MIKSI OIVALLUTTAMINEN JA TULEVAISUUSAJATTELU ON TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE? -Toimisto2030

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, joka on oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, hän on opiskellut palvelumuotoilua ja tutkinto sosiaalipsykologiasta (VTM). Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä kasvavaa, niin tärkeää toimintaa.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä yhteiseen kehitysyhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua. -Hän jatkaa.


”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään”

Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Olen kuullut näitä ajatuksia työpajojen alkukartoituksissa valtavasti joten tiedän, että se ajattelu on yleistä. Lisäksi olen työskennellyt sosiaalialalla jossa työ on henkisesti raskasta ja empatiauupumus on tässä ilmiössä myös oma lajinsa.

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu kuitenkin siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.


Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.


Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin. 

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiseen. -Silja kuvailee.


Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Esimerkiksi kun tehdään palvelumuotoilua, ja ihmiset ovat sen myötä löytäneet itsestään uutta osaamista ja oppineet toisista uutta, ja yhteiskehittämisen myötä ollaan vielä askelta pidemmällä. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska väsyttää, ja uudistukset jää jalkoihin.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Onhan tänä keväänä ihmiset alkanut myös kyllästyä jatkuviin etäpalavereihin, vaikka etätyöaika on monelle joustoakin elämään tuonut.

Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Niin kuin aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas innostua ja katsoa tulevaisuuteen. Eli mitä palautumisvalmentaja tekee: antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.


”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Toimisto2030

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Niin, ajattelen että kognitiivisen palautumisen taidot, se kokemus että ei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos olemme ns. luupissa, että on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta informaatiota, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää  – mitä se sitten onkaan – päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät välttämättä ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan sitten jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin mutta kyllähän palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. Tähän viittaa yritykseni nimi: Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Olen tutkinut aikoinaan ryhmienvälisten asenteiden edistämistä: siihen liittyy mahdollisuus kuulua samaan porukkaan, samaistumisen kokemus, yhteiset tavoitteet ym. Tutkimukset joihin olen vastikään tutustunut viittaavat siihen että, myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hahmottaminen ja ilmastotoimet vaativat kollektiivisuuden kokemusta. Että tajuamme että tämä koskee myös meitä hyväosaisia, vaikka katastrofaaliset vaikutukset tapahtuvat vasta toisella puolella maailmaa, ja että muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.


Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
-Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti.
-Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit.
-Lue artikkeli lehdestä jota et tavallisesti lue.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, istukaa vähän eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.
-Varsinaisia ideanluontiin liittyviä harjoituksia löytyy paljon, näppäriä esimerkkejä löytyy esim. Espoon sivistystoimen palvelumuotoilun työkalupakista.


Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Minulta tilataan useimmiten palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. On ehkä aloitettu monialaista yhteistyötä eri oppilaitosten, eri yritysten tai eri organisaatioiden välillä, eikä se ole syystä tai toisesta onnistunut, tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa. Sitten kerään asiakasymmärrystä näistä eri toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heillä on, jonka parissa lähdetään työskentelemään muotoiluprosessia kunnioittaen. On joskus käynyt niinkin ettei yhteistä motivaatiota eri osapuolilta ole eriävien tavoitteiden vuoksi löytynyt, ja fasilitoinnin myötä on vältetty käyttämästä enempää turhaa aikaa yhdessä ja tehty sitten omia juttuja mahdollisimman hyvin. 

Minut usein pyydetään valmentamaan palvelumuotoilua sellaisille kohderyhmille, jossa osallistujaporukka on kovin moninainen ja kaikkien tarvitsee päästä kärryille. Kerään aluksi asiakasymmärrystä ja räätälöin koulutuksen sen mukaan. Suurin osa isoimmista projekteistani on nimenomaan oppilaitoksista, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. 

Yritysten kanssa työskennellessä lähden yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta pystyy määrittelemään sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Ja näissä määrittelytyöpajoissa mukana aina muukin kuin johtoryhmä- se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Siihen liittyy myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin.


Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä. Jos joskus ajatus on kesken kehittämis-projektin jumissa, teen palapeliä, meditoin tai kuuntelen jotain ihan uutta musiikkia. Ja siis yhteiskehittäminen. Jos tekisin töitä aina yksin, olisin varmaan ihan pulassa tai ajatukset alkaisi pyöriä samaa kehää. Onnekseni lähellä on ihania ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Hetken keskustelun myötä ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon, aseteltu vähän uudella tavalla paikalleen ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.


Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.


LUE LISÄÄ:
Toimisto2030
Toimisto 2030 löytyy myös Instagramistam Facebookista ja Linkedinistä.
Siljan Linkedin profiili
Suomen Muotoilusäätiö

SEURAAVA INSPIRAATIOTAPAHTUMA YRITYKSILLE:
Lahti Design Week Yrityspäivä 5.5. Live Stream -Ilmoittaudu mukaan!