Suunnittelun digihurmassa ei sovi unohtaa yhteissuunnittelun merkitystä -muotoilujohtaja Ilona Törmikoski

Haastattelussa Polku Consultingin muotoilujohtaja, teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikoski. Polku Consulting tarjoaa konsultointi- ja muotoilupalveluita sekä alan asiantuntemuksen osaajatiimeihin. Vuodesta 2013 toiminut muotoilutoimisto on auttanut eri toimijoita kehittymään ja vastaamaan toimialansa muutoksiin, kehittämään muotoiluohjeistoja ja strategioita sekä ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia muotoilun keinoin.

Suunnittelun ammattilaisista koostuva tiimi on valmiina auttamaan ja kehittämään strategioita niin selviytymiseen kuin menestymiseen. Vaikuttavalla referenssilistalla Polku Consultingin palveluihin luottaa mm. Aalto-yliopisto, Acre, Business Finland, Finavia, Finlayson, Helsinki, Hus, Kuusankoski, Marimekko, Metsä Group, Suunto ja mm. poliisi sekä hyvinvointialueet. Polku Consulting on Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani


Ilona Törmikoski on seurannut aktiivisesti Suomen Muotoilusäätiön toimintaa jo vuodesta 2012. 30-vuotisella suunnittelu-urallaan hän luottaa vuorovaikutukseen ja yhteissuunnitteluun. Hän on omien sanojensa mukaan utelias muotoilija ja muotoilujohtaja, kouluttaja, jolle seuraavan sukupolven valmennus tulevaisuuden tehtäviin on Suomen menestyksen edellytys. Yhteistyökumppaneille hän kokee roolinsa enemmänkin verkostoijana, suunnittelukonsulttina ja alan rautaisena asiantuntijana.


MUOTOILU ON OLENNAINEN OSA KAIKKEA KEHITYSTYÖTÄ. INNOVAATIOITA TEHDÄÄN MYÖS KEHITYSPROSESSIN MUOTOILULLA ARVOJEN MUKAAN
Innovaatiostrategiaan ja digityökaluihin pitää panostaa; niillä voi toisaalta tehdä merkittäviä säästöjä mutta myös kohottaa yhteistyötä, tulosta ja työpaikkoja. Kun strateginen muotoilija on mukana prosessissa, voidaan kiteyttää arvot visuaalisesti, pohtia niitä eri suunnitteluryhmien näkökulmasta, karsia pois epäolennaista, priorisoida kestävää kehitystä tai kirkastaa tavoitetta ohjeistamalla. Muotoilijan työ onnistuneessa prosessissa tuottaa tulosta ja merkitystä, vähentää ohivirtoja ja kallista hukkaa, sekä pitää visuaalisuuden ja toiminnallisuuden matkassa projektin alusta loppukäyttäjälle saakka.

MUOTOILIJA KATSOO IHMISKESKEISESTÄ NÄKÖKULMASTA
Kuntavaikuttamisessakin mukana oleva Ilona kertoo hyvänä esimerkkinä julkisen tilan ja rakennuksen suunnittelun, vaikkapa koulun suunnittelun. Vaikka koulu olisi monumentaalinen design, ei lopputulos ole onnistunut, jos lopputulema on syrjivä, epätasa-arvoinen tai toimimaton. Palveluiden digitalisoituessa suunnittelijoiden on oltava entistä vahvemmin perillä saavutettavien toiminnallisten ympäristöjen merkityksestä ja ihmiseltä ihmiselle -palveluketjuista. Paras tulos syntyykin panostamalla vähintään yhtä paljon käytännön asiakaskokemukseen (tuote-, palvelu- ja tilamuotoilu) kuin digipolkuihinkin (käyttöliittymä- ja mediamuotoilu). Suunnitteluprosessien on kuljettava käsi kädessä.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT MUOTOILIJAN TUOMAT LISÄARVOT YHTEISSUUNNITTELUUN, JOTKA OVAT EDESAUTTANEET MYÖS KYSYNTÄÄNNE ASIANTUNTIJOINA SUUNNITTELUPROJEKTEISSA?
Oman suunnittelualan projekti- ja prosessiosaaminen. Kyky kiteyttää sanallisesti ja visualisoida, mitä puuttuu tai mitä on liikaa. Tähän liittyy brändi-, viestintä- ja visualisointiosaaminen. Mutta ennen sitä pitää olla iloa, inspiraatiota ja halua ottaa asioista selvää ja ymmärtää. Kyky välttää hukkaa eli halu etsiä ratkaisu nopeasti. Muotoilu ei ole pelkkä lisäarvo vaan se voi auttaa ratkaisemaan kaikkia ongelmia – oikean kysymyksen löytäminen voi olla se haaste! Visualisointiosaaminen vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja puhuttelee ihmisiä – jopa koskettavasti. Jos satsataan omaan tuotemuotoiluun ja tuotantoon, synnytetään uutta eettisempää teollisuutta, vaikutetaan lopputuotteen valmistettavuuteen, huollettavuuteen jopa viestintään sekä muistettavuuteen – muotoilu kulkee rinnalla koko matkan ja tuo myös merkittävää kilpailuetua.


ENITEN YRITYSTEN TILAAMAT PALVELUT POLKU CONSULTINGILTA?

Valmennukset palvelumuotoilun työkalujen avulla Esimerkkinä tästä viestintä, verkostojen yhteensaattamiset ja harjoitteet yhteisen päämäärän sekä arvoketjujen hahmottamiseksi. Tästä Ilona mainitsee Lahden alueen esimerkkinä Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin kanssa aikoinaan tehty neljän valmennuksen sarja muotoiluyritysten ja muotoilukehityksen yhteisten palvelujen aikaansaamiseksi.

Rakentamisen projekteissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu & tiimin muotoilijajäsenenä. Nykyiset rakennusprojektit vaativat moninaista yhteistyötä ja Ilonan tiimin vastuulla projekteissa voi olla käyttäjäkeskeinen suunnittelu, opastaminen, UX-design, tilan detaljisuunnittelu osana arkkitehti- /sisustusarkkitehtitiimiä ja infografiikan erikoisosaaminen.

Vastuullisuus isona asiana konsultoinnissa jo monia vuosia mm. ennakoiva vastuullisuus. Materiaalit, prosessit ja yhteensovitus eri asiantuntijuuksien kesken. Hyvällä yhteistyöllä vähennetään myös hukkaa ja päällekkäisyyksiä, kunnioitetaan erilaisia osaamisia, ja asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Suurissa projekteissa korostuu myös viestintä ja ajankäyttö juuri oikeassa kohdassa. Vastuullinen suunnittelija pitää huolen, että tarkistaa aika ajoin, että projekti kulkee varmasti oikeaan suuntaan ja resurssit käytetään oikein. Myös yllättävälle ja mahdolliselle innovaatiolle tulee kuitenkin antaa mahdollisuus.


EDELLEEN MUOTOILUA HYÖDYNNETÄÄN YRITYKSISSÄ LIIAN SUPPEASTI. MIKÄ ON YLEISIN TAPA LÄHTEÄ KÄYTTÄMÄÄN MUOTOILUA LAAJEMMIN YRITYKSISSÄ?
Riippuu kohdeyrityksestä. Rakentamisen projekteissa rooli on olla osana tiimin vetovahvuutta. Yrityksissä strategisempi muotoilun käyttö lähtee johtotasolta ja muutostarpeesta esim. omistajanvaihdoksen yhteydessä on luontevaa päivittää visiota, arvoja ja tuotestrategiaa, pohtia yhdessä, mikä on oma kädenjälkemme, mihin panostetaan ja kuinka ylläpidetään tulevaisuuden kilpailukykyä? Mitkä arvot ajavat meitä? Alkusysäys voi sisältää muotoilun menetelmien koulutusta ja niiden avulla tutkimusta, joka auttaa eteenpäin muotoilun arvon ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä ensin vision ja strategisella tasolla.
Palvelumuotoilun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa; sitä [palvelumuotoilua] käytetään myös julkisissa projekteissa mutta tekemisen & suunnittelun taitoa ja materiaaliosaamista se ei korvaa. Muotoilun monipuolisia menetelmiä on käytettävä asiakastutkimusta tehdessä, jotta löydetään vastauksia tuotannon kestävämpään suuntaan. Jos tehdään prosessin alkuun co-design-investointi, tutkimusta ja konsepti, se tuo matkan varrella säästöjä ja antaa uudelle merkittävämmälle suunnalle mahdollisuuden.


Ilonan iso missio on olla rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää Suomea muotoilun eri menetelmillä. Yksi lempisloganeista on Go Design joka pureutuu eri ammattien välisen yhteistyön edistämiseen Suomen menestystarinoiden eteen. Ilona haluaa korostaa, että mikään tuote tai palvelu ei synny ilman yhteistyötä monialaisen tiimin kanssa.


Ajankohtaisia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä osana ratkaisua?
Ilona on mukana muutamissa ympäristökehitys- ja tuoteprojekteissa mutta viime vuosina eniten hän on kehittänyt hyvinvointi- ja innovaatioympäristöjä kaupungeissa. Näistä pisimpään, vieläkin jatkuvina osaprojekteina, Ilona on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusta, jonka alumni Ilona on. Juuri valmistuu hänen ohjaama taiteen maisterin lopputyö, jossa kehitetään oppimisympäristöä palvelumuotoilun sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.


ILONAN VINKKI AJASSA MUOTOILIJOILLE
Ilona seuraa aikaa mutta viime aikoina hän on lukenut muotoilun ja poliittisia historian kirjoja, hän suosittelee tätä muillekin. Sitä kautta muotoilija voi löytää vähän laveamman pensselin. Muotoilija tekee kokoajan muotoja, uusia konsepteja ja visioita, ennakoi tulevaakin. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan tehdä uudestaan. Kannattaa luottaa luovaan prosessiin; intuitio auttaa pienenkin innovaation ja uuden polun tunnistamiseen. ”Jotta omaa työtä osaa arvostaa, pitää ydinasiantuntijuuden lisäksi katsoa tekemistä myös välillä lintuperspektiivistä. Poikkeavalla tavalla lähestyminen kehittää tiimin kokonaisnäkemystä ja valottaa tulevaa uudesta näkökulmasta.

Yksikin muotoilija voi vaikuttaa merkittävästi, tehdä näyttäviä juttuja – ja synnyttää nopeasti jopa uuden teollisuuden alan.” Ilona kannustaa siis aika ajoin myös isolla pensselillä maalaamiseen ja rohkeuteen tuoda työpöydälle keskeneräisiäkin, uusia ajatuksia ja verkostoitua niiden kanssa, jotka näkevät siinä arvon. ”Uskokaa omaan tekemiseen ja iloon tehdä, tämä on yhteinen elämän pituinen oppimismatka”, Ilona vielä kokoaa.

ILONAN VINKKI YRITYKSILLE
Verkostoitukaa rohkeasti ja menkää omien rajapintojen ulkopuolelle katsomaan mahdollisuuksia. Haastakaa itseänne ja muita prosessissa olevia uusilla näkökulmilla käyttämällä muotoilun mahdollisuuksia. Tässä ajassa yhteistyökyky on tärkeää. On hyvä olla tietoinen kehityshankemahdollisuuksista ja vientihankkeista joita tarjoavat mm. Business Finland, Ely-keskukset ja EU.

POLKU CONSULTING YHTEYSTIEDOT
Ilona Törmikoski
Muotoilujohtaja
Teollinen muotoilija DL / Sisustusarkkitehti SIO MA
ilona@polkuconsulting.fi GSM +358 40 5833860
https://www.polkuconsulting.fi/

LUE LISÄÄ
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Suomen Muotoilusäätiö

Käyttäjäkeskeisestä planeettakeskeiseen suunnitteluun

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (user-centered design) on jo vuosikymmeniä ollut muotoilumaailman vallitseva suunnittelukäytäntö. Meitä muotoilijoita on opetettu laittamaan suunnittelutyössämme aina käyttäjä etusijalle. Nyt ilmastokriisin aikakaudella, on kuitenkin alettu puhua käyttäjäkeskeisen suunnittelumallien laajentamisesta. Onko käyttäjäkeskeinen ajattelu tänä päivän liian suppeaa? Pitäisikö suunnittelukäytännöissä huomioida ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus? Oma arvioni on että 2020 luvusta tulee planeettakeskeisen suunnittelun vuosikymmen.

1980-luvulla alettiin puhua käytettävyydestä. IT-alalla tapahtuneen nopean kehityksen seurauksena tietokoneet yleistyivät ihmisten kodeissa. Alettiin etsiä keinoja määritellä – ja mitata järjestelmien käytön laatua. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota käyttäjään ja hänen tarpeisiinsa. Suunniteltujen tuotteiden tuli olla käytettäviä ja parhaimmillaan jopa käyttäjäystävällisiä. Käytettävä tuote oli sellainen, jolla käyttäjä pystyi saavuttamaan haluamansa tavoitteet onnistuneesti, tehokkaasti, virheitä tekemättä ja tyytyväisyyttä tuottaen. Fokus tuotekehityksessä alkoi siirtyä käytön opettamisesta tuotteiden käytettävyyden suunnitteluun.

Käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta (user-centered design) alettiin puhua 1990-luvulla. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa korostui käyttäjän asema suunnitteluprosessin keskipisteessä. Käyttäjästä tuli kuningas. Hänen toiveensa ja tarpeensa olivat suunnittelun lähtökohtia, ja käyttäjänäkökulma oli läsnä koko suunnitteluprosessin ajan. Tätä myöten, myös muotoilijan rooli muuttui. Kyky empatisoida ja ymmärtää käyttäjiä nousivat tärkeiksi piirteiksi. Syntyi empaattinen muotoilija.

Tällä vuosituhannella käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta on tullut osallistavampaa. Yhteissuunnittelu (co-design) yhdessä käyttäjien kanssa on noussut yhdeksi 2000-luvun muotoilumaailman tärkeimmäksi ilmiöksi. Käyttäjät eivät ole ainoastaan tietolähteitä, joiden tarpeet meidän on ymmärrettävä. He voivat myös olla aktiivisessa roolissa ratkaisujen kehittämisessä. Kukapa ymmärtäisi tuotteita paremmin, kuin käyttäjä itse? Muotoilijan rooli on mukautunut tähän ilmiöön. Hyvän muotoilijan uudeksi taidoksi nousi käyttäjien luovuuden fasilitointi ja yhteissuunnittelusessioiden järjestäminen. Syntyi fasilitoiva muotoilija.


Sebastian fasilitoivan muotoilijan roolissa Aalto-yliopiston innovatioprojektissa syksyllä 2019.


2010-luvulla olemme nähneet monta tärkeää ilmiöitä muotoilumaailmassa. Muotoilijan työ on muuttunut yhä monialaisemmaksi. Halutaan saada yhä useampi näkökulma mukaan suunnitteluprosessiin ja osallistaa eri toimialojen asiantuntijoita. Meidän päätöksenteostamme on myös tullut yhä enemmän dataan perustuvaa. Muotoilija on kehittynyt vastaamaan näihin tarpeisiin. Hän on laajentanut osaamistaan uusiin toimialoihin ja oppinut tulkitsemaan dataa. Käyttäjä on kuitenkin säilyttänyt asemansa suunnittelun keskipisteessä. Käyttäjä on edelleen ollut kuningas.

Me muotoilijat olemme vuosikymmenten aikana kehittyneet erinomaisiksi käyttäjäkeskeisiksi suunnittelijoiksi. Minun sukupolvelleni käyttäjäkeskeisyys on itsestäänselvyys. Meillä on paljon menetelmiä, jotka auttavat meitä empatisoimaan ja tunnistamaan käyttäjän tarpeet. Osaamme asettua hänen kenkiinsä. Osaamme järjestää osallistavia työpajoja, ja meillä on laaja työkalupakki käyttäjien luovuuden herättämiseksi. Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.

Osaamme suunnitella tuotteita, palveluita ja kokemuksia, jotka tuottavat käyttäjille mielihyvää.

SEBASTIAN HÖGNABBA 17.6.2021

Maailmassa on kuitenkin huomattu, että maapallollamme on rajansa. Ilmasto lämpenee. Luonnon monimuotoisuus katoaa. Onneksi tähän on nyt reagoitu. Ilmastokriisi ja sen tuomat haasteet ovat nyt jokaisella tiedossa. Olemme tehneet kansainvälisiä sopimuksia, jossa maat sitoutuvat päästöjen vähentämiseen. On asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, ja nyt eletään konkreettisten tekojen aikakautta. Myös yritykset ovat lähteneet mukaan kamppailuun. Tänä päivänä ilmastonmuutoksen torjunta on jollakin tapaa läsnä miltei jokaisen ison yrityksen strategiassa. Monelle se on tärkein yksittäinen liiketoimintaa ohjaava seikka. Business on muuttumassa planeettakeskeiseksi.

Muotoilijana tämän huomaa siitä millaisiksi toimeksiannot ovat muuttuneet. Viimeisen vuoden aikana ilmastovastuullisuus on ollut läsnä joka ikisessä projektibriiffissä, jonka olen saanut. Toimeksiannot ovat muuttuneet. Yritysten strategiat ovat muuttuneet. Mutta miten meidän muotoiluprosessimme? Kannattaako meidän enää suunnitella käyttäjäkeskeisesti? Joo ja ei. Käyttäjäkeskeisyys on edelleen hyvän muotoilun perusperiaate. Meidän täytyy vieläkin ymmärtää käyttäjiä ja osata suunnitella heidän tarpeisiin soveltuvia laadukkaita tuotteita. Tämä tosiasia ei ole kadonnut mihinkään. Mutta käyttäjäkeskeinen ajattelutapa on kenties liian suppea tänä päivänä.

Viime vuosien aikana on alettu puhua planet-centered designista. Uuden suunnitteluperiaatteen tarkoitus ei ole korvata käyttäjäkeskeistä suunnittelua, vaan laajentaa sitä. Suunnittelemme yhä ihmisille, mutta otamme planeetankin mukaan yhtälöön. Maapallomme on tärkeä sidosryhmä muotoiluprosessissa. Samalla tavalla kuin käyttäjäkeskeinen suunnittelu on taannut sen, että käyttäjänäkökulma on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana, planeettakeskeiset menetelmät pitävät huolta siitä, ettei planeetta unohdu. Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme. Näin voimme varmistaa, että maapallo on läsnä koko suunnitteluprosessin aikana. Ettei se vahingossa pääsisi unohtumaan.

Halu suunnitella vastuullisia tuotteita on jo olemassa, mutta meidän täytyy päivittää menetelmiämme.

Sebastian Högnabba 17.6.2021

Planeettakeskeisyys ei ole ristiriidassa käyttäjäkeskeisyyden kanssa. Päinvastoin. Se on ihmiskunnan intressissä. Pitkällä tähtäimellä planeettamme hyvinvointi on tulevaisuuden käyttökokemusten edellytys. Muotoilijat ovat historian aikana usein ollut edelläkävijän roolissa. Nyt eletään aikaa, jolloin tarvitaan muotoilijoita, heidän ajattelutapaansa ja työkaluja enemmän kuin koskaan. Pidetään huolta, että olemme tämänkin aikakauden pioneereja.


Muotoilijoilla on tärkeä rooli planeettamme hyvinvoinnissa. Suunnitellaan jatkossakin tuotteita jotka takaavat elinympäristömme säilyvyyden.