merkintä onkin helpommin havaittavissa äärisääolosuhteissa, vesi- että lumisateessa. Lisäksi rappukirjaimen alapinnan saa alaspäin valaisevana, joten avaimet ja lukkokin on helpompi nähdä pimeässä oven viereen sijoitettuna.
Kolmio Rappuvalon tuotanto on Neon-Teos Oy:ssä Kouvolassa ja sen voi maalata arkkitehtuuriin sopivaan sävyyn tai struktuurisävypinnalla. Perusvarastoväreinä on musta, valkoinen, ruskea ja harmaa, mutta opastetta saa myös kaikissa RAL Classic-sarjan väreissä paitsi helmiäiset ja hohtavat perushintaan. ”Perussävyihin kuuluu siis myös esimerkiksi pinkki, taivaan sininen tai ruohon vihreä, joka antaa uusia mahdollisuuksia julkisivujen suunnitteluun, mutta herkkä tässä tulee olla, ettei rikota julkisivumääräyksiä.” Ilona kuvailee. (Kuva Kolmio-rappuvalo, sisältö G-kirjain, tunnelmakuva pimeässä. Kuva: Ilona Törmikoski 2023)


Ilmastoasioista inspiroitunut Ilona Törmikoski näkee opasteet myös kestävän kehityksen tuotteena

Koska opasteet ovat pieniä, niissä voi hyödyntää isoista tuotteista jääneitä hukkapaloja. Pajatoiminnasta jää erilaisia levyjä, tankoja ja putkia, ja Ilona näkee, että niitä olisi erityisen kiinnostavaa hyödyntää juuri eri tyyppisissä opasteissa.

Työn syntyyn vaikuttaneet henkilöt, toimenkuva ja organisaatio
Suunnittelija: Muotoilujohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski, Polku Consulting
Tuotanto: Heikki Kuulusa, mallin työstö, Neon-Teos Oy
Myynti: Juha-Matti Pääkkönen, Novela Oy


Muotoilijan esittely
Kolmio Rappuvalon on suunnitellut Oulusta Helsinkiin kotoutunut teollinen muotoilija, sisustusarkkitehti SIO Ilona Törmikoski. Muotoilujohtajan koulutuksen saaneella Ilonalla on tilojen palvelumuotoiluun ja opastemuotoiluun erikoistunut yritys nimeltään Polku Consulting ja juuri perustettu muotoilujohtamiseen erikoistunut Design Lead Oy Ltd. Ilona on kehittänyt Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen tilaviestintää yli 10 vuoden ajan erinäisten projektien parissa. Ilona opettaa tilojen muotoilua palvelumuotoilun menetelmin, luennoi opastesuunnittelusta kansainvälisestikin ja ohjaa lopputöitä Aalto-yliopistolle arkkitehtuurin laitoksella. Hän tarjoaa konepajayrityksille muotoilujohtamisen ja muotoilupalveluita.


Plootu Fennica -kilpailusta
Plootu Fennica -tuomaristo saa joka toinen vuosi arvioitavaksi korkeatasoisia ohutlevyinnovaatioita ja palkitut tuotteet saavat käyttää Plootu Fennica kunniamerkkiä. Plootu Fennica on Teknologiateollisuuden järjestämä ja lisätietoa saa kilpailun sivustolta http://www.plootufennica.com/ Kilpailu on jaettu kolmeen tasavertaiseen sarjaan: teollisuus, muotoilu ja oppilaitokset. Rahapalkinnot jaetaan siten, että koko kilpailun voittajatyö – Vuoden ohutlevytuote – ja oman sarjansa voittaja saa suurimman rahapalkinnon ja muiden sarjojen voittajat toiset hiukan pienemmät rahapalkinnot. Lisäksi tuomaristo voi palkita jokaisesta sarjasta töitä kunniamaininnoilla. Rahapalkintojen yhteenlaskettu arvo on tuhansia euroja. Lisäksi tarjolla on paljon näkyvyyttä messuilla ja lehdissä sekä alan toimijoiden keskuudessa. Jokaisen kilpailun jälkeen kaikki tärkeimmät tekniikan alan lehdet ovat noteeranneet kilpailussa palkittuja töitä ja yrityksiä. Kaikki voittajat sekä kunniamainittavat esitellään näyttävästi suurella Plootu Fennica -messuosastolla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Konepaja-messuilla.


Teollisuussarja
Teollisuussarja on tarkoitettu teollisuusyrityksille ja teollisuuden parissa toimiville henkilöille. Teollisuussarjaan osallistuvan työn arvostelussa kiinnitetään huomiota tuotteen innovatiivisuuteen, rakenteeseen ja valmistustekniikkaan. Aikaisempina vuosina kilpaluissa menestyneissä tuotteissa on yhdistetty oivallisesti eri materiaaleja ja tuotantotekniikoita saavuttaen huomattavia etuja ja säästöjä. Aiempia palkittuja löytyy mm. kotien allaskalusteina sekä auto-, paperi- ja elektroniikkateollisuudesta.

Muotoilusarja
Muotoilusarja on tarkoitettu muotoilijoille ja töille, joissa muotoilulla on suuri merkitys. Muotoilusarjaan osallistuvan kilpailutyön arvostelussa painotetaan eniten muotoilua, käytettävyyttä, tuotteen suunnittelun lähtökohtia ja valmista yhtenäistä kokonaisuutta, joka on järkevästi tai luovasti valmistettavissa. Palkittuja vuosien varrelta ovat esimerkiksi lukuisat kalusteet, kassakaappi ja tietotekniset laitteet.


Oppilaitossarja
Oppilaitossarja on avoin kaikille opiskelijoille ja oppilaitoksille. Osallistua voivat joukkueet ja/tai yksittäiset opiskelijat niin korkeakouluista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista kuin ammatillisista oppilaitoksistakin. Työn arvioinnissa kiinnitetään huomioita ohutlevytuotteen tarpeellisuuteen, kekseliäisyyteen, rakenteeseen ja valmistustekniikkaan ulkoasua unohtamatta. Rahapalkinnon lisäksi voittajalle tai voittajajoukkueelle on tarjolla työharjoittelupaikat ohutlevyteollisuuden parissa. Aikaisemmin on palkittu esimerkiksi tarve-esineitä, kuten puunkantoteline ja ottimia sekä valaisimia.

LUE LISÄÄ
Polku Consulting
Ilona Törmikoski – Linkedin
Lue Muotoilusäätiön muita artikkeleita

Artikkelin teksti: Ilona Törmikoski ja Heli Pöyry.

Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto vierailulla Aalto-yliopistossa

Säätiön kumppanuusverkostolla tuetaan tärkeää muotoilun edistämistyötä. Kumppanit pääsevät näkyväksi osaksi verkostoa, jossa jaetaan muotoiluymmärrystä, inspiraatiota ja verkoston voimaa.
Kumppaneille mahdollistetaan vuosittain muutama erikoistapahtuma. Tällä kertaa vuorossa oli vierailu Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle, jossa tutustuttiin ajankohtaisiin muotoilun teemoihin teollisen muotoilun lehtorin Simo Puintilan ja tekstiilisuunnittelun lehtorin Hilkka-Maija Fagerlundin johdolla. Vierailulla päästiin mukaan kierrokselle Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun studioihin ja pajatiloihin, jossa oli nähtävillä mielenkiintoisia protomalleja ja materiaalikokeiluja.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on Pohjoismaiden johtava korkeakoulu muotoilun, muodin, pelien, median, arkkitehtuurin, elokuvan, taidekasvatuksen ja taiteen alalla. Aalto tuottaa maailmanluokan tutkimusta taidekasvatuksen, muotoilun, digitaalisen median ja visuaalisen kulttuurin sekä kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla. Aalto kouluttaa opiskelijoitaan maailmankansalaisiksi, jotka luovat mielikuvituksellisia, yhteistyökykyisiä ja epätavanomaisia lähestymistapoja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.


Tilaisuuden avasi Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Olin, jonka jälkeen Aallon muotoilun laitoksen johtaja, professori Tuuli Mattelmäki piti verkostolle tiiviin johdatuksen muotoilun laitoksen tämänhetkisiin tutkimushankkeisiin, julkaisuihin, teemoihin ja yritysyhteistyön mahdollisuuksiin. Tuuli kertoi yhden keskeisistä teemoista olevan vahva yhteistyö ja vuoropuhelu yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden kanssa. Tätä ylläpidetään mm. työelämäprofessuureja hyödyntämällä siltana työelämään. Hän myös nosti ajan hengen mukaisesti teemoja tekstiilitutkimuksen, generatiivisen tekoälyn ja kiertotalouden saralla. Muotoilun laitoksella näkyy tällä hetkellä vahvasti siirtyminen ihmiskeskeisestä suunnittelusta ”more than human” suunnitteluun, jossa otetaan koko vallitseva ekosysteemimme huomioon.


Viime vuonna muotoilun laitokselta valmistui yhdeksän väitöskirjaa, joista monet liittyivät vastuullisuuteen ja kestävyyden teemoihin. Laitoksen tutkijat julkaisevat vuosittain merkittävän määrän ammatillisia tutkimusteoksia, jotka kansainvälisellä levityksellään kuvaavat Aallon korkeatasoista tekemistä. Tällä hetkellä on menossa vahva materiaalitutkimuksen kausi. Kuvassakin näkyvä Bio Colour julkaisu on osa materiaalitutkimushanketta, jossa tutkitaan biopohjaisten värien käyttöä laajemmassa mittakaavassa. Yritysyhteistyötä Aallon kanssa voi tehdä esimerkiksi räätälöitynä osana eri kursseja, jolloin yritykset saavat, sopimuksesta riippuen, etuosto-oikeuden tuotettuihin ideoihin. Yritysten haasteita voidaan ratkoa myös vaikkapa opinnäytetöinä.


Pajatiloissa kuvaaminen oli luonnollisesti kiellettyä, mutta osaan pajatiloista, kuten kudonnan työpajaan näkyy suurista ikkunoista sisään. Lehtori Hilkka-Maija Fagerlund esitteli meille opiskelijoiden kutomia näytteitä, joista mm. yhdessä oli käytetty kuteena kuparilankaa. Kupari johtaa hyvin sähköä, ja sen tätä ominaisuutta voisi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa eTextiles- projekteissa. Pajatilat ovat maailman huippuluokkaa, jossa pystytään protoamaan lähes mitä vaan. Löytyy 3D-jätiprintterit, metallivalimot, puuntyöstöpajat, suurkuvaprintterit, lasertyöstöt, valokuvausstudiot, kankaankudonta ja painanta sekä paljon vielä lisää. Saman katon alla moninainen työstö on kaikkien luovien alojen etu. Näimme kierroksella monia oppilaita uppoutuneena töidensä pariin. Satuimme kohtaamaan myös opiskelijan, joka oli juuri saanut valmiiksi betonivalaisimen proton. Innostuimme ideoimaan yhdessä valaisimen tulevaa mittakaavaa.


Vierailulla mukana oli edustusta yrityksistä Saintex, Woodio, Polku Consulting, Made By Choice ja Design Union unohtamatta Muotoilusäätiön omaa väkeä ja Aalto-yliopiston asiantuntijoita. Lopun verkostoitumishetkessä keskusteltiin toistemme palveluista, tuotteista ja jaettiin ajatuksia kahvihetken merkeissä. Yleisesti vierailulla keskustelimme myös miten suomalaisuus näkyy Aalto-yliopistossa. Lehtori Simo Puintila (vasemmalla kuvassa) kertoi opettavansa saunasuunnitteluun liittyviä kursseja ja joitakin osia opetuksesta voidaan toteuttaa vaikkapa Nuuksiossa tai Kolin kansallismaisemissa. Muotoilu on itsessään kansainvälinen kieli ja Suomessa se korostaa tasa-arvoista tekemistä.


Lue lisää artikkeleita
Tutustu Muotoilusäätiön kumppanuusverkostoon
Tee lahjoitus Säätiön toimintaan

Suunnittelun digihurmassa ei sovi unohtaa yhteissuunnittelun merkitystä -muotoilujohtaja Ilona Törmikoski

Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.

Suunnittelun ammattilaisista koostuva tiimi on valmiina auttamaan ja kehittämään strategioita niin selviytymiseen kuin menestymiseen. Vaikuttavalla referenssilistalla Polku Consultingin palveluihin luottaa mm. Aalto-yliopisto, Acre, Business Finland, Finavia, Finlayson, Helsinki, Hus, Kuusankoski, Marimekko, Metsä Group, Suunto ja mm. poliisi sekä hyvinvointialueet. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani


Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.


MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN
Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.

MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA
Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA?
Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.


ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?

Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.

Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.

Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.


EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ?
Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla.
Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.


Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.


Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua?
Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.


ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE
Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.

Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.

ILONAN VINKKI YRITYKSILLE
Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.

POLKU CONSULTING YHTEYSTIEDOT
Ilona Törmikoski
Muotoilujohtaja
Teollinen muotoilija DL / Sisustusarkkitehti SIO MA
ilona@polkuconsulting.fi GSM +358 40 5833860
https://www.polkuconsulting.fi/

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Suomen Muotoilusäätiö