OSTA UUTTA TIETOA JA OSAAMISTA YRITYKSEESI INNOVAATIOSETELILLÄ 5000€ -Business Finland

Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.

Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)


Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista


MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?

  • Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
  • Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
  • Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
  • Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)


    MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA
    Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
    • Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
    • Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
    • Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
    • Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
    • Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu


      MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
    • Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
    • Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
    • Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
    • Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
    • Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
    • Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
      • Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
    • Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
    • Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
    • Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
    • Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
      • Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
    • Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
    • Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
      • Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
    • Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
    • Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta

      MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
    • Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
    • Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
    • Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

      MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
    • Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
    • De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
    • Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
      • Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
      • Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
      • Henkilöstön koulutukset
      • Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)

Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

LUE LISÄÄ
Innovaatioseteli Business Finland
Suomen Muotoilusäätiö
Säätiön koordinoimat projektit yrityksille
Säätiön yrityskumppanuusverkosto

REKRY MUOTOILUSÄÄTIÖN HARJOITTELUPAIKKOIHIN ON AVOINNA!

Suomen Muotoilusäätiö etsii tulevalle keväälle ja kesälle palkalliseen työharjoitteluun muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelun kesto on sopimuksen mukaan kahdesta kolmeen kuukautta. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua ja viestintää.

Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja portfoliosi viimeistään ma 28.2.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo keväällä ja osa kesäkuussa.

Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.

Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Metropoliasta, LAB Muotoiluinstituutista ja Aalto-yliopiston maisterilinjalta. Haluatko lukea tiimin jäsenten julkaisemat artikkelit viime kesältä? Alla projektityöntekijöiden ajankohtaisia ajatuksia muotoilusta.





Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön kehityspäällikkö, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka. Työtä ja oppimista tukee Säätiön oma ohjaaja.

LUE LISÄÄ
Säätiön yritysprojektit
Yritysjohdon muotoiluymmärrys pitäisi olla itseisarvo

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?


MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike


Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

MUOTOILU EI HYVÄKSY PÄÄLLE LIIMATTUJA SLOGANEITA – JUKKA ORESTO

Saimme vieraaksemme Muotoilusäätiölle vuosikymmeniä ansioitunutta kehitystyötä tehneen monitoimimiehen Jukka Oreston. Moni muistaa hänet hotelli- ja ravintola-alalta, toinen Bon Apetit- TV ohjelmasta ja jotkut Lahden ammattikorkeakoulusta. Jukka on vuosien varrella vaikuttanut satojen opiskelijoiden palveluajatteluun koulutusmaailmassa ja luotsannut omaa konsultointiyritystä vuodesta 1995. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden Tiedepuiston toimitusjohtajana. Haastattelun keskiössä on Jukan laaja näkemys muotoilusta, kokemuksellisuudesta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta.


Mitkä ovat Jukka ensimmäiset muistikuvasi muotoilusta?
Sankarimuotoilijoiden kultainen 60-luku ja Lahden Muotoiluinstituutin kautta Bauhaus ja taidepohjainen ajattelu. Molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Muistan elävästi muotoilijoiden kipuilleen aluksi identiteettinsä kanssa taiteen ja liiketoiminnan vaa´assa. Tietenkään muotoilun arvo ei pienene liiketoiminnan ymmärryksestä, päinvastoin. Parhaat muotoilijat ymmärtävät myös yrityksen taloutta, tuotantoa ja kokonaiskuvaa.

Mitä oman kokemuksesi mukaan muotoilu on tuonut liiketoimintaan?
Muotoilu on tuonut erilaisen, voimakkaasti visuaalisen lähestymistavan ratkaista haasteita visuaalisen lopputuotteen lisäksi. Muotoilu parantaa businesta ja lähtökohtaisesti muotoilun ostaja ostaa ammattitaitoa, käyttäjälähtöistä ongelmanratkaisua tarpeisiinsa. Muotoilu ei hyväksy päälle liimattuja sloganeita. Visuaalisen muotoilun puolella mm. mainostoimistoilla on heidän tapansa ajatella kaupallisesti. Muotoilija vastaavasti käyttää kokonaisvaltaista osaamistaan lähteä haasteessa liikkeelle moninaisesta näkökulmasta. Värit, muodot, taustatutkimus, typografia, tunnepohja ja kokonaisymmärryksen luonti kurkistavat pintaa syvemmälle matkalla kohti lopputulosta.

Mistä inspiraatiosi ja kehittämishalusi pursuaa?
Erilaisuus ja ärsykkeet ruokkivat minua. Rakastan haastaa omia itsestäänselvyyksiäni. Ajattelen, että ainoa tapa kehittää omaa ajattelua on olla vahvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vieraampi vastaan tuleva asia on, sitä enemmän se stimuloi miettimään uusia mahdollisuuksia erilaisesta näkökulmasta. Asenne on myös äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan. Minulla on edelleenkin kova halu kasvattaa omaa ymmärrystäni. Työhistoriani on opettanut, että mitä suurempiakin asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. Haluaisin nähdä enemmän tukea liike-elämässä niille, jotka ajattelevat asioita uudesta ja innovatiivisesta näkökulmasta. Uusille tavoille löytyy aina tavalla tai toisella hallinnollinen ratkaisu, mutta usein hallinnolla voidaan valitettavasti jo ideointivaiheessa pilata uudet tavat toimia. Hyvällä hallinnolla voidaan kuitenkin myös tukea uuden syntymistä ja luoda uutta. Tämä tietysti edellyttää, että hallinnosta ja taloudesta vastaavat ammattilaiset ovat alusta asti mukana uuden luomisessa esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.


”Asenne on äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan”

-Jukka Oresto

Sinulla on vahva tausta palvelutoimialan kehittämisestä. Mitä ajattelet kokemuksien muotoilusta?
Minua huolestuttaa, että onko ihmisellä enää ollenkaan omaa kokemusta. Kuinka moni tekee enää mitään yksin ja luotetaanko enää omiin aisteihin? Pitääkö kaiken olla valmiina ja luotetaanko vain siihen, mikä voidaan kokea yhdessä ja vain niin kun sen kaikki muutkin kokevat? Pitääkö kaiken olla ennalta suunniteltua ja pitääkö samaa ratkaisua ujuttaa kaikille? Valmiin elämystuotteen rakentaminen on haastavaa jollei mahdotonta. Palveluntuottaja voi kyllä tarjota mahdollisuuden kokea, mutta elämystä tai kaikkia erilaisia tapoja kokea palveluntuottaja ei voi etukäteen päättää.

On harmillista, että erilaisuus ei ole enää myyntivaltti missään vaan kaikki suunnitellaan kaikille sopivaksi. Erilaistaminen tehdään korkeintaan hinnalla eli mitä kalliimpaa sen harvemman saatavilla tuote tai palvelu ovat. Puitteet voi kyllä rakentaa kokemukselliseksi ympäristöksi, mutta kokemus on aina asiakkaan oma ja sama tuote tai palvelu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla. Asiakkaiden erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaiset tavat kokea voisivat ehkä olla kokemuksen muotoilun lähtökohtina. Elämä, kokemus ja erilaiset tavat kokea rikastavat tapaamme ajatella ja mahdollistavat uudella tavalla ajattelemisen.


Jukka rohkaisee avaamaan oman kokemuksen toisten käyttöön, mutta muistuttaa myös, että pitkällä kokemuksella voidaan työelämässä usein myös tyrmätä uusi ajattelu. Kerro kaikki mitä tiedät ja katso mitä tulee. Dialogin periaate kuitenkin on, että se mikä on uutta tapahtuu kun kaksi erilaista tai erilaisen osaamisen omaavaa ihmistä kohtaavat toisensa sellaisena kun ovat ”ei kenenkään maalla”. Kumpikaan ei etukäteen määrittele toista joksikin vaan antaa toiselle mahdollisuuden olla toinen.


Kerro yleispäteviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle käyttäjälähtöisessä palvelukokemuksen kehityksessä?
-Muista, että asiakkaasta saa aina paljon enemmän tietoa palvelutilanteessa, kun hän sanallisesti kertoo. Aisti hänen käyttäytymistään ja seuraa mihin kaikkeen asiakas kiinnittää huomiota. Keskittymällä aidosti palvelutilanteeseen ja kirjaamalla ylös huomiot saat välitöntä palautetta kehityskohteista.

-Ota huomioon, että palvelutilanne on aina asiakkaalle haastavampi. Kehitä palvelutilannetta siitä lähtökohdasta, että ohjaat asiakasta oikeaan suuntaan yksilölliset erot ja tarpeet huomioiden

-Kyseenalaista, palveleeko tämä toimintamalli meitä parhaiten? Voisiko meilläkin tätä asiaa kehittää muotoilun keinoin?

-Kehittämisen pitää aina olla mielekästä tekijöilleen. Mieti keinoja mielekkyyden lisäämiseen, muitakin kun sanallisia

-Varmista, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä. Ennen kun tarjotaan ratkaisuja täytyy olla vahva tieto mihin oikeasti ratkaisua haetaan. (Esimerkkinä ravintolassa asiakas kysyy onko teillä tarjolla kevyitä annosvaihtoehtoja? Mikä kenenkin mielestä on kevyttä?)

Jukka tietää, että faktaa lataamalla ei luoda kokemusta. Kaikessa kehitystyössä on hyvä miettiä prosessin lisä-arvo.

Mikä lähityöelämän kokemus on jäänyt vahvasti mieleesi?
Kyllä se on covid-19 ja tapa jolla se muutti palaverirumbaa. Näen, että etäpalaverit palautti uskon osaamiseen ja ammattilaisuuteen. Työelämän tapa toimia kehittyi hetkessä ennen kaikkea osaamista hyödyntäen ja keinoja löytäen. Minusta tuntui, että tämä toiminnan muutos teki palavereista ammattimaisempia, asiasisältöisempiä, tehokkaampia ja täsmällisempiä. Koko muutos on tuntunut kokemuksena oudolla tavalla ”Back to business” hypyltä. Teamsissa et aisti toisen tuntemuksia elekielen kautta, vaan keskiössä on sanallinen ja kuvaava toiminta.

Lue muita Muotoilusäätiön artikkeleita

MIKSI OIVALLUTTAMINEN JA TULEVAISUUSAJATTELU ON TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE? -Toimisto2030

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, Oivalluttaja. Toimisto 2030 on kestävän tulevaisuuden – eli oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) ja hän on opiskellut palvelumuotoilua. Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä uudenlaista, kestävän tulevaisuuden liiketoimintaa. Yrityksen nimi viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:een, joka määrittää suuntaviivat ja indikaattorit vastuullisuuden kehittämiseen.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella pienelläkin, sitoutuneella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä tavoitteelliseen yhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on ollut pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua – ja välttämätöntä, tulevaisuususko, globaalien haasteiden äärellä. -Hän jatkaa.


”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään. Tarvitsemme tulevaisuususkoa kestävän kehityksen keskinäisriippuvaisten tavoitteiden ja haasteiden äärellä”

Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Kuinka sitten voisimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan?

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.


Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.


Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin. 

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti tunnistettuun haasteeseen. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiselle. Agenda 2030 toimeenpano edellyttää laajempaa yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoiden välillä kuin koskaan ennen. Sille me halutaan luoda yrityksessäni edellytyksiä -Silja kuvailee.


Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska ihmisiä väsyttää omaksua uutta. Se on luonnollista, mutta silloin uudistukset jäävät jalkoihin ja tehty työ valuu hukkaan.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas tiedostaa nykytilan haasteet, katsoa tulevaisuuteen ja toimia. Kognitiivinen palautuminen eli kokemus siitä, ettei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta infoa, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää käy helposti niin, että päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Toki palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Palautumisvalmentaja siis antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.


”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti. Pidä taukoja, myös mediataukoja ja käy ruokatauolla luonnossa jos mahdollista.
Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit. Uuden haasteen edessä, älä pyri heti löytämään ratkaisua. Anna jonkun toisen alan asiantuntijan sanottaa haaste kuten hän sen näkee ja kuinka lähtisi haastetta ratkomaan. Näin saat uusia etenemisen polkuja vaihteluksi totuttuihin ratkaisumalleihin.
Lue artikkeli lehdestä, jota et tavallisesti lue, paikassa, jossa et tavallisesti istu. Keskustele siitä ihmisten kanssa, jonka kanssa et tavallisesti keskustele. Kysy näkökulmaa ja keskity kuuntelemaan.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan hieman uudesta tulokulmasta esiin. Istukaa eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.


Edellä mainituilla keinoilla, hyvin arkisesti ja ihan maksutta, annat aivoillesi viestin: ei mennä oikoreittiä päätelmiin vaan katsotaan asiaa laajemmalta. Ollaan uteliaita tulevaisuuden mahdollisuuksille. Jos et ole vielä lukenut David Attenboroughin kirjaa Yksi elämä, yksi planeetta, lue ihmeessä. Siitä jos mistä saa motivaatiota vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. – Silja Huttunen.


Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Yritysten kanssa työskennellessä lähdetään yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta voi määritellä sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Tähän liittyy läheisesti myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa tunnistettu arvopohja ja toimintamallit kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

Useimmiten minulta tilataan palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö ei ole oikein lähtenyt liikkeelle tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa ja tavoitteensa. Silloin aloitan keräämällä asiakasymmärrystä eri osapuolista tai toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heitä yhdistää yhteiseen työskentelyyn. Toisinaan sitä ei löydy ja sekin on hyvä löydös, jonka myötä vältetään turhaa ajankäyttöä jatkossa. Tulevaisuus- ja Agenda2030 -työskentely verkostoissa tuo aivan uuden ulottuvuuden: riittävän kaukana tulevaisuudessa siintävätkin yhteiset tavoitteet, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa.


Toimisto2030 myös valmentaa palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua. Oivalluttaa. Sehän on kestävintä muutosta kun oivallukset tapahtuu organisaation omien jäsenten tai asiakkaiden kanssa.


Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä, että siinä jää heti kiinni, jos ajattelee kaavamaisesi. Yhteiskehittäminen. Onnekseni yritystä rakentaa joukko ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Sekä laaja verkosto eri alan osaajia. Hetken keskustelun myötä on ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.

Webinaarit ja asiantutijablogit sopivina välipaloina. Eri aikakausia yhdistelevät romaanit. Ne tuovat perspektiiviä globaaleihin kriiseihin, ihmisten käyttäytymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Meditointi, ystävät ja nauru.


Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.

Toimisto 2030 on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoton jäsen. LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSTA


VOISIKO KULUTTAA VÄHEMMÄN? Muotoiluinstituutin TKI-asiantuntijan huomioita.

Katariina Mäenpää on Lahden Muotoiluinstituutin projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija, joka on businessorientoitunut kuluttajakäyttäytymisen tuntija, kehitystyön sujuttaja ja intohimoinen Lahden muotoiluosaamisen esilletuoja. Kuluttamisesta puhuttaessa hän mainitsee lämmöllä roolinsa neljän lapsen äitinä. Koska kulutustottumukset opitaan jo varhain omilta läheisiltä, on hyvä opetella jo kotona vastuullisuutta ja kestävien kulutusvalintojen tekemistä – silloin säästyy erikseen uuden opettelulta. Muutoin kuluttamisen muutos on välttämätöntä.

IHMINEN ON POHJIMMILTAAN LAISKA
Laiskuus on ajanut ihmisen kehittämään arkea helpottavia innovaatioita. Sama pätee kiertotaloudessa ja tässä on muotoilijoilla tärkeä tehtävä. Jotta monipuolinen kierrätys onnistuu, on tuotesuunnittelu ja materiaalivalinnat ratkaisevia. Lisäksi kierrättämisestä on tehtävä helppoa kuluttajille. Julkinen sektori on tärkeä mahdollistajana ja palvelumuotoilulla saadaan prosessit sujuviksi.

Kiertotalouden ympärillä TKI-hankkeissa tapahtuu nyt paljon. Katariina valmistelee mm. juuri hanketta, jossa kampaamoista kierrätetystä hiusjätteestä valmistetaan suodatinmattoja viherrakentamiseen, veden suodattamiseen ja öljyntorjuntaan. Kasvavien kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämistä on vahvistanut omalta osaltaan Lahden toimiminen Euroopan Ympäristöpääkaupunkina 2021. Näkyvä kokonaisuus ja aidot esimerkit ovat herätelleet eri toimijoita aktivoitumaan yhteiseen kehitystyöhön ja tuonut tarpeellista näkyvyyttä tekemiselle.

KATARIINAN VINKIT KULUTTAMISEN HALLINTAAN
1. Aloita helposta: lajittele vaikka kaikki roskat ja kierrätä mitä pystyt. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiseen tulevaisuuteemme. Ohjeistukset eivät auta ellei niitä noudateta.
2. Älä osta mitä et tarvitse. Katariina innostuu avauksista, jotka kyseenalaistavat länsimaalaisen talousteorian perusoletukset.
2. Huomioi kierrätettävyys hankinnoissa ja valmistuksessa Neutraali ei enää riitä! Tulevaisuuden käyttötuotteiden tulisi olla ilmastopositiivisia. Kaikki lähtee yritysten vastuullisesta tuotesuunnittelusta, joka tulisi olla globaali normi. Kuluttajat eivät voisi tehdä vääriä valintoja, mikäli tarjolla olisi vain hyviä vaihtoehtoja.

Katariina vinkkaa, että hyvää lisätietoa kestävästä kehityksestä löytyy Valtioneuvoston kanslian ylläpitämästä osoitteesta kestäväkehitys.fi. Kuvassa hän tutustuu Muotoilusäätiön arkistoituihin lehtiartikkeleihin.


ODOTUKSET KORKEALLA – LAHDEN TUNNETTUUS MUOTOILUKAUPUNKINA KASVAA
Kestävän kehityksen ulottuvuudet otetaan huomioon kaikessa kehitystoiminnassa. Nyt kuluvan Ympäristöpääkaupunkivuoden projekteissa erityisesti huomataan, kuinka muotoilun menetelmiä käytetään yhteiskehitettäessä käyttäjälähtöisiä kiertotalouden ratkaisuja. Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy kaikki täällä tehty työ tehdä näkyväksi. Alueen huonekaluvalmistajien ja Muotoiluinstituutin pitkät perinteet yhdistyvät tätä nykyä elävään kaupunkimuotoiluun, alan aktiivisiin toimijoihin ja tulevaan MALVAAN, Lahden uuteen visuaalisten taiteiden museoon, jossa nostetaan esille myös päijäthämäläistä muotoilua. Yhteiskehittämisessä tärkeintä on positiivinen vire, jota Katariina pitää yhtenä tärkeimmistä työn drivereista. Hän vastasikin juuri päättyneestä Päijät-Hämeen muotoilun tiekartta projektista, jossa toimijoiden roolit nostettiin käytännön tavoitteiden tasolle.

”Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy yhteinen tekeminen tehdä näkyväksi”

-Katariina mäenpää 14.4.2021.

KAIKESTA KURJASTA SYNTYY JOTAIN HYVÄÄ- KORONASTAKIN. Katariina odottaa mielenkiinnolla millaisia uusia arkeamme edistäviä innovaatioita kulunut vuosi synnyttää erityisesti aineettomien, arvokkaiden asioiden äärellä.

SEURAAVA DESIGN TAPAHTUMA:
Lahti Green Design Week YRITYSPÄIVÄ Live Stream 5.5.
Lahti Green Design Week 2021 koko ohjelma

Lue lisää:
Katariinan Linkedin profiili
LAB projektit
kestäväkehitys.fi
Greenlahti.fi

Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen – ARA hyvällä asialla

Haastattelussa Vesa Ijäs, Yliarkkitehti (TkT) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA)
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

Yliarkkitehti Vesa Ijäs, Mikä inspiroi Sinua työssäsi?
Mahdollisuus vaikuttaa asuntorakentamishankkeiden laatuun ja kustannuksiin yhteistyössä kohteiden hakijoiden kanssa. ARA toimii valtakunnallisesti, joten käsittelyyni tulee hankkeita eri puolilta Suomea. Asuntoja tarvitaan.

ARAn toiminnat siirtyivät Pasilasta Lahteen vuonna 2008
Vesa Työskenteli tuolloin Lahden tiede- ja yrityspuistossa Asumisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkönä. ARAn saapuminen Lahteen tiedostettiin Lahden kaupungissa hyvin. Yhteistyömuotoja haettiin asuntorakentamisen ja asumisen kehittämisen alueilta. Konkreettisesti tämä yhteistyö on toteutunut rakennushankkeina, joita ovat Lahdessa toteuttaneet ARA-rahoituksella esimerkiksi Lahden Talot ja Lahden vanhusten asuntosäätiö.

ARAn toimitilat sijaitsevat Lahden keskustassa.

Mikä ajankohtaisista projekteistanne on erityisesti Sinulle tärkeä juuri nyt?
Kaikki hankkeet ovat tietenkin tärkeitä. Hakijat ovat arvioineet hankkeitten tarpeet hakiessaan ARAlta rahoitusta. Erityisen kiinnostavia ovat ne hankkeet, joissa rakentamiseen yhdistyy kehittämisnäkökulmat. Esillä pidettäviä teemoja ovat hiilijalanjälki, energiatehokkuus, esteettömyys, kierrätys ja rakentamisen prosessien kehittäminen. Puukerrostalorakentaminen on myös yksi esillä olevista ja ajankohtaisista kehittämisasioista.

Vesa pitää erityisen kiinnostavina hankkeita, joissa rakentamiseen yhdistyy kehittämisnäkökulmat.

Mikä on haastavinta työssäsi?
Haasteelliset hankkeet, ne ovat yleensä myös niitä mielenkiintoisimpia hankkeita. Esimerkiksi Lahden Rantakartanoon suunniteltu ja nyt urakkakilpailussa oleva kohde on käynyt läpi myös ARAssa monivaiheisen valmistelun. Kohteeseen on tulossa Lahden vanhusten asuntosäätiön ja Avain-yhtiön omistukseen asumisoikeusasuntoja, tavallisia vuokra-asuntoja sekä senioriasuntoja.

Mihin asumiseen liittyvään asiaan toivoisit muotoilun kannalta kiinnitettävän enemmän huomiota?
ARA on tehnyt yhteistyötä Suomen Muotoilusäätiön kanssa muutamissa kehittämishankkeissa. Teema hissi hissittömään kerrostaloon vastaa ja vastasi esteettömyyden vähentämiseen ja tätä kautta asukkaitten mahdollisuuteen asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Olemme selvittäneet yhteistyössä myös jätteiden kierrättämisohjeistusta, muovijätteen kierrätystä ja vähentämistä sekä puukerrostalorakentamiseen liittyviä asioita.

Olette yksi järjestäjätahoista Sosiaalisen asumisen kansainvälisessä kaupunkifestivaalissa, joka järjestetään ensi vuonna Helsingissä.
ARA yhteistyökumppaneineen – mm. Helsingin kaupunki, Heka ja Kova ry – järjestävät 3. kansainvälisen Social Housing Festivaalin Helsingissä. Festivaali kokoaa kansainvälisesti yhteen sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita. Kaupunkifestivaali on avoin kaikille yleishyödyllisestä asumisesta kiinnostuneille. Tapahtuman teema on: ”Welcome Home”.

Haluaisitko kertoa tähän liittyen jo kärkiteemoistanne? Esim. Mitä sosiaalinen asuminen merkitsee tällä hetkellä ja mitä toivoisit sen merkitsevän esim. 10 vuoden päästä?

Sosiaalinen asuntotuotanto, vuokra-asuntotuotanto, kohtuuhintaien asuminen, yhteisöllisyys. Nämä käsitteet liittyvät keskeisesti toisiinsa ja ovat ”samaa sukua”. Yhtenä keskeisenä asiana suomalaisessa asuntorakentamisessa ja kaavoituksessa on niin sanotun sosiaalinen sekoittumisen toteuttaminen, missä eri väestöryhmille tarkoitettuja asuntoja rakennetaan samoille asuntoalueille. Nyt rakennettavat asunnot ja niiden ympäristö vaikuttavat 10 vuoden jälkeenkin. Rakennettu ympäristö on tässä mielessä ”aikakone”. Hyvin suunniteltu ympäristö rakennuksiin kestää aikaa ja joustaa muutoksissa.

https://youtu.be/874XO2khSlY

Urasi kohokohta/mieleenpainuvin hetki?
Onnistumisiahan pidetään yleensä kohokohtina, ja onhan näitä positiivisesti mieleen painuneita asioita tullut vastaan. Akateemiselta puolelta väitöskirjan valmistuminen ja väitöstilaisuus vuonna 2013 ei helposti unohdu, ei myöskään vastaväittäjän tehtävä 2019. Tehtävät ARAssa ovat myös antaneet paljon. Aikaisemmin hankittua kokemusta ja koulutusta on päässyt käyttämään monipuolisesti hyväksi asuntorakentamis- ja kehittämishankkeitten käsittelyssä.

Kiinnostava ilmiö muotoilussa juuri nyt?
Koronaepidemia on tuonut esille kysymyksiä, miten tuotteitten suunnittelulla ja muotoilulla voidaan vähentää epidemian leviämistä. Mediassa on ollut esillä esimerkiksi oven avaamiseen liittyviä ratkaisuja, joissa ei tarvitse käsillä koskea oveen. Havainnoimalla ihmisten toimintaa eri tilanteissa, on mahdollista muotoilla ihmisten käyttäytymiseen ja tarpeeseen peremmin vastaavia tuotteita.

Mikä mielestäsi on Suomen Muotoilusäätiön merkitys/tärkein tehtävä tulevaisuudessa?
Suomen Muotoilusäätiö on valtakunnallinen toimija. Sen vahvuus on juuri tässä asiassa verrattuna alueellisiin elinkeinoyhtiöihin.

Terveisesi vasta säännöllistä muotoilun käyttöä suunnitteleville tahoille/yrityksille?
Jokainen meistä tekee viikoittain omassa arjessaan ja työssään useita osto- ja hankintapäätöksiä.  Jos mietitte hetken, millä perusteella olette päätyneet tietyn tuotteen tai palvelun hankkimiseen, ymmärrätte myös muotoilun merkityksen. Yksityisen ja julkisen sektorin olisi myös hyvä sisäistää tämä asia. Onnistunut, hyvin kaikilta ominaisuuksiltaan muotoiltu tuote menestyy. Julkisella sektorilla puolestaan palvelumuotoilulla olisi paljon tehtävää sujuvien palveluprosessien kehittämisessä.

Aralla on paljon mielenkiintoisia projekteja menossa. Alla olevista linkeistä voit tutustua lisää.

ARA.FI
Aran kehittämis- ja rakennushankkeita
Aran asiakaslehdet
Sosiaalisen asumisen kansainvälinen kaupunkifestivaali
Suomen Muotoilusäätiö