Ihmiskeskeinen suunnittelu: Palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun silta

Ihmiskeskeisen suunnittelun pohjana toimii käyttäjien ja kohderyhmien osallistaminen kehitettävissä olevaan asiaan. Tarkoituksena on osallistaa ihmiset koko prosessiin, ei vain sen alkupäähän, loppupäähän tai näihin molempiin. Kuinka tällainen sitten käytännössä onnistuu? Yksi vastaus voi löytyä palvelumuotoilun ja UI/UX suunnittelun piiristä.


Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta. Kyse on kohde- ja sidosryhmien osallistavasta prosessikokonaisuudesta, jossa palveluita ja liiketoimintaa kehitetään ihmiskeskeisin menetelmin. Palvelumuotoilu on kuin työkalupakki, jonka perustana toimii muotoiluajattelu. Työkalupakin menetelmiä on lukuisia, kuten esimerkiksi asiakasymmärryksen kasvattaminen haastattelujen avulla, havainnoimalla, tutkimuksilla, työpajoilla ja visualisoinneilla. Palvelumuotoilu tähtää yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen ihmiskeskeisesti asiakastyytyväisyyttä ja -sitoutuvuutta nostamalla. Palveluista muotoillaan asiakkaiden näköisiä.


UI/UX suunnittelu

UI/UX suunnittelu on käyttöliittymä ja -kokemussuunnittelua. Niiden tehtäväalue liittyy verkkosivu- ja ohjelmistokehitykseen. Kuten palvelumuotoilussa, UX-suunnittelussa keskitytään käyttäjäkokemuksen muotoiluun. Painopisteet ovat muun muassa kohderyhmän tunnistamisessa, interaktiivisuudessa, käyttäjätutkimuksessa ja prototyypeissä. UI-suunnittelu puolestaan keskittyy itse käyttöliittymiin, eli siihen miltä esimerkiksi verkkosivu tai mobiilisovellus visuaalisesti näyttää.


UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun erot sekä yhteneväisyydet

Jotta ymmärrettäisiin paremmin UI/UX suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja sekä yhteneväisyyksiä, käsitellään ensin UX- ja UI-suunnittelun erot ja yhteneväisyydet.

UX-suunnittelussa tunnistetaan ja ratkaistaan käyttäjien ongelmia. Siinä muotoillaan ja kuvataan käyttäjän matka, joka auttaa UI-suunnittelua muotoilemaan vuorovaikutteisia ja visuaalisia ratkaisuja. Käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelusta voitaisiin siis sanoa, että UX-suunnittelu sisältää UI-suunnittelun.

UI-suunnittelu keskittyy visuaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yrityksen brändiä. Suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttöliittymästä mutkaton, vetoava ja intuitiivinen. Tämäkin on aivan kuten palvelumuotoilussa, mutta keskittyen verkkoympäristöihin.

UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun eroja ei ole aivan helppoa määritellä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia. Molempien tarkoitus on muotoilla paras mahdollinen kokemus käyttäjille.

Suurin ero UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on se, että UX-suunnittelussa muotoilijat pyrkivät parantamaan käyttäjäkokemusta yksinkertaistamalla prosessia käyttäjille. Tarkoituksena on kehittää käytettävyyttä. Palvelumuotoilussa taas ideana on yksinkertaistaa prosessia, jota yritykset käyttävät vuorovaikutuksessaan käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

UX-suunnittelu tähtää käyttäjille mutkattomaan kokemukseen, kun taas palvelumuotoilu tähtää mutkattomaan liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjää polullaan. UX-suunnittelu tarkastelee käyttäjälle ja asiakkaalle välittömästi näkyviä asioita, kun taas palvelumuotoilu toiminta keskittyy myös teatterin verhon taakse ”koneistoon”. UX-suunnittelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan.


Kaiken takana on ihminen

On hyvä laittaa käyttäjä aina keskiöön, mikäli haluaa paremman mahdollisuuden luoda liiketoimintoja, jotka markkinat ostavat välittömästi. Menestyvän liiketoiminnan luominen edellyttää muun muassa sitä, että tunnistetaan alipalveltuja ja ehkä jopa tiedostamattomiakin tarpeita.

Jotta tällaiseen pisteeseen päästäisiin, on potentiaalisten asiakkaiden tuominen mukaan osaksi prosessia hyvä alku. Ihmiskeskeisellä suunnittelulla voidaan kirkastaa tarpeita, kehittää palveluja, testata niitä ja iteroiden luoda lopulta käytäntöön sopiva ratkaisu, joka palvelee niin asiakkaita kuin liiketoiminnallisiakin intressejä.

Palvelumuotoilu sekä UI/UX-suunnittelu ovat hyviä aloja ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistamiseen ja niitä on tehokas käyttää yhdessä. Tämän päivän muotoilun pääasiallinen tavoite on useimmiten juuri se, kuinka kaiken takana tulisi olla ihminen.


Kirjoittaja

Anni Koivisto on kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta LAB Muotoiluinstituutista valmistunut muotoilija. Hän työskentelee Muotoilusäätiöllä muotoilijana ja projektikoordinaattorina vuonna 2023.


Muut kirjoittajan artikkelit:

Ajatuksia empatiajohtamisesta

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta


Lähteet:

Ihmiskeskeisyys syntyy dialogissa: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-syntyy-dialogissa/ (viitattu 5.12.2023)

Ihmiskeskeisyys paradigmaksi: https://www.valtiolla.fi/ihmiskeskeisyys-paradigmaksi/ (viitattu 5.12.2023)

Tiedätkö mitä ongelmaa ratkaiset?: https://www.valtiolla.fi/tiedatko-mita-ongelmaa-ratkaiset/ (viitattu 5.12.2023)

What is human-centered design?: https://online.hbs.edu/blog/post/what-is-human-centered-design (viitattu 5.12.2023)

Onko meillä yhteinen suunta vielä keväthankien jälkeen?: https://www.valtiolla.fi/onko-meilla-yhteinen-suunta-viela-kevathankien-jalkeen/ (viitattu 5.12.2023)

UX- ja UI-suunnittelu – mitä ne ovat ja mikä rooli niillä on verkkosivu- ja ohjelmistoprojektissa?: https://www.hurja.fi/blogi/ux-ja-ui-suunnittelu-mita-ne-ovat/ (viitattu 5.12.2023)

What is the difference between UX and Service Design and why UX alone is not enough: https://attentioninsight.com/what-is-the-difference-between-ux-and-service-design-and-why-ux-alone-is-not-enough/ (viitattu 5.12.2023)

UX vs. Service Design: https://www.nngroup.com/articles/ux-vs-service-design/ (viitattu 5.12.2023)

Service Design and UX Design, close but not the same thing: https://www.linkedin.com/pulse/service-design-ux-close-same-thing-assist-digital/ (viitattu 5.12.2023)


Kuvaajat Unsplash.com (ensimmäisestä viimeiseen):

Modestas Urbonas (artikkelikuva)

Sigmund

Timothy Cuenat

Jason Goodman

Timon Studler

(Anni Koivisto, omakuva)

Terveiset muotoilun näköalapaikalta, yritykset olkaa rohkeita!

Haastattelussa suomalaisen muotoilukentän moniottelija, sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija M.A. Ilona Törmikoski. Hän on seurannut muotoilun kehitystä paalupaikalta moninaisissa alan luottotehtävissä lähes 30-vuotta. 

Tapasimme Ilonan Helsinki Design Weekin päänäyttelyssä Olympiastadionilla ja keskustelimme muotoilun merkityksestä tänä erikoisena aikanamme. Ilona on seurannut Suomen Muotoilusäätiön toimintaa aktiivisesti vuodesta 2012.

Ilona ja Heli tapasivat VALUE SHOPISSA, jossa riitti paljon keskusteltavaa ostamisen arvoista.

Kuinka suomalaisen muotoilun kenttä on mielestäsi muuttunut 20 vuodessa?

Suomalainen muotoilu on aina ajan hermolla ja jopa edellä aikaansa. Kenttä tekee tällä hetkellä kauniimpaa ja parempaa arkea arjen esineiden muotoilussa, inhimillisempiä ympäristöjä, maailman johtavaa digitaalista muotoilua sekä parempiä asiakaskokemuksia palvelumuotoilun keinoin. Muotoilijoilla on herkemmät korvat kuin aiemmin, jolloin luotettiin enemmän sisäiseen intuitioon. Kestävä kehitys ja paremman maailman rakentaminen on yhtä ajankohtaista kuin 20 vuotta sitten. Suomessa on vahva tekninen teollisen muotoilun osaaminen, virtuaaliympäristöjen luomiskyky sekä huonekalumuotoilun kunnioitettava perinne. Olemme osaavampia ja kykenevämpiä suurempiin yhteisiin projekteihin kuin koskaan. Sen takia on surullista kuulla että tehtaita suljetaan.

Minkä aiheen/tuotteiden ympärille voisi ”uusi suomalaisen muotoilun kulta-aika” rakentua?

Yhdessätekeminen. Kaikki on riippuvaisia toisestaan; jos yksi pala puuttuu, rakennelma ei ole kokonainen. Uusissa menestystuotteissa näkyy ympäristötietoisuus, arjen ymmärrys ja vuorovaikutus ympärillä olevan maailman kanssa. Parhaimmillaan muotoilu hengittää ja antaa happea, tuo iloa ja riemua, nostattaa isänmaallisiakin tunteita ja luo onnellisuutta. Monet Suomessa suunnitellut ja tehdyt tuotteet antavat vahvuutta globaalissa maailmassa, jossa valeuutiset, epävarmuus, turvattomuus ja syrjäytyminen ovat tätä päivää.

”Parhaimmillaan muotoilu hengittää ja antaa happea, tuo iloa ja riemua, nostattaa isänmaallisiakin tunteita ja luo onnellisuutta” -Ilona

Kuinka saisimme kaikki suomalaiset yritykset käyttämään muotoilua säännöllisesti?

Monien suomalaisten tuotteiden menestymisen este on huono UX eli user experience. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote tai palvelu on suunniteltu liikaa tekniikkakärjellä tai tuotantolähtöisesti, eikä sitä ole ajateltu tarpeeksi palvelun/tuotteen käyttäjän näkökulmasta. Houkuttelevin, toimivin, helppokäyttöisin palvelu tai tuote voittaa kilpailun asiakkaiden sydämistä. 

Me kaikki tiedämme, miten inhottavaa on, kun on ostanut tuotteen tai palvelun ja heti ensimmäisen 10 minuutin perehtymisen jälkeen uuden into laantuu; tarvittavat toiminnot eivät löydy tai joutuu käyttämään help deskiä useaan kertaan, että palvelulla pystyy saavuttamaan sen, mihin se on tarkoitettu. Tai jos tuotteen pakkaus ei vastaakaan tuotteeseen liittyviä arvoja tai on hankala avata. 

Yritysten tulee ajatella että muotoilun ammattilaiset ovat valmiita ratkaisemaan viheliäisetkin ongelmat – ja mieluiten liian aikaisin ennakoiden kuin liian myöhään, kun peli on jo menetetty. Yhdenvertaisuus kannattaa ottaa voimavarana, potentiaalina, joka kannattaa ottaa käyttöön.

Mielestäsi mielenkiintoinen ilmiö muotoilussa tällä hetkellä? 

Uuden puuarkkitehtuurin ja puuhuonekalujen nousu. Rakastan itse puusta tehtyjä laadukkaita esineitä, rakennuksen ja sisustuksen osia. Olen itsekin suunnitellut mm. puisia opasteita. Kiinnostavaa on myös vanhan ja uuden yhdistäminen.

Urasi kohokohta tähän mennessä?

Oi, olen kokenut niin monta huippua urani aikana! Ehkä Helsingin Musiikkitalon avajaiset, kun silloinen toimistoni Hahmo design oli suunnitellut talon visuaalisen ilmeen, verkkosivut ja promootiomateriaalin ja pääsimme koko toimisto yhdessä juhlistamaan sitä Musiikkitalon avajaiskonserttiin. Visuaalinen ilme on vieläkin käytössä.

Vaativin projektisi mennyt tai tuleva?

Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirja oli haastava. Pidän hypyistä oman osaamisen reunalle, että olen pakotettu opetelemaan uutta. Yhdessä siitäkin selvittiin. Odotan todella haasteellista kansainvälistä projektia, johon liittyy ohjeistaminen, muotoilu, liikkuminen ja yhdessätekeminen yli rajojen moniammatillisessa tiimissä.

Lisää Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirjasta voit lukea täältä

Terveisesi säännöllisen muotoilun käyttöä suunnitteleville yrityksille:

Olkaa rohkeita, uskokaa uuteen muotoiluun ja pitäkää mukana vanhat klassikot. Antakaa muotoilijoille isompia haasteita – kasvattakaa muotoilutiimiä ja käyttäkää tiimien tukena erikoisosaamista, että kilpailuetu tulee selkeämmäksi suhteessa kilpileviin tuotteisiin. Kunnioittakaa muotoilijaa – myös naisia.

Kerro meneillään olevista projekteistasi.

Kesällä taitoin tiimityönä asuinalueeni Artovan kotikaupunkipolut -esitteen kartan ja reittioppaan päivitetyn version. Juuri lopetin suomalaisen korumuotoilun edelläkävijäyrityksen liiketoiminnan digitalisointiin liittyvän projektin. Nyt teen pääkaupunkiseudulla vaikuttavan sote-keskittymän rakennuksiin ja nimeämiseen liittyvää työtä yhteistyössä usean arkkitehtitoimiston kanssa. Lisäksi harjoittelen käyttämään uutta ohjelmistoa ArchiCad 23:sta, jos vaikka oppisin vielä tässä elämässä mallintamaan rakennuksia ja ympäristöjä, koska suunnittelen niihin objekteja. Tuleviin Kuntavaaleihin liittyen teen pohjatyötä.

Mikä on mielestäsi Suomen Muotoilusäätiön merkitys?

Muotoilusäätiö edistää ja tukee muotoilun tieteellistä tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä.

Ilonan mietteitä

  • Kynä, pensseli ja viiva on loistavia välineitä
  • Marjat ja sienet kannattaa poimia talteen
  • Hyvä löytyy yllättävän läheltä

Lue lisää Ilonasta ja projekteista

Työprofiili: https://www.linkedin.com/in/ilonatormikoski/ 
Portfolio: https://www.finnishdesigners.fi/portfolio/ilona.tormikoski 
Twitter: https://www.twitter.com/ilonatormikoski
Blogi suunnattu nuorille: https://polkuconsulting.blogspot.com
Oma sivut: http://www.polkuconsulting.fi