Näin vastuullisuustyökalupakki syntyi ja lanseerattiin

Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiö toteuttaa yleishyödyllisiä muotoiluprojekteja, muotoilun käytön neuvontaa ja tapahtumajärjestelyjä. Säätiö toteutti vuoden kestäneessä hankkeessa vastuullisuustyökalupakin yritysten vapaaseen käyttöön ja siihen liittyvät lanseeraustapahtumat.

Yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen apua vastuullisuusviestintään ja hankkeella Suomen Muotoilusäätiö haluaa edesauttaa kestävyystekoja, niiden huomiointia ja edistämistä yrityksissä. Kehittämishankkeessa edistettiin vastuullisuuteen matalan kynnyksen lähestymistä ja helpotettiin vastuullisuusviestintää yrityksissä uudella, innovatiivisella tavalla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään yritysten ymmärrystä vastuullisuudesta, sen toteutumisesta ja tavoitteista.

Vastuullisuustyökalujen ja kuvitusten suunnittelu toteutettiin AEL-Säätiöltä haetun apurahan avulla. Ohjeistus vastuullisuustyökalujen käyttöön, lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin toteutettiin Päijät-Hämeen Liitolta haetun Akke-rahoituksen avulla. Hankkeen ohjausryhmässä Säätiön hallituksen lisäksi olivat Elina Aakko ja Sanna Tuominen Päijät-Hämeen Liitosta sekä Elina Sonninen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Alla hankkeen kuukausittaiset edistymisaskeleet.


Tammikuu – hankkeen käynnistys ja suunnittelun aloitus

Hanke käynnistettiin vastuullisuuteen tutustumisella ja syvemmällä perehtymisellä jo olemassa oleviin vastuullisuuskuvituksiin ja ohjeistuksiin. Hankkeen projektitiimi oli rekrytoitu muotoilualan kouluista ja suunnittelu alkoi Muotoilusäätiön projektikaavion mukaisesti. Projektitiimissä työskenteli Janna Rissanen, Anna Jokinen ja Pekka Valla. Ohjaajana hankkeessa toimi Muotoilusäätiöltä Heli Pöyry ja projektikoordinaattorina Anni Koivisto. Hankkeelle laadittiin vuosiaikataulu ja jaettiin vastuutehtävät.


Helmikuu – kilpailutus ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 16.2. Kokouksessa esiteltiin siihen asti tehty suunnittelutyö, hankkeen aikataulutus ja pyydettiin palautetta.

Helmikuussa keskityttiin Muotoilusäätiön verkkosivuille tulevan materiaalipankin suunnittelutyöhön ja ohjeistusten laatimiseen. Suunnittelussa hyödynnettiin Muotoilusäätiön projektikaaviota.

Kilpailutus materiaalipankin verkkosivutoteutuksesta jatkui ja potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa pidettiin palavereja. Ensimmäisten lanseeraustapahtumien ja -materiaalien suunnittelu aloitettiin Lahti Design Weekille.


Maaliskuu – verkkoalustan suunnittelua työkalupakille

Materiaalipankin tekninen toteuttaminen alkoi. Samalla työstettiin alustan sisältöjä. Kilpailutuksen materiaalipankin toteutuksesta voitti Groteski. Tässä vaiheessa vastuullisuuskuvitukset olivat jo suunniteltu.

Lanseeraussuunnittelua edistettiin Lahti Design Weekille ja WOW-vastuullisuusnäyttelyyn. Vastuullisuuden kuvituksista tuotettiin projektitiimin toimesta markkinointivideo.

Lanseeraustapahtumaa alettiin markkinoimaan muun muassa Business Events Lahdessa ja Lahti Design Weekillä tapahtuvasta lanseerauksesta laadittiin myös lehdistötiedote.


Huhtikuu – kohti materiaalipankin lanseerausta

Huhtikuussa työstettiin lanseerauksessa nähtäviä vastuullisuushankkeen tekstisisältöjä ja materiaalipankkia Suomen Muotoilusäätiön verkkosivuille. Lanseeraustapahtumien suunnittelu oli hyvässä vauhdissa.

Lanseerausmateriaalit valmistuivat huhtikuun aikana. Kilpailutetuista painotaloista yhteistyökumppaniksi valikoitui Markkinointitarvike, jossa painatettiin kaikki vuoden aikana käytetyt lanseerausmateriaalit.


Toukokuu – lanseeraustapahtumat alkavat

Vastuullisuustyökalupakki lanseerattiin Lahti Design Weekillä WOW-vastuullisuusnäyttelyssä ja yritysseminaarissa 11.5. Näyttely pidettiin 11.-17.5. Vastuullisuustyökalupakin sisältöä esiteltiin päivittäin osana muuta vastuullisuuteen liittyvää näyttelyohjelmaa.

Lue lisää, mitä WOW-vastuullisuusnäyttely piti sisällään.

Loppukuusta vastuullisuustyökalupakki esiteltiin AEL-säätiön kevätseminaarissa Kampin Innovation Homessa.


Kesäkuu – syksyn tapahtumakauden valmistelua

Jatkettiin syksyn lanseeraustapahtumien suunnittelua. Kesäkuussa oli vahvistunut jo osallistuminen Habitareen Helsingin Messukeskuksessa ja Marketing Finlandin tulevat yhteistyöluennot.


Heinäkuu – projektin puolivälin tilannekatsaus

Kevään suunnitteluosuudet ja lanseerausmateriaalit olivat kaikki valmiina. Välitilinpäätöksessä huomioitiin, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja budjetissa oltiin pysytty. Ennen kesälomia kaikki raportointi hoidettiin ajan tasalle.


Elokuu – syksyn tapahtumakausi käynnistyy

Tapahtumien ennakkomarkkinointi aloitettiin, muun muassa Habitare ja Marketing Finland. Tapahtumamateriaalien työstöä ja ohjelmien suunnittelua. Luentomateriaalien valmistelua ja tapahtumatiimien kouluttamista.


Syyskuu – Habitare Helsingin Messukeskuksessa

Muotoilusäätiö oli yksi Habitaren pääyhteistyökumppaneista 13.-17.9. Säätiön oma 60 neliön osasto kietoutui vastuullisuustyökalupakin ympärille ja Muotoilusäätiön tietoiskut vastuullisuustyökaluista pidettiin päivittäin Habitaren lavalla.

Lue lisää, miten Suomen Muotoilusäätiö näkyi Habitaressa.


Lokakuu – Helsingin Kirjamessut ja Vastuullisuus-workshop

Lokakuun alkupuolella järjestettiin Inhimillinen johtajuus – tapahtuma, jossa esiteltiin vastuullisuustyökalupakkia ja pidettiin Vastuullisuus-workshop kuvitusten pohjalta.

Helsingin Kirjamessut olivat 26.-29.10. Säätiö esitteli osastollaan vastuullisuustyökalupakkia ja järjesti osallistavaa ohjelmaa messukävijöille.

Lue lisää, mitä Kirjamessuilla tapahtui.


Marraskuu – verkkoluentoja

Marraskuussa pidettiin webinaareja vastuullisuustyökalupakista muun muassa Ornamolle 1.11, LAB Muotoiluinstituutille 6.11 ja Marketing Finlandille 16.11. Marketing Finlandin webinaarissa keskityttiin siihen, kuinka muotoiluajattelu on osana markkinointia.

Marraskuun loppupuolella aloitettiin hankkeen päättämisvalmistelut.


Joulukuu – ohjausryhmän kokous ja tapahtumia

Vastuullisuustyökalupakki mukana 12.12 Luovat! – tapahtumassa yhteistyössä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen TE-toimiston kanssa. Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidetään 13.12, jonka jälkeen lopullinen hankeraportointi valmistuu Päijät-Hämeen Liitolle.


Kokemuksia Uusien vastuullisuustyökalujen lanseeraus ja jalkauttaminen yrityksiin – hankkeesta

Kevät meni suunnitteluvaiheen merkeissä, jolloin onnistuimme luomaan kattavan jatkopäivitettävän verkkoportaalin vastuullisuuskuvituksille ja ohjeistuksille. Syksy meni lanseeraustapahtumien merkeissä, jotka jakautuivat tasaisesti loppuvuodelle. Tavoitimme tapahtumissa n. 600 yritystä ja n. 5000hlöä. Yhteiskävijämäärä tapahtumissa oli 137 000, mutta tähän vaikuttavat Helsingin Messukeskuksen suuret kävijäluvut. Onnistuimme hankkeessa aikataulutuksessa ja kaikkien hanketoimenpiteiden toteutuksessa. Tällä hetkellä työkalupakissamme on vieraillut vajaa 4000 kävijää.  

Palautteen pohjalta hankkeessa olisi paljon potentiaalia jatkokehitykselle. Olemme saaneet tapahtumissa ja sähköpostitse lisäystoiveita ja jatkokehitysideoita työkalupakkiin.

Hankkeessa lanseeratut materiaalit ovat saatavilla hankkeen päättymisenkin jälkeen ja niistä tiedotusta ja eteenpäinviemistä jatketaan resurssien mahdollistamalla tavalla. Hankkeelle on haettu jatkosuunnitteluapurahaa mm. AEL-Säätiöltä ja Vastuullisuuskulttuurinedistämisapurahaa Suomen Kulttuurirahastolta vuodelle 2024. Apurahat ovat erittäin kilpailtuja ja jäämme odottamaan päätöksiä. Jatkotoimenpiteet riippuvat saatavista resursseista. Materiaalipankkiin pääset tästä.


Muotoilusäätiön vastuullisuustyökalupakin lanseeraustapahtumat vuonna 2023

Lahti Design Week 11.-17.5.
AEL-vuosiseminaari 29.5.
Marketing Finland webinaari 17.8.
Habitare 13.-17.9.
Vastuullisuus-workshop 5.10.
Helsingin Kirjamessut 26.-29.10.
Ornamon webinaari 1.11.
LAB-ammattikorkeakoulun tietoisku 6.11.
Marketing Finland luento 16.11.
Luovat!-tapahtuma 12.12.


Muotoilusäätiö järjestää tapahtumia, luennoi muotoilusta ja toteuttaa muotoiluprojekteja opiskelijatöinä. Voit tilata Säätiön ohjelmia ja palveluita käyttöösi matalalla kynnyksellä tarpeidesi mukaan. Säätiön toiminnan mahdollistaa perustajayrityksetyrityskumppanuusverkostoLahden kaupunki, sekä yksittäiset hankkeet, apurahat ja avustukset.


Liity Säätiön kumppanuusverkostoon

Tee lahjoitus Säätiölle

Tietoa vastuullisuuskuvituksista

Säätiön projektiesittelyt

Siirry etusivulle

Lue muita artikkeleita

Yrityksen sisäinen muotoiluohjeistus on tärkeä strateginen elementti

Vierailimme RAUTE Oyj:n tuotekehitysjohtajan, Roope Eskolan luona keskustelemassa yrityksen sisäisen muotoiluohjeistuksen luomisen prosessista ja siitä, kuinka ohjeisto ohjaa tuotteiden kehittymistä teknologiayhtiössä. Eskola tiimeineen on rakentanut Rautelle muotoiluohjeistusta eli Design Guidelinea yhteistyössä suunnittelutoimisto HULDin kanssa.

Raute toimittaa metsäteollisuuden asiakkailleen teknologioita ja palveluja viilun, vanerin ja LVL:n tuotantoon. Rauten ratkaisuihin kuuluvat muun muassa tukinkäsittely, sorvaus, kuivaus, viilun käsittely, vanerin ladonta ja puristus, levyjen käsittely sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmät. Ratkaisujen tueksi Raute tarjoaa myös koko tehtaan elinkaaren kattavia palveluja aina varhaisesta investoinnin suunnitteluvaiheesta tehdastarkastuksiin, modernisointeihin ja tehdaspäivityksiin. Raute on globaali toimija, joka on toimittanut valmistuslinjoja Etelämanteretta lukuun ottamatta kaikkiin maanosiin.

Rauten Design Guidelinen tarkoitus on helpottaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksen tuotekehitystä ja edistää myyntiä sekä tuotteiden tunnistettavuutta ja Rauten brändin ilmentymistä tuotteissa. Guidelinesta löytyy mm. komponenttien maaliväri- ja pintakäsittelyohjeet, logokylttien ja -tarrojen sijoitusohjeet ja esimerkkejä siitä, kuinka koneisiin saadaan vaikuttavuutta, myyvyyttä sekä visuaalinen laadukkuus samalle tasolle kuin tekninen laatu. Tällä hetkellä Rautella on käynnissä LAB Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilijan opinnäytetyö, joka auttaa selvittämään rajapintoja, joihin Design Guidelinen pitäisi vastata teknologiayrityksissä. Tämän lisäksi Raute on tämän vuoden aikana käynyt kaksisuuntaisia tiedonjakokeskusteluja ja sparrailuja konelinjojen muotoilusta myös Valmetin muotoilijoiden kanssa.


MIKSI OMA MUOTOILUOHJEISTUS ON TÄRKEÄ YRITYKSELLE?
Muotoiluohjeistus (design guideline, design manual, design book) luodaan määrittämään yrityksen ilmeen näkymistä tuotteissa ja muotoilua eri rajapinnoilla. Ohjeistukset ovat sisällöltään hyvin paljon eroavia toisistaan eri yrityksissä. Ohje voi kertoa, kuinka yrityksessä hyödynnetään muotoilua strategisesti, mutta lisäksi siinä on usein valmiita suunnitteluviitteitä ohjaamassa yrityksen tuotesuunnittelua ja kokonaisvaltaista brändinäkyvyyttä. Näitä määritettyjä suunnittelun ohjureita voivat valmistavassa teollisuudessa olla mm. suunnitteluprosessin työkalupakki, jossa ilmenee materiaalivaihtoehdot, yhtenäisen muotokielen linjaukset, vastuullisen, turvallisen ja tehokkaan prosessin huomiointi ja muut rajapinnat. Tärkeä osa ohjeistusta on yrityksen graafisen ilmeen soveltaminen tuotesuunnittelussa; värit, logot, typografia, symbolit ja tarrat sekä visuaalisten elementtien skaalaus tuotteisiin yhteneväisen linjauksen luomiseksi. Pitkälle viedyissä muotoiluohjeistuksissa on usein määritelty myös yrityksen oma muotoiluprosessi- tai tuotesuunnitteluprosessikaavio, joka muistuttaa suunnittelijoita eri vaiheista.

MISTÄ RAUTEN MUOTOILUOHJEISTUKSEN RAKENTUMINEN ALOITETTIIN?
Rautella on satoja tuotteita portfoliossaan aina henkilöauton peräkärryn kokoisesta tuotteesta rivitalon kokoisiin laitekokonaisuuksiin. Yhteisen ymmärryksen luominen tahtotilana olevasta yhtenäisestä tuoteidentiteetistä vaati alkuun suurten suuntaviivojen tarkastelua. Eskola aloitti ajatusten laajentamisen kokoamalla työpajan, jossa kuunneltiin sisäisiä sidosryhmiä. Työpajat fasilitoi suunnittelutoimisto Huld Oy. Työpajoissa selvisi paljon hyvää taustatietoa ja käytännön haasteita tuoteidentiteetin ja brändin määritykseen. Jotta tuotesuunnittelija voi Design Guidelinen avulla huomioida suunnittelussa koko tuotteen elinkaaren, on hyvä löytää tehokkaita visuaalisia keinoja rakentamaan ohjeistuksesta helposti ymmärrettävä ja nopeasti sisäistettävä. Ohjeistuksen pitää pureutua isojen kokonaisuuksien lisäksi yksityiskohtiin. Eskola tiimeineen on nyt kolme vuotta rakentanut Rautelle yhtenäistä muotoiluohjeistusta ja ensimmäinen etappi on saavutettu. Ohjeen kehitystä jatketaan ja ohjetta laajennetaan kattamaan myös uusia sisältöteemoja, kuten turvallisuus ja huollettavuus.


”Jokaisessa insinöörissä asuu pieni muotoilija” -Roope Eskola. Usein insinöörit ja muotoilijat erotetaan vahvasti toisistaan vaikka molempia tarvitaan osana teollisuuden tasokasta tuotekehitystä. Yhtenäinen Design Guideline palvelee yhtiön kaikkia tuotekehityksen ja sunnittelun osa-alueita laitesuunnittelusta käyttöliittymiin.


Eskola on työskennellyt Rautella vuodesta 2015 alkaen. Hän on juuri saanut valmiiksi konetekniikan alan väitöskirjan aiheena ”Value creation in manufacturing industry based on the simulation” Tutustu väitöskirjaan LUT-yliopiston sivuilla

MUOTOILUOHJE OTETAAN HYVIN VASTAAN, KUN SEN TEKEMISESSÄ ON OSALLISTETTU KÄYTTÄJIÄ JA MUITAKIN SIDOSRYHMIÄ
Muotoiluohjeistus voi parhaimmillaan auttaa myös yrityksen sisäisen muutosvastarinnan taltuttamisessa, kun ohjeessa esitettävät määritykset on tehty palvelemaan kaikkia prosessissa mukana olevia tahoja. Muotoiluohje pitää suunnitella käyttäjiä osallistaen ja kaikki tuotekehityksen tahot huomioiden. Hyvän suunnittelun edellytys on hyvä johto ja sen eteen tehdään töitä, että Design Guidelinesta tulee tehokas keino yhtenäistää tuotesuunnittelua.

ESKOLAN VINKKEJÄ MUOTOILUOHJEISTUKSEN TEKOON
• Määritä ensin kohdistettu tavoite. Mitä tällä ohjeella halutaan saavuttaa?
• Aloita kokonaisymmärryksen luonti isosta mittakaavasta
• Ota prosessiin mukaan työpaja-hengessä tärkeitä sidosryhmiä ja tulevia käyttäjiä
• Kartoita, missä asioissa on soveltamisen varaa ja missä ei
• Määrittele tunnusmerkit/mittarit onnistuneelle lopputulokselle
• Osallista ja kouluta suunnittelijoita. Hyväkään ohjeistus ei palvele tarkoitustaan, mikäli käytäntöjä ei saada jalkautettua yritykseen.

Eskola nauttii työskentelystä haastavien teknologioiden kehityksen parissa. Hän odottaa tulevaisuudelta uusia innovaatioita ja vanerinvalmistuksen ”mullistamista” niiden kautta. Teknologian kehitys on nopeaa ja Rauten vahvuus on laaja ymmärrys siitä, mitä mistäkin puuraaka-aineesta kannattaa tehdä ja millä välineillä se tehdään parhaiten.

LUE LISÄÄ
Raute
Roope Eskolan Linkedin profiili
Suomen Muotoilusäätiö

Yritykset tarvitsevat tukea työelämän muotoilussa -Smartteri

Ratkaisukeskeinen työorganisaatioiden kehityskonsultti Johan Moilanen Smartterilta auttaa yrityksiä monipuolisten kehitysprojektien läpiviennissä. Suomen Muotoilusäätiön tuore yrityskumppani on ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisija, jonka intohimo on auttaa yrityksiä viemään kehitysprosessit tehokkaammin läpi jalkauttaen samalla uudet toimintamallit. Johanilla on itse yli 20 vuoden kokemus logistiikka- ja teknologiakehitysprojekteista. Haastattelimme Johania hyödyistä, joita ulkopuolinen kehityskonsultti tuo yritykseen.


Työskentelymallin organisointi on avainasemassa kaikessa yrityksen kehitystyössä. Mikäli yhteinen kehitysmalli uupuu, voi sekin olla toiminnan kehittymisen este tai ainakin vaikeuttaa ja hidastuttaa kehitysprojektien läpivientiä. Yhteistyö usein lähteekin liikkeelle yhteisen työskentelymallin määrityksestä, jossa punnitaan olemassa olevat resurssit ja osapuolien tärkeys projektissa.


Miksi kehityskonsultin palkkaaminen on kannattavaa projekteihin?
Usein uusissa projekteissa yrityksen sisällä palkataan projektityöntekijä, jonka ympärille määritetään asiantuntijat ja johtoryhmä projektin ympärille. Tämä prosessi voi olla kallis ja hidas toimintamalli yritykselle. Riski on myös rekrytoinnin onnistumisessa ja muuttuvan toimintaympäristön tuomissa haasteissa. Strateginen suuntaus markkinoilla on, että yritysten täytyy pystyä jatkuvasti nopeampaan ja tehokkaampaan tuotekehitykseen. Hyvä ja turvallinen vaihtoehto on ottaa projekteihin ulkopuolinen asiantuntija projektikonsultin muodossa vastaamaan kehitysprojektin läpiviennistä. Tilapäinen vaihtoehto ei sido liikaa resursseja, mutta on nopea vaihtoehto kehitystyöhön.

Miten hyödynnät muotoilua yrityskonsultoinnissa/kehitysprojektien läpiviennissä?
Muotoilun prosessi on hyvin toimiva kaikessa tuotekehityksessä. Jokaisen kehitysprojektin läpivientiin kuuluu monia vaiheita, joita voidaan lähestyä muotoilun menetelmillä. Haastattelussa tutustuimme Suomen Muotoilusäätiön käyttämään projektityöskentelymalliin, jonka totesimme toimivan hyvänä ohjenuorana yrityksillekin. Tärkeänä osana projekteja on vastuuhenkilö, joka koordinoi projektin läpiviennin. Johanille projektien läpivienti on omaa ydinosaamista Smartterissa.


Ohessa kuva Suomen Muotoilusäätiön muotoiluprojektien projektityömallista. Kehitystyössä harvoin on pikavoittoja. Se on määrätietoista työskentelyä kohti haluttua päämäärää sisältäen monia eri vaiheita. Hyvä projektinjohtaja tunnistaa tarvittavat resurssit eri vaiheisiin ja osaa ajatella tehokkaasti ja monipuolisesti yhdistäen tarvittavaa osaamista.


Kehityskonsultin yksi tärkeimmistä tehtävistä usein on olla yrityksen sisäinen tulkki
Viestintä on tärkeä osa työkulttuuria. Ihmiset työyhteisössä saattavat ymmärtää asiat eri tavalla omasta katselukulmastaan. Hyvä kehityskonsultti osaa taitavasti ohjeistaa ja koordinoida kehitystyötä kaikkien osapuolien näkökulmasta kohti yhteistä tahtotilaa. Selkeä viestintä, osallistaminen ja tiedon hierarkisointi säästää myös yrityksen resursseja ja kallista aikahukkaa.

Visualisointi kehitystyön apuna pitäisi olla tärkeämmässä roolissa
Me kaikki olemme työelämässä kohdanneet projektioppaita, ohjesääntöjä ja kirjasia yrityksen kehitystoimenpiteistä. Työelämän ja projektien hektisyys johtaa siihen, että tärkeä sisältö ei saata tavoittaa kohdeyleisöänsä liian pitkillä sanomilla tai tiedon sisäistäminen voi viedä turhan paljon aikaa. Niin kuin kuluttajamarkinoinnissa, on yritysten sisäisessä kehitystyössä hyödynnettävä nopeampaa ymmärryksen luomista aiheesta kun aiheesta. Tässä hyvänä keinona on käyttää enemmän jatkossa visualisointeja ja kuvituksia sanojen sijaan. Erilaisten symbolien käyttö onkin selvästi lisääntynyt kaikessa viestinnässä.

Kysyimme Johanilta mikä muotoiltu esine hän olisi ja miksi?
Johan vastasi, että olisi jokin Alvar Aallon suunnittelemista monikäyttörakennuksista, koska niissä on otettu huomioon ihmiset, elämä, tunteet ja funktionaalisuus. Samanlailla kun hänen omassa toiminnassaankin konsulttina.


Johan asuu Lahdessa, mutta työskentelee ympäri Suomea. Vastapainoa ajatustyölle tuo oma perhe sekä laskettelu- ja pyöräilyharrastus. Smartterin toimipiste sijaitsee Lahden Tiedepuistossa.


LUE LISÄÄ
Smartteri
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkosto

Mitä lisäarvoa laadukas tuote- ja kalustemuotoilu tuottaa yrityksille? -Sari M. Design Studio

Suomen Muotoilusäätiö haastatteli muotoilun moniottelijaa, tuotemuotoilija ja sisustusarkkitehti SIO Sari Matikkaa, joka on tuore Säätiön yrityskumppaniverkoston jäsen. Sari M. Design Studio on kattava muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimisto Tampereella, joka on erikoistunut yksilölliseen ja erottuvaan suunnitteluun toimiessaan laajasti ympäri Suomen.


Haastattelimme Saria laadukkaasta tuotekehitysosaamisesta, tasokkaasti toteutetun muotoilun merkityksestä sekä vinkeistä onnistuneeseen muotoilijatoimeksiannon tekoon. Sarille design thinking (muotoiluajattelu) on elämäntapa – tapa kokea ympäristöä.


LAADUKAS TUOTEKEHITYSOSAAMINEN KOOSTUU KOLMESTA VAIHEESTA

  1. TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN
  • selkeä tavoite, millä erottaudutaan kilpailijoista
  • selviteltäviä ja analysoitavia asioita: käyttäjäryhmä, markkinatilanne, loppuhinta, tulevaisuuden trendit, valmistustapojen selvittelyä, liiketoiminnan mahdollisuudet, yrityksen nykytila ja sen mahdollisuudet
    ▻ muotoilu- ja luonnosvaiheeseen jatketaan selkeällä tavoite- ja projektivaihesuunnitelmalla

2. LUONNOSVAIHE

  • testataan luonnosvaiheessa ideoita monipuolisesti
  • arvioidaan luonnoksia toimivuuden, ilmeen ja kustannusvaikutusten kautta
  • 3d-mallinnuksia, tuotevisualisointeja
  • prototypointia ja hahmomalleja
  • prototyyppi mahdollistaa kehitettävän tuotteen tai palvelun testaamisen käyttäjillä
    ▻ toteutusvaiheeseen valitaan toteutettava malli

3. TOTEUTUS JA YKSITYISKOHTIEN HIOMINEN

  • Valmis tuotantomalli muokataan valmistajan tuotantoon soveltuvaksi.
  • Tarkastellaan kulurakennetta ja hinnoittelua, tarvitseeko muutoksia?
  • Tuotteen lanseeraus, messut, alan tapahtumat – millä tyylillä mallisto esitellään + aineisto
  • Pakkaus (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Laadukkaat valokuvat, jotka viestivät konseptia ja tuotetta (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Tuotteen tarina kiteytetään markkinointisuunnitelmaan (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Jatkuva kehitys, huomioidaan asiakkaiden palaute, voidaan päivittää tai muuttaa tuotetta vuosien saatossa

EROTTUVAA MUOTOILUA
Sari muotoilee uusia arvoja sisältäviä tuotteita, kalusteita ja konsepteja. Laadukkaalla tuotekehitystyöllä, tuotteistuksella ja tuotekonseptoinnilla parannetaan kilpailukykyä, erotutaan kilpailijoista ja nostetaan käyttäjien kokemaa arvoa. Muotoilutoimeksiannon lähtökohtana voi olla huomattu tarve/puute tuotevalikoimassa, uusi materiaali tai innovatiivinen palvelu, teknologia tai näiden yhdistelmä.


Esimerkkikuvat Sarin suunnitteluyhteistyöstä huonekaluvalmistajalle. Niemen Tehtaat Oy, Casia-kalustemallisto. Lähtökohtana oli tammipuisten kodin kalusteiden suunnittelu määritellylle kohderyhmälle. Suunnittelu Sari Matikka & Petra Lassenius.


”Joskus haluamme myös provosoida ja vaikuttaa asioihin muotoilun keinoin.”

-Muotoilija Sari Matikka

MITÄ LAADUKAS TUOTE- JA KALUSTEMUOTOILU MERKITSEE TILAAJALLE?

• Erinomaista käytettävyyden ja kestävyyden suunnittelua, joka nostaa käyttäjän kokemaa arvoa
• Muodon suunnittelua omaleimaiseksi ja kauniiksi
• Brändin ja sen arvon vahvistamista
• Liiketoiminnan potentiaalin kasvattamista
• Laajaa tietoutta ja kokemusta materiaaleista ja valmistustavoista
• Ekologisuuden ja kiertotalous näkökulmien huomioimista


Sarin lähtökohtana on suunnitella vetoavan kauniita tuotteita, jotka ovat toimivia ja kestävät aikaa. By Aatos, Sarin suunnittelema Nuotti-kynttilänjalka. Lähtökohtana helposti postitettava laadukas ja erottuva pientuote, joka on hinnallisesti markkinakelpoinen. Kuva Suvi Laine.


MUISTISÄÄNTÖJÄ JA VINKKEJÄ MUOTOILUN OSTOON

-Varaa aikaa ja resursseja riittävästi, tuotekehitysprosessi on usein pitkä ja vie resursseja.
-Määritä tavoitteet tarpeeksi hyvin suunnittelijan kanssa.
-Ole valmis kyseenalaistamaan omat ratkaisut niin muotoilijakin tekee.
-Loistavakaan tuote ei lennä ilman markkinointia.
-Tuotteen kestävyyteen ja ekologisuuteen kannattaa panostaa tuotekehityksessä. Tässä asiassa muotoilija on paras yhteistyökumppani.


Saria muotoilijana inspiroi taide, värit, ekologiset materiaalit, kiertotalouden sivutuotteet ja sosiaalisen median elämäntapakuvat. Hän kertoo muotoilun saralla tällä hetkellä kiinnittävänsä huomiota lisääntyneeseen iloisuuteen ja leikkisyyteen muotoilussa. Tuotekonseptoinnissa pinnalla on myös liitetyt huoltopalvelut ja elinkaariajattelu, joka on onneksi tullut jäädäkseen.


LUE LISÄÄ SARISTA JA OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ SUUNNITTELUTARPEISTA

https://sarimatikka.com/
Facebook https://www.facebook.com/SARI.M.DesignStudio/
Instagram @sari_m_designstudio
Finnish Designers https://www.finnishdesigners.fi/
Linkedin https://www.linkedin.com/in/sari-matikka-60291212a/

LUE LISÄÄ SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Ole mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä kumppanuusverkostossamme
Lue lisää Muotoilusäätiön artikkeleita
Muotoilusäätiön etusivu

Iskun Muotoilujohtaja Antti Olin Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtajaksi

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiön ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus apunaan toimitusjohtaja ja projektityöntekijät. Antti Olinille puheenjohtajuus siirtyi Muotoilusäätiössä pitkään vaikuttaneelta Timo Tiaiselta (Head of Innovation, Kone Oyj). Ennen puheenjohtajuutta Antti ehti olla mukana Muotoilusäätiön hallituksessa pari vuotta. Isku on myös yksi Säätiön perustajayrityksistä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunkiperustajayrityksetyrityskumppaniverkostolahjoitukset ja avustukset.


Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.


MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri. Säätiö on myös Business Finlandin myöntämän innovaatiosetelin (arvo 5000€) palvelutarjoaja.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.


Antti Olinin missio Iskun Muotoilujohtajana lyhyesti kuvattuna on tuoda esille Iskun korkeatasoista muotoilua jokaisessa käänteessä. ”Tämä, tärkeä positio Muotoilusäätiössä suomalaisen muotoilun edistäjänä tukee yhteisiä tavoitteitamme”-Hän kuvailee.


Lue Muotoilusäätiön aikaisempi haastattelu Antin mielenmaisemasta Iskulla


Lisätietoja Säätiöstä: toimitusjohtaja Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi


LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




Etsitkö kotimaista alihankkijaa puukalusteiden valmistukseen? E. Heinonen

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani, Puusepänliike E. Heinonen on keskittynyt toimittamaan erikoiskalusteita alihankintana monille tunnetuille kalustebrändeille ja yksittäisiin kalustusprojekteihin jo vuodesta 1925. Perheyritys toimii nyt neljännessä polvessa toimitusjohtaja Ilkka Heinosen johdolla. Hyvä kumppanuus valmistajan ja tuotteen valmistuttajan välillä on avain asemassa pitkissä asiakassuhteissa ja yhteisessä menestymisessä.

Suomessa on paljon hyviä tuoteideoita ja suunnittelijoita, ja usein kuvitellaan, että alihankintamäärät ovat niin isoja, ettei yksittäisille tuotteille kannata hankkia valmistajaa ennen valmista markkinaa. Tämä harhaluulo tilauskalustevalmistukseen tarvittavista suurista määristä ei pidä paikkaansa. Puusepänliike E. Heinonen palvelee sekä yrityksiä, yksittäisiä asiakkaita, että projektivalmistusta rakennuskohteisiin. Heinolassa työskentelee 10 pitkän linjan puuammattilaista projektien parissa omalla tehtaalla.


Ilkka Heinonen kertoo tammesta ja koivusta valmistettujen erikoiskalusteiden olevan suosiossa juuri nyt. Puu on aina ollut vahvasti Ilkan elämässä läsnä jo lapsuudesta lähtien, jolloin hän vietti paljon aikaa puusepänverstaalla isänsä ja isoisänsä työskennellessä firmassa ja vapaa-ajat hakkasi harrastuksena halkoja mökillä. Toimistossa onkin paljon kunniakirjoja ja artikkeleita yrityksen historian vaiheilta.

Ilkka itse inspiroituu pähkinäpuulankuista ja muista jalopuupinnoista. Johtotehtävien ja tarjouslaskennan lisäksi hänellä on aina joku oma kehitysprojekti menossa tehtaalla. Juuri nyt hän työstää massiivipähkinäpuusta uutta ruokailupöytää markkinoille.


JATKUVAA PUUSEPÄNTYÖTÄ JO 96 VUOTTA

Ilkan isoisoisä Einar Edvard Heinonen aloitti toiminnan E. Heinonen huonekalutehdas-nimellä jo 1920 luvun alussa. Omat tilat yritykselle rakennettiin Heinolaan vuonna 1926. Silloin tehtaalla valmistettiin huonekaluja, ovia ja ikkunoita sekä myymäläkalusteita.

1950-luvulla tuotannossa oli mm. keittiö- ja koulukalusteet. 1950-luvulla ensimmäisiä työkohteita, oman paikkakunnan ulkopuolella oli Lahden kauppaoppilaitoksen ja ammattikoulun kalustaminen. Tärkeimpiä asiakkaita olivat Oy Alko Ab ja SYP, jonka konttoreiden tiskejä asennettiin ympäri maata. 1960-luvulla tuotantoon vakiintuivat mittatilaustyönä valmistettavia julkisten tilojen kalusteita. Nykyinen tehdasrakennus rakennettiin Heinolan Rajakadulle vuonna 1956, jota on laajennettu 1986 ja 1997.

Einar Heinosen kuoleman jälkeen vuonna 1938 yrityksen johtoon noussut hänen poikansa Erkki Heinonen. Erkki Heinonen johti yritystä vuoteen 1983 saakka. Erkin jäätyä eläkkeelle, hänen poikansa Tapio Heinonen otti vetovastuun syksyllä 1983. Vuoden alussa 2013 yrityksen johtoon nimitettiin Tapion poika Ilkka Heinonen. Ilkka on ollut isänsä kanssa puusepäntöissä nuoruudesta alkaen.

Tulevaisuudessa yritys aikoo panostaa myös omiin valmistuotesarjoihin perinteitä kunnioittaen. Vuosikymmenten varrella on valmistettu ja kehitelty tuhansia erilaisia tuotteita, joilla voisi olla kysyntää suurempienkin asiakasryhmien parissa.

Referenssikuva VR:n tiskistä. Yksilölliset kalusteratkaisut toteutetaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Usein kalustetarjoukset pyydetään asiakkaan kuvien perusteella, mutta E. Heinoselta löytyy vuosikymmenien osaaminen myös kalustesuunnittelussa toteutuksen tukena.

LUE LISÄÄ

Puusepänliike E.Heinonen
Suomen Muotoilusäätiö
Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

OSTA UUTTA TIETOA JA OSAAMISTA YRITYKSEESI INNOVAATIOSETELILLÄ 5000€ -Business Finland

Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.

Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)


Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista


MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?

  • Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
  • Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
  • Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
  • Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)


    MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA
    Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
    • Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
    • Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
    • Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
    • Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
    • Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu


      MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
    • Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
    • Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
    • Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
    • Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
    • Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
    • Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
      • Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
    • Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
    • Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
    • Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
    • Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
      • Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
    • Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
    • Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
      • Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
    • Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
    • Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta

      MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
    • Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
    • Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
    • Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

      MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
    • Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
    • De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
    • Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
      • Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
      • Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
      • Henkilöstön koulutukset
      • Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)

Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

LUE LISÄÄ
Innovaatioseteli Business Finland
Suomen Muotoilusäätiö
Säätiön koordinoimat projektit yrityksille
Säätiön yrityskumppanuusverkosto

Mikä on 3D -tulostuksen tulevaisuus?

Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.


MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA?
Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.


MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA?
Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.


MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA?
Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.


HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA?
Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.


Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.

Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?

Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue lisää:
Protech
Suomen Muotoilusäätiö

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?


MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike


Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

MUOTOILUN KESKIÖSSÄ LUONNONVALO-KERAPLAST -Kattokuvuista kuplatuoliin

Muotoilusäätiö vieraili KERAPLAST Liiketoimintajohtajan Lauri Halmeen luona yrityksen tehtaalla Orimattilassa, jossa valmistetaan kuuluisia valokattokupuja ja mm. Eero Aarnion kuplatuoli. Tehtaan pihassa seisoo monumentaalinen, aikansa edelläkävijä Matti Suurosen suunnittelema VENTURO-talo, joka toimii nyt yrityksen edustavana kokoustilana ja muistuttaa yrityksen pitkästä ja rikkaasta historiasta. KERAPLASTin perustaja Tapio Nieminen korosti aikanaan, että heidän perheyhtiönsä alkutaival ja muovin yleistyminen rakennusmateriaalina osuvat ajallisesti yhteen 70-luvulla. VENTURO henkii yrityksen historiaa, tuotteita ja ennen kaikkea luonnon valoa. Keskustelimme Laurin kanssa muotoilusta, tuotekehityksestä, materiaaleista ja markkinatilanteesta.


VENTURO-talo on modifioitu nykypäivän tekniikalla. Sisällä henkii upeasti koko yrityksen ideologia.


Valo on tilan keskiössä ja uudet yrityksen tuotteet ovat tasapainoisessa symbioosissa menneiden vuosikymmenten kanssa.


Lauri esittelee yrityksen historiaa kuvakartan muodossa.


URBANISMI GLOBAALISSA KASVUSSA, LUONNONVALOA TARVITAAN KAUPUNGEISSAKIN
Luonnon valossa on paljon kiinnostavaa liiketoiminnallisesti. Ensinnäkin valaistuksen kannalta se on lähes aina paras vaihtoehto, sillä luonnon valo edesauttaa tervettä elinympäristöä. Luonnonvalon lisääminen myös vähentää keinovalon tarvetta ja näin säästää energiaa ja luontoa. Keraplastilla on mietitty paljon luonnon valoa tuotteiden kautta. Miten rakennuskohteisiin saadaan enemmän luonnonvaloa? Mitä arkkitehdit toivoo? Mitä tarkoittaisi jos rakennussäädöksissä määritettäisiin minimi luonnonvaloala/per rakennus? Mitä uusia tuotteita voisi valon lisäämiseksi olla markkinoilla? Yrityksellä on jo laaja valikoima mm. kattovalokupuja, design valaisimia, lasiterassiratkaisuja ja alihankintaa pieniin ja keskisuuriin tarpeisiin.

KATTOIKKUNA ANTAA VALOA PALJON ENEMMÄN, KUN SEINÄIKKUNA
Kattovalokupuihin on saatavilla jo täysin kierrätettävää akryylia. Suosio on jatkuvaa, ehkä kasvavaakin kertoo Lauri. Niitä käytetään moninaisesti niin elämyskohteissa, kuin tehtaissa ja varastoissakin. Keraplastilla on myös valmius myydä runkorakenteellisia suurkupuja, joiden halkaisija on jopa yli 10 metriä.


Elämysmatkailu on lisännyt suurkupujen kysyntää. Keraplast voi valmistaa myös yksittäisiä sarjoja ja pienprojekteja. Lauri kertoo tuotannon taipuvan monenlaisiin tuotteisiin ja Orimattilan tehtaalla riittää kapasiteettia tuleviinkin tuoteyhteistöihin. (Kuva Keraplastin galleriasta).


Kattovalokupujen valmistus käy kätevästi lämpömuovaamalla. Samalla tekniikalla valmistetaan myös yhtiön kuuluisia valaisimia, jotka löytyvät Kerainterior nimen alta.

Suosituimpia tuotteita rakennuskohteissa ovat toistaiseksi perinteiset, suorakaiteen muotoiset kattovalokuvut. Niitä voi asentaa yksittäin tai moninaisissa sarjoissa kokoja vaihdellen.


KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET AUTOMAATIOT INNOSTAVAT KEHITYSTYÖSSÄ
Laurilla itsellään on Diplomi-insinöörin tutkinto ja hän mainitsee innostuvansa kehittämisestä ja asioiden eteenpäinviemisestä. Hän kertoo digiloikan olevan heillekin arkipäivää ja prosesseja automatisoimalla on saatu jo erittäin hyvää, käyttäjälähtöistä tuotekehitystä aikaiseksi, joka kohtaa myös tuotannon optimoinnin kanssa. Esimerkkinä hän nostaa lasiterassien suunnitteluatomaation jälleenmyyjille, jossa jo myyntivaiheen räätälöityjen kuvien tarvittavat tuotekomponenttitiedot siirtyvät suoraan tehtaalle. Samalla, kun asiakas näkee 3D-kuvina oman lasiterassinsa ja miettii ostopäätöstä, siirtyy tieto ennakoivasti tehtaan prosesseihin. Tämä hyödyttää ja nopeuttaa koko tuotteen markkinointi- ja toimitusketjua. Onnistunut kehitystyö on paras innostaja lisäkehittämisessä.

Lasiterassien suosio Suomessa kasvaa. Suunnitteluautomaation ansiosta jokainen kokonaisuus on asiakkaalle räätälöity omien mittojen mukaan. Lauri haluaa jatkossakin tehdä kehitystyötä, joka yksinkertaistaa prosesseja ja tekee asiakaskokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Helppous on asiakaskokemuksen keskiössä; teknisiä vaihtoehtoja ja valintoja ei kannata lisätä harkitsemattomasti, vaan pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina. Ketteryys täytyy kuitenkin säilyttää ja olla valmis vastaamaan asiakkaiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

YRITYKSEN JOHTO ON AINA OLLUT LÄHELLÄ ASIAKASRAJAPINTAA
Vaikka KERAGROUP on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla, on jo edellisiltä sukupolvilta opittu käyttäjälähtöisyys tekemisen keskiössä. Lauri muistaa, kuinka perheyrityksen edellinen sukupolvi oli aikanaan erittäin kiinnostunut asiakkaiden tarpeista. Johtajat lukivat keskustelupalstoilta valokatteiden käyttäjäkokemuksista ja halusivat palvella kuluttaja-asiakkaita säilyttääkseen yhteyden myytävien tuotteiden loppukäyttäjiin. Menetelmät ovat kehittyneet, mutta sama ideologia säilyy. Nyt käyttäjäkokemuksesta, toiveista ja kehityskohteista saadaan reaaliaikaista tietoa parhaiten laajan myyntiverkoston avulla.

Lue lisää

KERAPLAST -kattovalokuvut, lasiterassit ja muovin alihankintatyöt
KERAINTERIOR -valaisimet
KERAVENT -savunpoistolukut
KERAGROUP -laajentunut yhtiö, jonka tytäryhtiöitä yli 8 maassa
Suomen Muotoilusäätiö

Inspiroivia videoita Lahti Green Design Weekilta 2021

Lahti Green Design Week -tapahtumaviikkoa vietettiin 3.-9.5.2021. Viikko tarjosi mm. ainutlaatuisen inspiraatiopäivän yrityksille livestream tapahtumana keskiviikkona 5.5. Päivän aikana kuultiin lukuisia case esimerkkejä eri alojen kärkitekijöiltä ja saatiin vinkkejä mm. kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, ideointiin ja muotoilun suojaamiseen. Suomen Muotoilusäätiö koordinoi ja juonsi yrityksille suunnatun inspiraatiopäivän Videomakersin studiolta Lahdesta.

Kaikki päivän ohjelmat ovat katsottavissa erikseen. Mukavia katseluhetkiä!

KATSO TALLENNE KOKO TAPAHTUMASTA


KATSO YKSITTÄISET OHJELMAT ESIINTYJITTÄIN

TERVEHDYS YRITYKSILLE Lahden Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

https://youtube.com/watch?v=bwFIPurpDL4%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


UUSI PUU HANKE JA KILPAILU esittäytyy, Virpi Korhonen, projektipäällik

https://youtube.com/watch?v=BAjCojjoO40%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


BIOHAJOAVIA PAKKAUSRATKAISUJA Sulapac, Suvi Haimila, toimitusjohtaja & perustaja

https://youtube.com/watch?v=eOP8ZMVckCM%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


LAB YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA Lab, Vesa Härkönen, Yksikön johtaja, Muotoiluinstituutti

https://youtube.com/watch?v=0UO6s5SWNRw%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


NÄIN SUOJAAT MUOTOILUASI Castrén & Snellman, Nina Mikander, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies

https://youtube.com/watch?v=PfII-23gWWQ%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


MUOVIN UUDET MAHDOLLISUUDET Wiitta Oy, Wille Viittanen, toimitusjohtaja

https://youtube.com/watch?v=zHxi0XNeRwY%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖ SILLANRAKENTAJANA, Heli Pöyry, kehityspäällikkö, Suomen Muotoilusäätiö

https://youtube.com/watch?v=U2KsYCn34NY%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


LISÄÄ LUOVUUTTA LIIKKEELLÄJohanna Seppänen, Tanssinopettaja & koreografi

https://youtube.com/watch?v=EC9JK_PDCfs%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


MIELENMAISEMANA PUUN MAHDOLLISUUDET Dsign Oy, Vertti Kivi, Sisustusarkkitehti

https://youtube.com/watch?v=dfQwJ2AKY3k%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


KANSAINVÄLINEN MENESTYSTARINA Lunawood, Maija Masalin, Markkinointi- ja tuotehallintajohtaja

https://youtube.com/watch?v=KrPjg1Qu600%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


KESTÄVÄ KEHITYS JA EUROOPPA Erkki Liikanenpuheenjohtaja

https://youtube.com/watch?v=ox7aSeaHZT8%3Fversion%3D3%26rel%3D1%26showsearch%3D0%26showinfo%3D1%26iv_load_policy%3D1%26fs%3D1%26hl%3Dfi%26autohide%3D2%26wmode%3Dtransparent


INNOVAATIOKILPAILUN TULOKSIA Ympäristöpääkaupungin innovaatiokilpailun finalistit esittäytyy.


PARK – Hankkeen johdanto

Tilaisuuden tarjosi Lahden kaupunkiLahti Euroopan ympäristökaupunki 2021LAB-ammattikorkeakouluLadec ja Suomen Muotoilusäätiö.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lue lisää:
Lahti Green Design Week 2021
Suomen Muotoilusäätiö
Lahti Euroopan Ympäristökaupunki 2021

EDELLÄKÄVIJÄT TUKEVAT MUOTOILUA -Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto tärkeällä asialla

Miksi muotoilun käytön edistäminen on tärkeää suomalaisille yrityksille?
Muotoilu kietoutuu konkreettisesti liiketoiminnan kehityksen ytimeen. Sen avulla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua tuotteille, palveluille ja yrityksen sisäiselle toiminnalle toimialasta riippumatta. Suomen Muotoilusäätiö on yli 10 vuoden ajan tehnyt muotoilun edistämistyötä. Toiminnan mahdollistaa Säätiön perustajat ja tukijat.

Säätiön arvostettuun kumppanuusverkostoon liittyneet yritykset ovat edelläkävijöitä muotoilun käytön edistämisessä. He tukevat Säätiön tärkeää muotoilun edistämistyötä ja ovat samalla näköalapaikalla muotoilun kehityskentässä. Poimimme tuoreimmilta kumppaneiltamme tärkeitä kysymyksiä peilattavaksi lukijoiden omaan liiketoimintaan.

wiitta

ONKO TARINASI ESILLÄ TUOTTEISSASI? WIITTA OYn Wille Viittanen jakaa yritysartikkelissa mm. oman yrityksensä logon syntytarinan.

OSAATKO PAINOTTAA YDINOSAAMISTASI? SYDÄNPUUn Markus Palola hyödyntää puuasiantuntijuuttaan erityisprojekteissa. Lue lisää.

OVATKO TUOTTEESI AJANKOHTAISIA? Harva yritys voi jäädä tuleen makaamaan. LUMI MEDICAL iski ajankohtaiseen markkinarakoon laadukkaasti. Lue lisää.

Iiro Jussila

ONKO STRATEGIASI AJAN TASALLA? SKILLMOTORn asiantuntija Iiro Jussila antaa vinkkejä stategian muotoiluun ja muistuttaa yrityksiä hakemaan aktiivisesti apua kehityksen tueksi. Lue lisää.

Janne Leinonen

USKALLATKO TEHDÄ ROHKEITA VALINTOJA? VIP CRUISEn kapteeni Janne Leinonen otti rohkean kehitysaskeleen ja jakaa kokemuksiaan artikkelissa.

Yritysten menestymiseen vaikuttaa monta tekijää. Muotoilusäätiö haluaa omalla tekemisellään edesauttaa yritysten kilpailukyvyn kasvua toimimalla yrityskentässä mm. seuraavasti.
-Aktivoimalla käyttäjälähtöistä tuotekehitystä eri toimialoilla
-Kasvattamalla muotoiluymmärrystä yritysten menestymisen tueksi
-Auttamalla oikeanlaisen muotoiluavun löytymisessä
-Jakamalla tutkimustietoa alaa eteenpäin vievistä aiheista
-Yhdistämällä verkostoa muotoilun ostajista ja tarjoajista
-Koordinoimalla räätälöityjä muotoilun kokeiluprojekteja oppilastöinä.

Haluatko kuulla lisää toiminnasta ja kumppanuusverkostosta?
Tavoitat Säätiön kehityspäällikön Heli Pöyryn puhelimitse 040 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

Kumppanuusverkosto yrityksille
Autamme löytämään oikeanlaista muotoiluapua alati muuttuviin kehitystarpeisiin. Saat henkilökohtaisen muotoilun yhteyshenkilön säätiöstämme. Kumppanina pääset näkyväksi osaksi verkostoamme, jossa jaamme muotoiluymmärrystä, inspiraatiota ja verkoston voimaa. Matalan kynnyksen tukimaksu määrittyy yrityksen liikevaihdon mukaan alkaen 120€/v.

Kumppanuusverkosto yksityishenkilöille
Voit tukea säätiön toimintaa ja olla mukana verkostossamme liittymällä tukijaksemme. Tukemalla meitä saat tuoreimmat tapahtumamme, artikkelimme ja muotoilun ilmiöt jäsenkirjeenä sähköpostiisi.
support-maksu alkaen 60€/v

Tue muotoilun käyttöä kanssamme!

Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiö


MIKSI MUOVIA TARVITAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA- Vahvaa tuotekehitystä Wiitta Oy:llä

Samalla tavalla, kuin sähköautot kehitettiin jo 100-vuotta sitten, on nyt menossa biomuovien uusi kehityskausi. Wiitta Oy Heinolassa on vihreän tulevaisuuden kumppani tärkeissä muovisissa käyttötavaroissa. Vierailimme tehtaalla energisen toimitusjohtajan Wille Viittasen vieraana keskustelemassa muovin tulevaisuudesta ja tuotekehityksestä. Suomen Muotoilusäätiö on ollut mukana koordinoimassa yritykselle muotoilun tykättyjä opiskelijaprojekteja.

Wille kertoo perinteisen ”lihalaatikon” olevan ehkä yksi tunnetuimmista tuotteista. Vuosia käytössä kiertävä ja kestävä käyttötuote tukee kestäviä arvoja tuotteen pitkän elinkaaren myötä. Näin säästetään myös ilmastoamme tuotannon hiilidioksidipäästöissä.

KIERRÄTYSMUOVI JA PUUN MAHDOLLISUUDET MUOVITUOTTEISSA
Wiitta on aina käyttänyt tuotannossaan kierrätysmuovia. Kierrätysmuovia on arviolta 20% vuotuisesta kulutuksesta. Wiitta on aktiivisesti mukana monissa materiaalikehitystyöpajoissa. 10-15 vuoden aikana materiaaleissa on tapahtunut valtavia edistysaskelia. Nyt tapahtuu paljon puu- ja muiden luonnonkuitujen kehityksessä. Tosin biohajoavuus ja muovituotteiden kestävyys/pitkä käyttöikä ovat vielä toistaiseksi huono yhtälö esimerkiksi puhuttaessa viemäriputkista ja muista vuosikymmenten kovaa käyttöä vaativista tuotteista. Hän korostaakin oikein valitun materiaalin käyttöä tuotekohtaisessa kehityksessä. Yritys valmistaa alihankintana melkein mitä tahansa muovista ruiskuvalutekniikalla.

Kotimainen tuote säästää tuontikuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Viemäriverkostojen kulmayhde on yksi modernin talotekniikan perustuotteita. Monikohan rakennustyömaalla ajattelee, että hienoa, tämäkin on kotimainen.

UUSIA AJATUKSIA MUOTOILUN OPISKELIJAPROJEKTEISTA
Wille kertoo kokemuksistaan Muotoilusäätiön kanssa toteutetuissa opiskelijaprojekteissa. Hän pitää tärkeänä kasvanutta ymmärrystään muotoilun moninaisiin mahdollisuuksiin ja arvostaa nuorten erilaista ajatuksen juoksua. On tärkeää antaa tilaa uusille tulokulmille ja ideoille. Monesti muotoilijoilla on taito nähdä asioita uusista kuvakulmista. -Wille kuvailee. Hän kannustaa yrityksiä muotoilun käyttöön. Suomen Muotoilusäätiön koordinoimat opiskelijaprojektit ovat yksi helposti lähestyttävä tapa kokeilla muotoilun käyttöä.

WILLEN VINKIT TUOTEKEHITYKSEEN
1. Oikea materiaali oikeaan paikkaan.
2. Hyväksy – Ja hae uusia näkemyksiä yrityksen ulkopuolelta
3. Muista, että Suomessa voidaan toteuttaa asioita kilpailukykyisesti ja esimerkiksi muovialalla lähes kaikkea pystytään valmistamaan kotimaisesti.

Leipomolaatikoiden tarina on jatkunut jo yli 30 vuotta. Kuinkahan monta kertakäyttölaatikkoa on säästetty käyttämällä kestävää ja kierrätettävää pakkausmuotoa?

Wiitan vihreä sydänlogo sai alkunsa yrittäjän insinööriopiskeluajalta. Wille muistaa, kuinka opettaja oli piirtänyt sydämen taululle kurssin alussa ja kuvaillut, kuinka kaikki tekeminen lähtee sydämestä. Tämä lause jäi Willelle mieleen. Sydämeen on kuvattu Wiitan ydintuotteet ja tunnus kertautuu tuotteiden pakkauslaatikoissa.

Lue lisää:
Wiitta
Suomen Muotoilusäätiö