Avainsana: design foundation

Iskun Muotoilujohtaja Antti Olin Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtajaksi

29.9.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiön ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus apunaan toimitusjohtaja ja projektityöntekijät. Antti Olinille puheenjohtajuus siirtyi Muotoilusäätiössä pitkään vaikuttaneelta Timo Tiaiselta (Head of Innovation, Kone Oyj). Ennen puheenjohtajuutta Antti ehti olla mukana Muotoilusäätiön hallituksessa pari vuotta. Isku on myös yksi Säätiön perustajayrityksistä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.

Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.

MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri. Säätiö on myös Business Finlandin myöntämän innovaatiosetelin (arvo 5000€) palvelutarjoaja.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.

Antti Olinin missio Iskun Muotoilujohtajana lyhyesti kuvattuna on tuoda esille Iskun korkeatasoista muotoilua jokaisessa käänteessä. ”Tämä, tärkeä positio Muotoilusäätiössä suomalaisen muotoilun edistäjänä tukee yhteisiä tavoitteitamme”-Hän kuvailee.

Lue Muotoilusäätiön aikaisempi haastattelu Antin mielenmaisemasta Iskulla

Lisätietoja Säätiöstä: toimitusjohtaja Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi

LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?

Ajatuksia empatiajohtamisesta

31.8.2022

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 

Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.

Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

9.6.2022

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 

Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.

Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 

Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.

Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 

Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.

Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

5.5.2022

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.

MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.

ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.

Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.

MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta

Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.

KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.

Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.
Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.
Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit