Avainsana: yhteistyö

Ajatuksia empatiajohtamisesta

31.8.2022

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 

Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.

Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala

Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtajaksi

16.8.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.

Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.

MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.

Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.

Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi

LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?


Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

12.8.2022

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.

Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.

KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.

TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi

PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Mitä palveluja muotoilun projektitoimisto tarjoaa? Esittelyssä Hat Hunters

22.6.2022

Esittelyssä tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen Hat Hunters. Hathunters on muotoilun projektitoimisto, joka yhdistää muotoilun osaajat ja hyödyntäjät sekä johtaa muotoiluprojektit tuloksellisesti alusta loppuun asti. Hathuntersin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä. Hathuntersin yrittäjinä ja muotoiluagentteina toimivat Sonja Lehtomäki ja Iita Sallinen.

Hathunters auttaa yrityksiä ja organisaatioita strategiatyössä ja yritysten ajankohtaisissa kehittämistarpeissa. Palveluihin kuuluvat konsultointi, muotoilun asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, muotoiluprojektien kilpailuttaminen, koordinointi ja johtaminen sekä toteuttaminen.

Muotoilusta lisäymmärrystä hakevan yrityksen tai organisaation on mahdollista hankkia Hathuntersin kautta muotoilun tietoiskuja, valmennuksia ja koulutuksia sekä työpajoja. Muotoiluprojekteissa voi lähteä kehittämään esimerkiksi palvelukonsepteja ja palvelupolkuja, asiakaskokemusta, yritysten ja organisaatioiden omaa toimintaa ja prosesseja tai tehdä strategia- ja tulevaisuustyötä.

Miten Hathunters auttaa
Kun yritys tai julkisen puolen organisaatio etsii kehittämishankkeeseensa muotoilijaa, löytyy Hathuntersin laajastaa verkostostaa kuratoitu valikoima erityisasiantuntijoita, jotka tarjoavat osaamisensa asiakkaan käyttöön. Asiakkaiden tarpeissa korostuu tällä hetkellä erityisesti palvelumuotoilu ja digitaaliset ratkaisut, joilla rakennetaan parempaa asiakaskokemusta. Jos yrityksellä tai organisaatiolla on haasteita päästä alkuun, niin Hathuntersin apua voi saada myös osaamistarpeen sanoittamiseen, tarjouspyynnön laatimiseen, palveluntarjoajien kartoittamiseen sekä sopimusasioihin.

Hathunters sparraa myös palveluntarjoajia, muotoilijoita ja muita luovan alan yrittäjiä yrityksen kehittämisessä, sillä asiantuntemuksen tuotteistamisessa ja myynnissä on usein haasteita. Luovan tekijän uralta voi puuttua selkeä suunta, eikä liiketoiminnan kehittäminen perustu strategiseen ajatteluun. Hathunters haluaa auttaa luovan alan yrittäjiä löytämään sellaisia projekteja, jotka vievät heidän uraa eteenpäin ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko luovan alan kehittäminen, luovien tekijöiden työllistymisen edistäminen ja monialainen yhteistyö on Hathuntersille tärkeää. Hathunters kouluttaa ja valmentaa luovan alan edustajia erilaisissa hankkeissa, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan tai uran kehittämiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Luova REAKTIO! -hankkeessa Hathunters on kouluttanut rahoitusten hakemisesta ja digitaalisten myyntialustojen hyödyntämisestä.

Hathunters on auttanut erilaisia yrityksiä ja organisaatioita mm. strategiatyössä, määrittämään muotoiluosaamisen tarpeita ja ymmärtämään muotoilun hyödyntämisen tuomia hyötyjä. Työ on pääasiassa yrityskohtaista konsultaatiota ja neuvontaa, koulutuksia ja työpajoja. Hathunters on myös johtanut laajemmassa kilpailutuskokonaisuudessa muotoiluyrityksistä koostuvan tiimin kokoamisessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritykset ja organisaatiot voivat olla Hathuntersiin yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen hetkisten tarpeiden ja haasteiden kautta, joihin etsitään paras toteuttava tekijä tai kokonainen tiimi. Yritysten ja organisaatioiden muotoilukypsyys on vielä hyvin eri tasoilla, jonka vuoksi Hathunterissa tutkitaan ja etsitään yritykselle paras etenemisen malli muotoilun hyödyntämisen polulla. Polku voi käynnistyä yksittäisen muotoilijan kanssa tehtävästä projektista ja yhteistyöstä, edetä laajempien kehittämisprojektien ja työntekijöiden muotoiluymmärryksen kasvattamisen kautta aina
strategiatasolle asti.

Muotoilun tulevaisuus yrityksissä?
Yrityksen johtamisessa tulisi osata katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida, mitä kehitys tuo tullessaan. Hathunters uskoo, että muotoiluajattelun merkitys korostuu yrityksen tulevaisuustyössä ja yritysten hallituksiin pitäisi saada nykyistä enemmän muotoiluosaamista. Muotoilun hyödyntäminen vauhdittaa tutkitusti yrityksen kasvua ja sen avulla yrityksistä voidaan tehdä markkinajohtajia. Asiakaskokemus ja sen kehittäminen pitäisi olla nyt jokaisen yrityksen agendalla, jotta sillä on maksavia asiakkaita huomennakin.

Muotoilulla voidaan kehittää myös yrityksen henkilöstökokemusta, jonka ansiosta parhaat osaajat saadaan pysymään oman katon alla ja sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Hathuntersin unelmana on, että jokaisen yrityksen johtamisessa hyödynnetään muotoilua ja että Suomesta tulee kovatasoisimpia muotoilun asiantuntijoita.

Hathuntersin tekijät
Hathuntersin tekijöillä Iitalla ja Sonjalla on yhteensä yli 20 vuoden kokemus yritysten prosessien ja projektien kehittämisestä sekä yritysten palveluiden tuotteistamisesta. Oman ammattitaidon lisäksi Hathunters hyödyntää aktiivisesti yhteistyökumppaneiden ja verkoston asiantuntijoita muotoiluprojekteissa. Tiiviisti yhteistyötä tehdään noin 10 yrityksen kanssa ja monipuoliseen muotoilijaverkostoon kuuluu yli 100 ammattilaista. Verkostosta löytyy osaamista mm. palvelumuotoilusta, brändimuotoilusta, bisnesmuotoilusta ja kiertotalousmuotoilusta. Sonja on taustaltaan tutkija ja muotoilija ja hän on tottunut sukeltamaan syvälle asiakastarpeisiin ja asiakasymmärryksen maailmaan sekä kehittämään yritysten liiketoimintaa. Hän on kokenut projektijohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija ja toimii myös kouluttajana ja fasilitoijana vahvuutenaan suurten kokonaisuuksien hallinta ja asioiden visualisointi.

Iita on muotoilualan sarjayrittäjä, jonka erityisosaamista on palvelun tuotteistaminen ja yhteiskehittäminen. Hän on auttanut useita kymmeniä asiakkaita tuotteistamaan tuotteita ja palveluita sekä kehittänyt yritysten liiketoimintaa. Iitan vahvuutena on rohkaista yrittäjiä näkemään isompia mahdollisuuksia ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia ideoita. Hathuntersin yrittäjät liputtavat vahvasti tasapainoisen yrittämisen puolesta. He itse tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä työviikkoa ja töiden suunnittelussa otetaan huomioon, että syksyllä he ehtivät töiden päätteeksi marjametsään ja talvella hiihtoladuille.

Lue lisää
Hathunters
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

16.6.2022

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145). 

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125). 

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.



Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

9.6.2022

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 

Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.

Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 

Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.

Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 

Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.

Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Design Event WAKE UP – 24.8. Helsinki

7.6.2022

Varaa paikkasi syksyn herättelevimpään muotoiluiltaan keskiviikkona 24.8. klo 18 (-21). Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjoavat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP – parissa. Tapahtumapaikkana toimii Woodion Showroom Kaikukatu 2, Helsinki.

OHJELMA​

Tervetuloa – Woodio ​

Muotoiluprojekteja & yritysyhteistyötä – Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö 

Key Note: WAKE UP- Timo Tiainen, ​Head of Strategic Design For Innovation, Kone Oyj​

​Mitä on tulevaisuuden muotoilu? – Paneelikeskustelu: Mukana mm. Antti Olin, muotoilujohtaja, Isku Oyj, Petro Lahtinen, CEO, Woodio ja Ilona Törmikoski, Muotoilujohtaja ja yrittäjä, Polku consulting.

​Verkostoitumista, kohtaamisia, snackseja ja virvokkeita​

Tilaisuuden tarjoaa Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio.


Varaa paikkasi sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi ​viimeistään 15.8.2022 mennessä. Tapahtumapaikka: Woodio Showroom, ​Kaikukatu 2C, Helsinki. ​ ​Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049

Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

5.5.2022

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.

MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.

ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.

Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.

MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta

Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.

KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.

Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.
Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.
Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

31.3.2022

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




Etsitkö kotimaista alihankkijaa puukalusteiden valmistukseen? E. Heinonen

17.2.2022

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani, Puusepänliike E. Heinonen on keskittynyt toimittamaan erikoiskalusteita alihankintana monille tunnetuille kalustebrändeille ja yksittäisiin kalustusprojekteihin jo vuodesta 1925. Perheyritys toimii nyt neljännessä polvessa toimitusjohtaja Ilkka Heinosen johdolla. Hyvä kumppanuus valmistajan ja tuotteen valmistuttajan välillä on avain asemassa pitkissä asiakassuhteissa ja yhteisessä menestymisessä.

Suomessa on paljon hyviä tuoteideoita ja suunnittelijoita, ja usein kuvitellaan, että alihankintamäärät ovat niin isoja, ettei yksittäisille tuotteille kannata hankkia valmistajaa ennen valmista markkinaa. Tämä harhaluulo tilauskalustevalmistukseen tarvittavista suurista määristä ei pidä paikkaansa. Puusepänliike E. Heinonen palvelee sekä yrityksiä, yksittäisiä asiakkaita, että projektivalmistusta rakennuskohteisiin. Heinolassa työskentelee 10 pitkän linjan puuammattilaista projektien parissa omalla tehtaalla.

Ilkka Heinonen kertoo tammesta ja koivusta valmistettujen erikoiskalusteiden olevan suosiossa juuri nyt. Puu on aina ollut vahvasti Ilkan elämässä läsnä jo lapsuudesta lähtien, jolloin hän vietti paljon aikaa puusepänverstaalla isänsä ja isoisänsä työskennellessä firmassa ja vapaa-ajat hakkasi harrastuksena halkoja mökillä. Toimistossa onkin paljon kunniakirjoja ja artikkeleita yrityksen historian vaiheilta.

Ilkka itse inspiroituu pähkinäpuulankuista ja muista jalopuupinnoista. Johtotehtävien ja tarjouslaskennan lisäksi hänellä on aina joku oma kehitysprojekti menossa tehtaalla. Juuri nyt hän työstää massiivipähkinäpuusta uutta ruokailupöytää markkinoille.

JATKUVAA PUUSEPÄNTYÖTÄ JO 96 VUOTTA

Ilkan isoisoisä Einar Edvard Heinonen aloitti toiminnan E. Heinonen huonekalutehdas-nimellä jo 1920 luvun alussa. Omat tilat yritykselle rakennettiin Heinolaan vuonna 1926. Silloin tehtaalla valmistettiin huonekaluja, ovia ja ikkunoita sekä myymäläkalusteita.

1950-luvulla tuotannossa oli mm. keittiö- ja koulukalusteet. 1950-luvulla ensimmäisiä työkohteita, oman paikkakunnan ulkopuolella oli Lahden kauppaoppilaitoksen ja ammattikoulun kalustaminen. Tärkeimpiä asiakkaita olivat Oy Alko Ab ja SYP, jonka konttoreiden tiskejä asennettiin ympäri maata. 1960-luvulla tuotantoon vakiintuivat mittatilaustyönä valmistettavia julkisten tilojen kalusteita. Nykyinen tehdasrakennus rakennettiin Heinolan Rajakadulle vuonna 1956, jota on laajennettu 1986 ja 1997.

Einar Heinosen kuoleman jälkeen vuonna 1938 yrityksen johtoon noussut hänen poikansa Erkki Heinonen. Erkki Heinonen johti yritystä vuoteen 1983 saakka. Erkin jäätyä eläkkeelle, hänen poikansa Tapio Heinonen otti vetovastuun syksyllä 1983. Vuoden alussa 2013 yrityksen johtoon nimitettiin Tapion poika Ilkka Heinonen. Ilkka on ollut isänsä kanssa puusepäntöissä nuoruudesta alkaen.

Tulevaisuudessa yritys aikoo panostaa myös omiin valmistuotesarjoihin perinteitä kunnioittaen. Vuosikymmenten varrella on valmistettu ja kehitelty tuhansia erilaisia tuotteita, joilla voisi olla kysyntää suurempienkin asiakasryhmien parissa.

Referenssikuva VR:n tiskistä. Yksilölliset kalusteratkaisut toteutetaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Usein kalustetarjoukset pyydetään asiakkaan kuvien perusteella, mutta E. Heinoselta löytyy vuosikymmenien osaaminen myös kalustesuunnittelussa toteutuksen tukena.

LUE LISÄÄ

Puusepänliike E.Heinonen
Suomen Muotoilusäätiö
Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

OSTA UUTTA TIETOA JA OSAAMISTA YRITYKSEESI INNOVAATIOSETELILLÄ 5000€ -Business Finland

27.1.2022

Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.

Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)

Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista

MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?

  • Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
  • Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
  • Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
  • Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)


    MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA
    Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
    • Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
    • Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
    • Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
    • Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
    • Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu


      MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
    • Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
    • Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
    • Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
    • Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
    • Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
    • Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
      • Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
    • Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
    • Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
    • Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
    • Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
      • Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
    • Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
    • Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
      • Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
    • Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
    • Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta

      MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
    • Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
    • Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
    • Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

      MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
    • Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
    • De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
    • Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
      • Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
      • Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
      • Henkilöstön koulutukset
      • Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)
Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

LUE LISÄÄ
Innovaatioseteli Business Finland
Suomen Muotoilusäätiö
Säätiön koordinoimat projektit yrityksille
Säätiön yrityskumppanuusverkosto

Mikä on 3D -tulostuksen tulevaisuus?

5.1.2022

Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.

MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA?
Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.

MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA?
Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.

MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA?
Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.

HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA?
Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.

Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.
Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?
Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue lisää:
Protech
Suomen Muotoilusäätiö

Arvolähtöisen brändimuotoilun muistilista -Muud Creative

16.12.2021

Brändityön täytyy lähteä yrityksen arvomaailmasta. Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston tuore jäsen, Muud Creative kokosi hyödyllisen tarkistuslistan kaikille yrityksille, josta voi peilata oman yrityksen näkyvyystilannetta. Muud Creative on nuori ja nälkäinen luova toimisto Helsingissä, jonka arvolähtöiseen brändityöhön luottaa mm. Yle, Sony Music Finland ja moni suomalainen eturivin artisti. Muud haluaa ensisijaisesti tarjota yrityksille kokonaisvaltaista brändinäkyvyyden hallintaa, jolloin yrityksille jää aikaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Yrittäjä Juuli Aschan rakkaan työnsä äärellä, kuvaamassa tällä kertaa Kaapelitehtaalla, jossa yrityksen toimitilatkin sijaitsevat. Kuvassa kuvataan Second Hand -sovellus Tisen kampanjaa, jossa mallina Sara Sieppi.

ARVOLÄHTÖISEN BRÄNDIMUOTOILUN MUISTILISTA YRITYKSILLE

TAUSTATYÖ
Niin kuin yrityksen strategia, vaatii brändityökin laajan taustatyön, jossa määritetään yrityksen arvot ja tarinat. Monesti vanhoissa yrityksissä se kuuluisa punainen lanka voi karata jossain vaiheessa ja vastaavasti nuorissa yrityksissä tarina ja arvot lähtevät määrittymään pitkälti yrittäjän haastattelujen perusteella.

VISUAALINEN IDENTITEETTI
Taustatyön jälkeen päästään tiivistysvaiheeseen, jossa pääroolissa on lyhyt yrityssanoma. Tässä vaiheessa suunnitellaan logo ja graafiset elementit sekä määritetään yritysvärit, typografia, brändin äänimaailma ja tunnuslauseet.

KUVALLINEN MAAILMA
Kuvallisen maailman (Valokuvat, videot, 3D..) täytyy aina tukea yrityksen ydinsanomaa. Hyvin onnistunut kuvallinen maailma kuvaa läpileikkauksella koko yritysprosessin tekijöineen ja vaiheineen. Näin yritykseltä löytyy aina tarvittavaa materiaalia kaikkiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kuvallisen maailman ei siis pidä käsittää pelkkiä yrityksen mainoskuvia.

NÄKYVYYS KANAVISSA
Yleisimmin yrityksille perustetaan ensin verkkosivut. Omat verkkosivut ovat vieläkin uskottavin pohja, jota muut kanavat kuten Youtube, Linkedin, Instagram, Facebook, Twitter, TikTok ja Pinterest tukevat. Kanavien valinta riippuu halutusta näkyvyydestä ja kohderyhmien tavoitettavuudesta.

JATKUVA BRÄNDIN EDISTYSTYÖ
Pahin virhe on, että kerralla rykäistään kanavat kuntoon ja sitten niitä ei aktiivisesti kehitetä ja päivitä toiminnan rinnalla. Menestyvä brändi elää ja näkyy reaaliajassa ajantasaisilla viesteillä. Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tulisi kulkea käsi kädessä.

Juuli Aschanin omat juuret ovat valokuvauksessa. Hän on kuva-artesaani, jota inspiroi värit, ihmiset ja koko ympäröivä maailma. Hän kuvaa itseään ”pesusieneksi”, joka imee kaikkea. Hiljattain hän oli uusimassa YleX:n kuvamaailmaa ja Juulin vaikuttavia Still- otoksia on nähty lähivuosina tuoreimman Tuntematon Sotilas -elokuvan markkinointimateriaaleissa.

YRITYKSET PANOSTAKAA ROHKEAMMIN BRÄNDIMUOTOILUUN
Juuli tiiminsä Nikon ja Santun kanssa haluavat kannustaa yrityksiä rohkeampiin ja persoonallisempiin yritysilmeisiin. Miksi ei erottuisi joukosta? Jokaisessa yrityksessä on paljon kertomattomia tarinoita taustalla, joita voi hyödyntää kokonaisidentiteetin luonnissa. Ammattilaista kannattaa käyttää myös ydinviestien sanoittamisessa ja hierarkisoinnissa. Parhaassa tapauksessa kuvalliset viestit ja tarinat kulkevat käsikädessä kaikessa viestinnässä. Kysyimme Juulilta mikä suomalainen brändi on näkynyt onnistuneesti lähiaikoina. Vastaus tuli heti, Hakola. Upeassa uudistuksessa kaikki kulkevat raikkaassa tasapainossa; tuotteet, brändi, kuvallinen maailma ja tarinat. Tähän Muud Creative myös pyrkii, nerouteen, joka muuttaa yrityksiä lopullisesti.

Kuvassa on meneillään Graafisten elementtien hahmottelua osaksi yrityksen kokonaan uutta visuaalista identiteettiä. Käsivarapiirrokset siirtyvät hetkessä digitaaliseen maailmaan.

Kuvassa muistoja firman sisäisestä maalauspajasta. ”Teemme porukalla juttuja, mitkä eivät liity suoraan mihinkään toimeksiantoon, jotta aivot saisi uutta virikettä ja luovuus sitä kautta virtaa” -Juuli kertoo

Lue lisää

Muud Creative
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lue muita Säätiön artikkeleita

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

25.11.2021

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?

MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike

Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

Millainen on ketterä muotoilullinen identiteetti? SELKA OY

11.3.2021

Vierailimme Selka Oy:n pääkonttorissa keskustelemassa muotoilusta toimitusjohtaja Juha Nevalaisen ja tuotekehitysjohtaja Tuukka Nokkalan kanssa. Selka on käyttäjälähtöisen metallikalustesuunnittelun nopea toimija, jonka liikevaihdosta 25% tulee julkitilojen projektivalmistuksesta, 50% omasta verkkokaupasta ja loput tuotteista, joita valmistetaan alihankkijana monelle suomalaiselle kalustemyyjälle. Etätyöbuumin alettua yritys teki valtavan harppauksen eteenpäin iskemällä juuri oikeaan aikaan etätyöpöytämarkkinoille. Samalla alkoi kansainvälistymisen buumi verkkokaupassa. Mielenkiintoisia projekteja ja yhteistyökuvioita on meneillään kokoajan mm. kansainvälisille musiikkistudioille jalustoiden kehittelyä ja etätyöpöytien yhdistämistä urheilugenreen.

KOKEILUKULTTUURISSA AINOA SUUNTA ON ETEENPÄIN.
Yrityksessä suositaan nopean kokeilun taktiikkaa, jossa tuotteen markkina- ja myyntitutkimusta tehdään rinnalla muotoilutyön kanssa. Selkan suunnittelu ja tehdas sijaitsevat samassa osoitteessa ja tämä osaltaan auttaa nopeissa liikkeissä valmistuksen ja kehityksen kanssa. Tietotaito ja ketteryys mahdollistaa sen, että tuotetta voidaan käytännössä myydä jo ideatasolla. Mikäli kysyntä vastaa odotuksia, suoritetaan eniten työtä vaativa tuotannollinen viimeistelyvaihe. Juha ja Tuukka kertovat innostuneesti tuotteiden kehityskaaresta. Selkeä viesti tekemiseen on, että kokeilemalla selviää kaikesta. Yrityksessä on 18 henkilön tiivis tiimi, josta kolme tekee varsinaista tuotemuotoilutyötä.

Muotoilija Tuukka ja insinööri Juha muodostavat hyvän tiimin luovan yrityksen johdossa. Tuukka pitää käsissään designin ja Juha pitää huolen systemaattisuudesta. Välissä tehdaskoira Caramel.


MUOTOILULLINEN IDENTITEETTI ON KUIN VANHALLE KIVIJALALLE RAKENNETTU UUSI TALO
Ketteryyden mahdollistaa hyvä ja tasainen pohja. Selkalla on tuotantotilat kunnossa ja hyvin muuntautumiskykyinen tiimi, joka pystyy nopeasti vaihtamaan tuotantolinjoja protovalmistuksen-, projektivalmistuksen-, alihankintavalmistuksen-, ja yksittäiskappalevalmistuksen väleissä. Tuukka pitää huolen, että muotoilullinen laatu lunastetaan jokaisessa tuotteessa. Hän haluaa myös lisätä muotoilullista ajattelua yrityksen kaikkeen toimintaan. Juha korostaa hulluuden hyväksymistä ja heittäytymisen merkitystä. Yrityksen identiteetti matkustaa ja muuttuu.

Tässä on kuivumassa maalattuja etätyöpöytien pöytälevyjä Selkan tehtaalla. Tuukka esittelee tuotteen valmistusmatkaa.

Tehtaalla on oma kuvaus-studio, josta saadaan nopeasti tuotteiden myyntiesittelyt ja tarvittavat visuaaliset materiaalit. Kuvassa Tuukka ja Juha vertailevat suosittuja etätyöpöytiä.

SUOMI EI OLE ENÄÄ SAARI
Selka on nähnyt paljon vaivaa toimivan- ja nopean logistiikan eteen. Verkkokaupan tuotteet toimitetaan rahtivapaasti Euroopan maihin ja mannertenkin väliset toimitukset hoituvat n. viikossa. SELKASTORE.EUn alla toimii neljä verkkokauppaa, joiden tavoite on luoda uutta, kollektiivista liiketoimintaa digitalisaation avulla. Yrityksen vauhti ja into kansainvälistymiseen on kova. Tavoitteena on kasvattaa uusien tuotteiden määrää kuukausittain. Juha ja Tuukka vinkkaavatkin, että uusia tuoteideoita otetaan mielellään vastaan.

Singaporeen ja Los Angelesiin lähtevät paketit kulkevat perille n. kolmessa päivässä.

Juhan lempimateriaali on alumiini. Aikaisemmin tehtaalla oli vielä oma valimo, jonka lämmin hohka jätti Juhalle vahvan tunnejäljen. Lähiaikoina Juha on miettinyt paljon etätyön tulevaisuutta ja sitä kuinka Selkan tuotekehitys voisi vastata vielä paremmin työn murroksen haasteisiin.

Tuukan lempimateriaali on ilma. Yksi hänen muotoilullisisista kriteereistäkin on, että tuotteessa pitää olla sopivasti ilmaa. ”Ei se mitä piirrät vaan se mitä jää piirrosten väliin” -hän kuvailee. Tuukkaa kiehtoo keinotekoisen todellisuuden tuomat mahdollisuudet ja hän miettiikin ensisijaisesti ratkaisuja, jotka olisivat kaikkien saavutettavissa.

MUOTOILUN HARJOITTELUPAIKKOJA TARJOLLA
Selka tekee aktiivisesti yhteistyötä muotoilualan koulutuksen kanssa. He ottavat tiimiinsä mielellään harjoittelijoita ja järjestävät yritysesittelyvierailuja. Parhaillaan harjoittelupaikkoja on tarjolla kevät- ja kesäsesongille. Juha vinkkaa, että sopiva henkilö voidaan rekrytoida vaikka heti. Selka on myös Suomen Muotoilusäätiön tuore kumppanuusverkoston jäsen ja tukee tätä kautta muotoilun edistämistä.

LUE LISÄÄ:
selka.fi
selkastore.fi
selkastore.eu
Suomen Muotoilusäätiö